Author: kirjasto

Kesäisen valon linnassa – IAML:in 66.vuotuinen kongressi Latviassa 18.-22.6.2017

International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres (IAML) järjesti vuosittaisen kongressinsa tänä vuonna upeissa puitteissa, Latvian uudessa Kansalliskirjastossa, joka tunnetaan nimellä Castle of Light. Tämän Riiassa sijaitsevan huikean, vuonna 2014 valmistuneen rakennuksen...

”Miten niitä e-kirjoja käytetään?”

Kysymyksen kuulee kirjaston asiakaspalvelussa tämän tästä. Valitettavasti kysymykseen ei ole yhtä, nopeaa vastausta. Kirjaston e-aineistoissa kun on tarjonnassa monilla eri tekniikoilla ja lisenssimalleilla toimivia e-kirjoja. Suurin osa kirjaston e-kirjatarjonnasta muodostuu e-kirjakokoelmista, jotka on ostettu...

Kirjaston maksujen verkkomaksaminen

Olethan huomannut, että Oamkin kirjaston maksuja voi maksaa myös verkossa. Verkkomaksuja on voinut maksaa Leevissä nyt vuoden verran. Viime vuonna noin 28% kirjaston kassaan maksetuista euroista maksettiin verkon kautta.    Omat maksut näkyvät Leevissä oman...

5000. tallennus Theseukseen – merkkipaalujen vuosi Oamkille ja avoimelle tieteelle

Syksyllä 2010 Oamkissa aloitettu opinnäytetöiden sähköinen tallentaminen on saavuttanut tänä vuonna pari merkkipaalua. Valtakunnallisesti 100 000. Theseukseen eli ammattikorkeakoulujen yhteiseen julkaisuarkistoon tallennettu opinnäytetyö tuli Oamkista ja nyt, vuoden jo lähestyessä loppuaan, tehtiin Oamkin omiin...

Asiantuntemusta ja tiedon jakamista Suomenlahden molemmin puolin – puhujavierailu musiikkikirjastoseminaarissa

Helsingissä järjestettiin 26. – 27.5.2016 sarjassaan ensimmäinen Estonian-Finnish Music Library Seminar eli suomalais-virolainen musiikkikirjastoseminaari. Seminaarissa kohtasivat sekä musiikkikirjastot, musiikkiarkistot että musiikkimuseot. Näin saatettiin yhteen erilaisissa musiikkialan muistiorganisaatiossa työskenteleviä henkilöitä ja välitettiin tietoa projekteista ja tapahtumista Suomenlahden molemmin puolin. Tapahtuman järjestämisestä vastasi Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Seminaarissa vieraili myös IAML:in eli kansainvälisen musiikkikirjastojen ja –arkistojen liiton pääsihteeri Pia Shekter, joka oli hyvin vaikuttunut kuulemistaan esityksistä ja toivoi lämpimästi, että kuulisi niistä lisää IAML:in vuoden 2017 konferenssissa Riikassa.

Seminaarin ohjelma oli mielenkiintoinen. Ensimmäisenä seminaaripäivänä saimme Helsingin yliopiston kirjaston johtaja Kimmo Tuomisen avauksen jälkeen kuulla molempien maiden musiikkiperinteisiin liittyvistä arkistoista ja museoista sekä erilaisista harvinaisista kokoelmista. Päivän päätteeksi oli järjestetty vierailu Helsingin kaupunginmuseon suosittuun Musiikkia! Kaupungin soivat muistot –näyttelyyn, joka tarjosi osallistujille halutessaan mahdollisuuden vaikka laulaa ja tanssia.

Toisena seminaaripäivänä saimme katsauksen tiedonhaun ja informaatiolukutaidon opetuksesta Taideyliopistossa ja Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella. Tästä kuulijat saivat varmasti hyviä vinkkejä omaankin opetustyöhönsä. Yksi toisen päivän teemoista oli myös musiikkikirjastojen tulevaisuus ja kuinka e-aineistot liittyvät siihen. Viron kansalliskirjastossa oli aloitettu digitoimaan vanhoja virolaisia painettuja nuotteja, tärkeimpinä niistä vanhat koululaulut joilla on vahva perinne heidän kulttuurissaan. Tähän teemaan liittyi myös oma esitykseni, jossa kerroin yhteistyössä e-Concerthousen kanssa syntyneestä digitaalisesta nuottikirjastostamme.

Nuottikirjaston merkitys kasvaa jatkuvasti suuremmaksi kun sekä etä- että monimuoto-opetus lisääntyy ja määrärahat painetun nuottimateriaalin hankkimiseksi ovat laskusuunnassa kaikkialla. Suuri hyöty on myös siitä, että palvelu on ilmainen ja aikaan tai paikkaan sitomaton. Se tuo apua myös silloin, kun lähin musiikkikirjasto on pitkän matkan päässä tai ei ole mahdollisuutta päästä käymään kirjastossa. Vaikka oma nuottikirjastomme on toistaiseksi sisällöltään varsin pieni verrattuna IMSPL:n eli International Music Score Library Projectin kokoelmaan, joka lienee suurin vapaasti verkosta löytyvä yli 350 000 nuottijulkaisullaan, mutta sen käytettävyys on ylivoimainen, kun käyttäjä voi halutessaan myös kuunnella, tulostaa sekä muuttaa nuotin haluttuun sävelkorkeuteen omaa tarvettaan varten. Tämä ominaisuus on tehnyt nuottikirjastostamme hyvin suositun erityisesti laulajien ja heidän säestäjiensä joukossa. Jatkamme Kari Kuosmasen kanssa tätä vapaaehtoispioneerityötä saamamme hyvän palautteen innoittamina ja toivomme että löytäisimme lisää talkooväkeä laajentamaan kokoelmaa.

Tiina Tolonen
Kotkantien kirjasto