Author: kirjasto

Luulitko, että olimme unohtaneet? Ehei, sillä kirjaston joulukalenteri on täällä taas. Luvassa on 17 luukkua: 1 jokaiselle joulukuun arkipäivälle.

Luukkujen teemaksi valitsimme tällä kertaa videot. Olemme tehtailleet vuoden aikana useita opasvideoita, ja haluamme luonnollisesti mainostaa niiden olemassaoloa. Aihe on itsessään melkoisen kuivasa (*köhköh*), mutta päätimme maustaa videoita lisäämällä niihin hieman joulumusiikkia.

Nyt on siis hyvä tilaisuus päivittää kirjastonkäyttötaitojaan nauttien samalla jouluisista sulosoinnuista. Pysykäähän kuulolla!

Luukku 1:

Näitä siemeniä kylvettiin Lontoossa 24. – 26.6.2015 LIBERin eli Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche – Association of European Research Libraries) 44.  vuosittaisessa konferenssissa, jonka teemaksi oli tänä vuonna valittu ”Towards Open Science”. Otsikko on peräisin erään saksalaisen tutkijan vertauskuvallisesta esityksestä. Suomalaiset olivat tällä kertaa erittäin kattavasti edustettuina, sillä mukana olivat ensimmäistä kertaa myös ammattikorkeakoulukirjastot Theseus-asiantuntijoiden muodossa. Tiina Tolonen Oamkista, Minna Marjamaa Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä Anna-Liisa Holmström Lahden ammattikorkeakoulusta olivat paikalla esittelemässä posteriaan Suomen ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkistosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi avoimuuden keinoin edistää tiedettä ja lisätä sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta parantamalla tutkimuksen tuottaman tiedon hallintaa ja hyödyntämistä. Suomi on tarkoitus nostaa vuoteen 2017 mennessä johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa (ATT-hanke). Työtä on aloitettu joulukuussa 2014 alustavilla kypsyysarvioinneilla suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa selvittämällä verkossa julkisesti saatavilla olevan tiedon pohjalta sitä, kuinka avoimuus näkyy niiden julkistamissa strategioissa, politiikoissa ja periaatteissa. Näitä arviointeja hyödyntämällä voi jokainen tutkittu taho edistää omaa avoimuuttaan ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Kypsyystasoja on viisi, joista ylimmälle ei yksikään suomalainen korkeakoulu vielä toistaiseksi ylettänyt. Ammattikorkeakoulut sijoittuvat arvioinnissa kahdelle alimmalle tasolle. Selvitys tullaan toistamaan vuosittain koko ATT-hankkeen ajan eli vuoteen 2017 saakka. Tällöin kaikkien suomalaisten tutkimusjärjestelmien tuottamien julkaisujen tulisi olla avoimesti käytettävissä ja niiden säilyvyyden taattua.

Suomessa on olemassa jo useita avoimen tieteen palveluita, kuten edellä mainittu Theseus, sanasto- ja ontologiapalvelu FINTO sekä tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA. Theseus on palveluna menestystarina, johon tällä hetkellä on tallennettuna jo yli 90 000 julkaisua ja sadantuhannen haamuraja rikkoutunee jo kuluvan vuoden aikana! Theseus tuo esille ammattikorkeakouluissa tehtävää työtä julkaisujen kautta ja parantaa niiden luotettavuutta, läpinäkyvyyttä sekä tuo niille vaikuttavuutta. Julkaisuja ladattiin vuonna 2014 yli 18 miljoonaa kertaa, kasvua edelliseen vuoteen oli lähes viisi miljoonaa. Tällä hetkellä suurin osa amkien opinnäytetöistä tallennetaan Theseukseen, mutta henkilökunnan julkaisujen osalta on työnsarkaa vielä edessä. Vuonna 2009 Arenen rehtorineuvoston antamasta Open Access –julkilausumasta huolimatta rinnakkaistallentaminen on vähäistä tai sitä ei tehdä ollenkaan. ATT-hankkeen myötä ehkä tätäkin saadaan edistettyä avoimuuteen liittyvien koulutusten ja ohjeistusten kautta, avoimen tieteen osaajakoulutus on käynnistymässä syyskuun aikana. Yhteistyö organisaatioiden sisällä on myös tärkeässä roolissa, esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa kirjasto hoitaa kustantajaluvan tarkistamisen ja mahdollisen hankkimisen sekä huolehtii muusta julkaisuprosessin hallinnasta.

Ammattikorkeakoulujen Theseus-julkaisuarkisto herätti mielenkiintoa Lontoossa. Toivon mukaan ensi vuonna Helsingissä järjestettävässä LIBERin 45.vuosittaisessa konferenssissa voimme kertoa uutisia rinnakkaistallentamisen edistymisestä Theseuksessa osana suomalaista avointa tiedettä.

Osa osallistujajoukosta yhteiskuvassa, lipun takana keskellä Liberin presidentti Kristiina Hormia-Poutanen. Kirjoittaja löytää kuvasta itse itsensä.

Tiina Tolonen, 
informaatikko
Oulun ammattikorkeakoulun kirjasto 

Teuvo Pakkalan kadun kirjastoa on uudistettu. Viime syksynä käynnistyneen kirjastoverkon rakenteellisen kehittämisen seurauksena kirjastojen yleiskokoelmat on keskitetty Professorintien kirjastoon. Liiketalouden ja kirjasto- ja tietopalvelualan kurssikirjat, kurssikirjojen lukusalikappaleet, lehdet ja opinnäytteet löytyvät kuitenkin edelleen Teuvo Pakkalan kadulta. Lisäksi Teuvo Pakkalan kadun kampuksen opintoalojen uudet kirjahankinnat tulevat Tepan kirjaston uutuushyllyyn näytille ennen sijoittumistaan Professorintien kirjastoon.

Uudistuksen yhteydessä kirjastoon on saatu lisää luku- ja työskentelypaikkoja, kuten nämä sermilliset luku- ja työskentelypaikat:

Uutta ovat myös nämä ihanat siniset sohvat:

Tervetuloa!

Oulaisten ammattiopiston ja Oamkin Oulaisten alueyksikön noidat, trullit ja känkkäränkät laittoivat vitsat viuhumaan ja munat jakoon.

”Tunnit on peruttu. Ainakin joka toinen tunti – koko kevään ajan ”

Kirjaston känkkäränkät pohtivat vauhdittaako asiakkaiden tiedonhakua kepillä vai porkkanalla. Vastaus tähänkin pulmaan oli tietenkin suklaa.

Etsivät löysivät. Mystiset Leevi ja YKL-luokitus tulivat tutummaksi.

Tepan kirjastossa on käynnissä kokoelmien siirto. Yleiskokoelman kirjat siirtyvät kevään aikana Professorintien kirjastoon. Muutos liittyy viime vuonna käynnistyneeseen Oamkin kirjastoverkon uudistamiseen.

Kurssikirjat, niiden lukusalikappaleet sekä lehdet säilyvät edelleen kirjastossa.

Vanhat, kansitetut opinnäytetyöt löytyvät jatkossa varastosta, josta ne ovat saatavissa pyynnöstä käyttöön. Uudemmat opinnäytetyöt syksystä 2010 lähtien löytyvät jatkossakin Leevi-tietokannan kautta elektronisina.

Kaikki Oamkin kirjaston aineisto löytyy Leevi-tietokannan kautta, jossa niihin voi tehdä aineistopyyntöjä ja varauksia eli pyytää materiaalia Teuvo Pakkalan kadun kirjastoon noudettavaksi. Ja muistathan, että kirjaliikenne Oamkin kirjastojen välillä on ilmaista!

Lue miten tarina päättyy ensi perjantaina …

Kirjaston henkilökunta oli viime vuonna melko innostunut Bitstrips-ilmiöstä, minkä seurauksena kehittelimme kirjastolle oman Onerva-maskotin. Onerva ei perustu yhteen tiettyyn henkilöön, mutta kiteyttää monia kirjaston henkilökunnalle yhteisiä ominaisuuksia.

Viime vuonna ajankohtaista oli myös Leevi kokoelmatietokannan uuden käyttöliittymän käyttöönottaminen. Tiivis työskentely Leevi-Finnan parissa aiheutti sen, ettei aiheesta päässyt eroon Facebookissakaan, vaan kehitystyön patoutumat purkautuivat melkein itsestään Bitstrips-ruutuihin.

Näistä ruuduista on nyt koottu pieni sarjakuva, joka kertoo Finna-järjestelmään liittyvistä odotuksistamme, sen parissa kohdatuista haasteista sekä niiden ratkaisemisesta. Olkaapa hyvä!

Osa 1: Love is in the air

Jatkoa seuraa ensi perjantaina …

Lainojen uusiminen on yksi kirjaston käytetyimmistä palveluista. Ei ihme, sillä keinot ovat moninaiset: lainat voi uusia netissä (myös mobiilisti), sähköpostitse, puhelimitse ja asioimalla paikan päällä. 

Päivän teeman mukaisesti uusitaan seuraavaksi Tiinan ihana Lumiukko-luukku vuoden 2012 joulukalenterista.

Walking in the air

Eräs mieleenpainuvimmista joulumuistoistani on kaukaa 1970-luvulta. Olin tuolloin Teuvo Pakkalan ala-asteella musiikkiluokalla ja meidän jouluperinteisiin kuului laulukeikka aattoaamuna klo 7.00 Sokos-tavaratalon henkilökunnalle. Aika ankeaa oli hartaasti odotetulla joululomalla vielä pistää herätyskello soimaan aamukuudelta jotta ehti keikalle. Onneksi aamuheräämisellä oli hyvä motivaattori, suklaarasia, jonka jokainen laulaja kotiin lähtiessään sai.

Tänä kyseisenä aattoaamuna eräs kuorolaisistamme oli lähtenyt keikalle ilmeisesti huonon aamupalan turvin, vai liekö muuten heikottanut, sillä kesken esityksen (olisikohan vuorossa ollut Heinillä härkien kaukalon) hän pyörtyi. Seisoimme silloisen pääsisäänkäynnin portailla, joilta nuori laulajatar kupsahti suoraa kosmetiikkaosastolle. Sokoksen myyjättäret olivat välittömästi ajan tasalla, nostivat pyörtyneen jalat kohti taivasta ja joku juoksi tavaratalon toiseen kerrokseen kahvioon hakemaan kinkkuviipaletta, joka sitten työnnettiin pyörtyneen huulien väliin, suolaa piti kuulemma saada.

Rutinoituneina laulajina veimme kuitenkin keikan loppuun, tosin ahkerasti kaupan kelloa tuijottaen. Meillä kaikilla luultavimmin mielessä pyöri jo kohta televisiossa alkamassa olleet aattoaamun piirretyt, joita katsomaan minäkin juoksin suklaarasia kainalossa. Se oli tietysti myös leuhkimisen aihe pikkuveljelle, jolla ei omaa suklaarasiaa ollut, kuten ei monella muullakaan pimeällä 1970-luvulla.

Enää ei tarvitse aattoaamuisin juosta keikalle, mutta Joulupukin Kuumalinja kuuluu perinteisiin lasten kanssa. Tänä jouluna on mukana jo ensimmäinen lapsenlapsikin. Monessa perheessä joulun perinteisiin kuuluu tuon ohjelman ehkä kuuluisin piirretty, englantilainen Lumiukko, jota on esitetty yhtäjaksoisesti jo joulusta 1992 saakka. Kaikki varmaankin tuntevat musiikin, joko heleänä poikasopraanon esityksenä suoraa piirretystä tai Tarja Turusen versiona. Säveltäjä Howard Blake ei urallaan liene saanut yhtä suurta menestystä kuin tuon sävellyksensä myötä, vaikka on säveltänyt musiikkia myös moneen tunnettuun elokuvaan.

Ja tästäpä joulu voikin sitten alkaa, mukavan korvamadon kanssa. =)

Lähdeviite: Lumiukko / director Dianne Jackson, based on the book of Raymond Briggs. Helsinki : Buena Vista Home Entertainment, [2004] Varaa tämä aineisto Leevissä!

Tämän luukun myötä kirjasto hiljentyy jouluviettoon. Toivotamme kaikille asiakkaillemme oikein rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta. Nähdään ensi vuonna!

Joulutonttu intoutui runoilemaan!