Category: Hyvät käytänteet

Jos autossa on käynnistysvaikeuksia, se kannattaa pysäköidä alamäkeen. Näin voi lähtiessään aina turvautua mäkistarttiin.

Nämä Gradutakuu.fi-sivulta poimitut lauseet sopivat mielestäni hyvin näin lukuvuoden alkajaisiksi ja miksei vaikka perjantaipäiviinkin. Jos sinulla on käynnistysvaikeuksia – loman jälkeen, maanantaisin – niin et ole todennäköisesti osannut lopettaa työskentelyä kohtaan, josta on helppo jatkaa. Itse lähdin vapaajaksolle joulukuussa siten etten enää muistanut tammikuussa, että mitä jäi tekemättä ja mistä pitäisi aloittaa. Erinäisiä muistilappuja olin jättänyt työpöydälle ja kalenteriin. Käsialastakaan ei saanut selvää. Lomailu Marokon auringon alla vei viimeisetkin muistinrippeet.

Jostain luin, että töihin paluu loman jälkeen olisi aamuheräämisen vuoksi hankalaa. Onhan se toki mukavampi herätä ilman kännykän soittoääntä. Soittoäänen voisin kyllä muuttaa vähemmän ärsyttäväksi. Lomalla asiat tehdään omaan tahtiin – harvoin asiat on kalenteroitu. Toisaalta kylläpä ne lomapäivätkin jonkinlaista rutiinia noudattavat.

Työ – aikataulutus – Outlook-kalenteri täyttyy opetuksista, kokouksista, tapaamisista jne. Kalenterin avulla arki jaksottuu ja arjen hallinta paranee. Alkuvuodesta tuntuu, että kaikki on yhtä kaaosta ja moni asia pitäisi saada valmiiksi heti ensimmäisen työviikon aikana. Kannattaa priorisoida – asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Löytää työn tekemiseen omaa tahtia. Aivan varmasti tulee yllättäviä työtehtäviä ja suunnitelmia pitää muuttaa. Tärkeysjärjestyskin muuttuu. Kahden työviikon jälkeen tuntuu ettei työpaikalta ole ollutkaan pois ja olihan siinä ensimmäisellä työviikolla jo vuoden ensimmäinen arkivapaakin!

Lomalta paluu voi antaa uusia näkökulmia työhön. Mieti syksyn kokemuksiasi. Peilaa niitä tämän kevään suunnitteluun. Mieti työkäytäntöjäsi ja järjestä työtäsi uudella tavalla, jos mahdollista. Jos vaikka yhden muutoksen tekisi.

Zef.fi-sivuston – 10 vinkkiä joilla töihin paluu elämän parasta aikaa – bonusohjeena lopuksi: Nyt. Mene ja nauti työstäsi! Raivostuta työkaveria innostuksellasi! Jaa hyvää mieltä säästelemättä kanssaeläjillesi! Kesälomamatka on ainakin jo varattu, sillä voisin raivostuttaa 😉

Hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille ja ei muuta kuin parkkeeraamaan autoa vaan joka perjantai alamäkeen! Alamäen löytäminen saattaa toki olla haasteena täällä Oulussa 😉

Paulina Melakari-Mustonen
Kulttuurialan yksikön lehtori ja laatukoordinaattori

Oamkin kirjasto otti osaa uudistautumistalkoisiin. Kirjastossa osapuolina tässä vaiheessa olivat Kulttuurialan, Tekniikan ja Sosiaali- ja terveysalan kirjastot. Organisaatiomuutoksessa kirjastot vähenivät yhdellä ja neljä kirjastoa sai uuden nimen. Nyt Oamkissa toimivat Oulaisten ja Amokin kirjastojen lisäksi Kotkantien kirjasto, jossa ovat yhdistyneet Kulttuurialan ja Tekniikan kirjastot, Professorintien kirjasto ja Teuvo Pakkalan kadun kirjasto.

Myös kirjastojen aineistojen sijainti muuttui. Yleiskokoelmien osalta muutos oli huomattavin, kun ne siirrettiin Kotkantieltä Professorintielle. Kirjastoista Kulttuurialan kirjaston sijainti muuttui, kun se muutti Tekniikan kirjaston tiloihin. Näin syntyi tekniikan aloja, luonnonvara-alaa ja kulttuurialaa edustava Kotkantien kirjasto sekä Professorintien kirjasto, jonka yleiskokoelma laajeni sosiaali- ja terveysalasta edellä mainittuihin muihin aloihin.

Entä miten henkilökunnalle muutoksessa kävi

Professorintien kirjastoon järjestettiin Kotkantiellä työskenneelle henkilökunnalle vakituinen työpiste – siis niin vakituinen kuin sen kukanenkin työntekijä vakituiseksi nykyisessä toimintamallissa mieltää. Kahta lähiesimiestä ja yhtä opetukseen keskittynyttä informaatikkoa lukuun ottamatta Kotkantien ja Professorintien henkilökunta kiertää, siis työskentelee epäsäännöllisen säännöllisesti viikoittain eri kirjastossa.

Kiertäminen sopii mainiosti niille työntekijöille, jotka tykkäävät vaihtelusta ja haasteista eivätkä työtehtävätkään ole paikkasidonnaisia. Vähemmän vaihtelua kaipaavat varmastikin tottuvat hekin siihen ajan kanssa, kun kiertämisestä tulee rutiinia. Iloista asiassa kaikkien kannalta on se, että olemme tutustumassa työkavereihimme eri tavalla kuin ennen. Siis tutustumme arjessa emmekä vain kokouksissa. Asian kääntöpuoli tosin on se, että tutuimpia työkavereita emme näekään välttämättä enää ollenkaan, kun vuorottelemme substanssiosaamisemme mukaan alkuperäisessä kirjastossamme. Tai siis näemme vain kokouksissa.

Kirjaston henkilökunta on ottanut muutoksen vastaan hämmentyneinä. Työntekijät eivät saaneet aitoa mahdollisuutta vaikuttaa muutokseen, kun aikaa ei ollut. Uuden organisoinnin suunnitteli pieni ryhmä ja henkilökunnan työpisteiden ja aineiston muutto sekä aineistojen uudelleenjärjestäminen toteutettiin hetkessä. Yhdessä suunnittelu ja keskustelu jätettiin kiireessä toissijaiseksi asiaksi ja niin se jäi tekemättä kokonaan. Aloitimme kiertämisen ja nyt kun olemme kiertäneet noin kahdeksan viikkoa, olemme päässeet suurimmasta hämmennyksestä.

Suurimpana haasteena oppiminen

Nyt henkilökunnalle haastavinta on oppia uusista aloista niin paljon, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme yhtä asiantuntevasti kuin tähän asti olemme palvelleet. Henkilökunnan substanssiosaamisen lasku asiakaspalvelussa on tässä muutoksessa väistämätöntä. En tiedä kauanko itselläni menee Kotkantieltä Professorintielle siirtyneenä, että pystyn auttamaan sosiaali- ja terveysalan ensimmäisen vuoden opiskelijoita tiedonhaussa kiitettävästi, kun alan termistö on molemmille uutta.

Toinen haastava asia on saada Kotkantien asiakkaat vakuuttuneeksi, että jotain hyvää hekin tässä muutoksessa saivat. Tosin sitä asiakkaiden kannalta hyvää haemme vielä itsekin. Tällä hetkellä asiakkaiden palautetta Kotkantiellä on raskasta ottaa vastaan. Professorintiellä asiakkaiden palaute luonnollisestikin on positiivisempaa, koska heidän käsiensä ulottuvilla oleva kokoelma laajeni.

Henkilökunnan näkökulmasta edellä mainittujen positiivisten puolien lisäksi muutoksessa hyvää on se, että parhaimpien käytäntöjen siirtyminen on nyt todella mahdollista ja todennäköistä, kun lähes kaikki saavat konkreettisen kokemuksen toisen kirjaston käytännöistä. Vaikka kirjastojärjestelmä ja käyttösäännöt ovat samat kaikissa kirjastoissamme, asiakkaat ja tilat ovat erilaisia. Näin ollen myös asioita tehdään jossain määrin eri tavalla.

Uudelleen organisointi selvästikin kiteytyy uuden oppimiseen. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta myös palkitsevaa, kun huomaat oman osaamisesi lisääntyneen. Siihen kannattaa siis panostaa, vaikka siitä ei aina heti innostuisikaan.

Teija Harju, kirjasto

Korkeakouluyhteisön kehitystyössä opiskelijat jäävät helposti paitsioasemaan. Vaikuttamisessa tuo Oamk-yhteisömme suurin viiteryhmä jää usein turhan ulkopuoliseksi päätöksenteossa suuren vaikuttamiskynnyksen vuoksi. Vai onko tämä vaikuttamiskynnys sittenkään niin korkea?

Totta on, että opiskelijat ovat aliedustettuina korkeakoulumme päätöksenteossa. Totta on myös se, että kynnys vaikuttamistyöhön lähtemiseen on monesti todella suuri. Osaan vain kuvitella kuinka häkellyttävää ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijalle on lähteä keskustelemaan hallinnollisista asioista jargonia jauhavan ammattihenkilöstön kanssa, vaikka kuinka olisi asiaa ja mielenkiintoista mielipidettä tarjota keskusteluun.

Miten me opiskelijat voisimme lähestyä asiaa positiivisemmin ja madaltaa vaikuttamisen rimaa osaltamme?  Meidän tulee ensiksi tiedostaa ne helpoimmat osallistumisen mahdollisuutemme. Yksinkertaisin kaikista on palautteen antaminen. Palautetta voi antaa niin opintojaksokohtaisesti kuin kasvotustenkin. Oleellista palautteen antamisessa on asiallinen kehittävä ulosanti sekä tahto sitä vastaanottaa. Helppo ja luonteva paikka antaa palautetta koulutuksen kehittämisestä on myös opiskelijakunta ja tutkinto-ohjelmatiimit. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat säännöllisesti kokoontuvia keskustelufoorumeita, jotka toimivat rehtoraatin päätöksellä. Tutkinto-ohjelmatiimeissä henkilökunta ja opiskelijat tutkintokohtaisesti keskustelevat vuorovaikutteisesti siitä, mitä on tulevaisuudessa kehitettävä.

Yhteisömme tulee jatkossa suoda opiskelijoille entistä helpommin lähestyttäviä matalan kynnyksen keinoja osallistumiseen, koska tällaiset keinot mahdollistavat useampien opiskelijoiden osallistumisen. Positiiviset tuntemukset alhaisemman kynnyksen vaikuttamisesta voivat myös kannustaa opiskelijoita entistä aktiivisempaan kansalaisaktiivisuuteen. Sillä kenellä muulla on loppupeleissä yhtä isot valmiudet luoda laatua korkeakouluumme, kuin sillä suurimmalla viiteryhmällä, opiskelijoilla.

PS. Opiskelija, jos olet kiinnostunut tekemään yhdessä parempaa ammattikorkeakoulua, ole rohkeasti yhteydessä opiskelijakuntaasi.

Anssi Ketopaikka
Koulutuspoliittinen vastaava
Opiskelijakunta OSAKO

Virralla tarkoitetaan korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa, jonne korkeakoulut vievät tietojaan opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, arvosanoista, opiskeluoikeuksista sekä läsnä- ja poissaolotiedoista. OKM:n valtakunnallisen tietovarannon asettamiskirjeen mukaisesti korkeakoulujen on pidettävä ajantasalla oma tietosisältönsä vähintään kuukausittain, mutta suositeltava päivitystiheys on kerran vuorokaudessa, jonka mukaisesti Oamk siirtää tietojaan.
 
Virta tietovarantoon vietävien tietojen laatu on kuitenkin oltava yhdessä sovittujen vaatimuksien mukaista tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi. Käytännössä vaatimukset ovat aiheuttaneet useissa korkeakouissa lisätöitä, koska tietojen tallennustavat poikkeavat toisistaan. Tietojen saamiseksi Virtaan opintotietoja on joiltakin osin korjattava. Oamkissa haasteita asettavat mm. puutteelliset osasuoritusmerkinnät sekä tutkintoihin tehdyt ”könttä” hyväksilukemiset.
 
Osasuoritusten tallentamisessa tulee huomioida Oamkin arviointisäännön noudattaminen, jonka mukaisesti suorituksesta tallennetaan nimi, laajuus, arvosana, arvioijan nimi sekä suorituspäivämäärä. Arviointisääntöä noudattamalla tuotetaan siis Virran vaatimusten mukaista tietoa. Oamkissa käytössä olevasta vanhemmasta osasuoritusohjelman käytöstä on luovuttava kuluvan lukuvuoden jälkeen, koska sen avulla tuotettu tieto aiheuttaa paljon korjaustarpeita. Käytössä olevaa uutta osasuoritusohjelmaa parannetaan koko ajan, jotta siinä olisi samoja hyviä ominaisuuksia kuin vanhassakin ohjelmassa on, kuten osasuoritusarvosanan antaminen kerralla useammalle opiskelijalle.
 
Tutkintojen tallentamisessa on huomioitava, että opiskelijan tutkinnon opintopisteiden on vastattava tutkinnon laajuutta. Opintojaksojen hyväksyminen alaviitemerkinnällä (esim. hyväksiluettu 80 op. aikaisemmista opinnoista) ei saisi olla enää sallittua, vaan vaatii ohjeistuksen muuttamisen ja tietenkin myös niiden noudattamisen.
 
Tiedon laadun pitäminen Virran vaatimusten tasolla on tärkeää, koska Virrasta poimitulla tiedolla (esim. tutkinnot sekä opintopisteet) on vaikutusta ammattikorkeakoulumme rahoitukseen.
 
Tulevaisuudessa Virran käyttö tulee laajenemaan, sillä Virtaan viedään tiedot myös kansainvälisestä  liikkuvuudesta sekä pätevyyksistä. Oamk on tehnyt päätökset muiden korkeakoulujen tapaan tietojen luovuttamisesta Virran kautta valtakunnalliseen opiskelijaksi ilmoittatumispalveluun (OILI) sekä Valviran käyttöön. Viranomaistiedonkeruun lisäksi Virtaa saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi palveluväylässä, josta henkilö voisi muiden palveluiden lisäksi katsella omia opiskelutietojaan. Myös Kela on kiinnostunut Virrasta opintojen edistymisen seurannan näkökulmasta. Virran tietosisällön laajetessa syntyisi mahdollisuuksia myös nykyistä laajempien korkeakoulujen yhteisten sähköisten palveluiden kehittämiselle (esim. Ahot-palvelu).  
 
Visioita tulevaisuuden palveluista löytyy TIPTOP-hankkeen sivuilta kohdasta esittelyvideot.

Juha-Pekka Pihlajakoski, tietotuotantopäällikkö

Takanamme on lämmin, aurinkoinen kesä ja edessämme työntäyteinen syksy. Kesätauko oli opiskelijoille ja henkilöstölle voimaannuttava tilaisuus pysähtymiseen ja sen jälkeen on taas ollut mukava aloittaa arjen työt.

Kuluva syyslukukausi on ainakin sotelaisille pirstaleinen johtuen lomautus- ja syyslomaviikkojen aiheuttamista tauoista opetuksessa ja työskentelyssä. Voimien jakaminen syksylle tulee olemaan haaste, jotta jaksamme tehdä työtämme laadukkaasti siinä ajassa ja niillä resursseilla mitä syyslukukaudelle on tulossa.

Lukuvuoden aikana merkittävimpiä ponnistuksia ovat ainakin Peppi-järjestelmän käyttöönotto, opintosuunnitelmien uudistaminen sekä panostus opintopisteiden kertymiseen ja tutkintotavoitteiden saavuttamiseen, taloudellisia haasteita ja toimintaympäristön muutoksia unohtamatta.

Työhyvinvointiin voimme jokainen vaikuttaa omalla toiminnallamme, mutta myös työnantajan ja työyhteisön toimesta järjestetään erilaisia työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia ja harrastuksia. Soten henkilökunnan jaksamisen tueksi ja virkistykseksi on jo toimia käynnistetty. Kuntosalin käyttöä voimme edelleen jatkaa, kuntokorttikisa ja tiistaijumpat ovat käynnistyneet, Pilatesta on tulossa ja ehkäpä saamme aikaiseksi konserttimatkankin Oulaisten musiikkiviikoille.

Toivotamme kaikille Oamkissa toimiville, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin, työniloa ja lämpimiä syyspäiviä !

Kirsi Jokinen ja Annikki Savolainen
Sosiaali- ja terveysalan yksikön laatukoordinaattorit

Vuoden ensimmäinen laatukoulutus pidettiin torstaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tällä kertaa teemaksi oli valittu ”kansainvälisyydellä laatua oppimiseen”. Kiinnostavien alustusten jälkeen tilaisuudessa jaettiin kansainvälisistä yhteyksistä mukaan tarttuneita hyviä käytänteitä.

Kansainvälisten asioiden johtaja Sir Allan Perttunen muistutti avauspuheenvuorossaan, että kansainvälisyys ei tarkoita korulauseita strategiassa. Se ei myöskään tarkoita pelkästään opiskelija- ja opettajavaihtoja, vaan opetussuunnitelmien kansainvälisyyden täytyy olla yksi laadun mittari.

Sir Allan rohkaisi osallistujia kansainväliseen aktiivisuuteen ja kehotti myös kannustamaan kollegoitaan samaan. Samaan hengenvetoon hän vaati vaihtoihin ja tutustumiskäynteihin tiukempia ja vaativampia ohjelmia (herätys kaikki esimiehet!), jotta vaihdoista saisi riittävästi eväitä sekä omaan ammatilliseen kasvuun että hyötyä omalle osastolle. ”Ei saa tyytyä ihastelemaan muiden käytänteitä, vaan pyrkiä soveltamaan niitä!”, hän ohjeisti.

Kansainvälisten asioiden suunnittelija Dame Marjo Pääskylä kertoi kaksois- ja yhteistutkinnoista ja esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat suositukset yhteistutkintojen kehittämistä varten. Oamkissa opiskelijat valitaan siirto-opiskelijavalintana, eli heidän ei tarvitse osallistua yhteisvalintaan. (Opiskelijoiden on saatava tutkinto-opiskelijan status, jotta heille voidaan myöntää kaksoistutkinto.) Lopuksi keskusteluun nostettiin yhteistutkintojen laajuudet ja opiskelijamäärät, opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus, harjoittelun ja opinnäytetyön järjestäminen sekä kielitaitovaatimukset.

Koulutusohjelmavastaava, lehtori Sir Jyrki Holappa kertoi käytännön kokemuksista kaksoistutkinnon rakentamisessa. Yhteinen tahtotila on aina se, josta lähdetään liikkeelle. Hyvä partnerisuhde pohjustaa laadukkaan yhteisen tutkinnon rakentamista. Tutkinnon sisältö ja rakenne ovat yleensä sovittavissa, mutta joskus haasteita aiheuttavat tutkintojen erilaiset laajuudet, kansalliset lainsäädännöt ja korkeakoulukohtaiset käytänteet. Sir Jyrki muistutti, että neuvotteluissa on oltava mukana joustavalla asenteella ja ”pilke silmäkulmassa”. Partnereilta voi aina oppia uutta, mutta omista opetussuunnitelmista on osattava myös olla ylpeä.

Liiketalouden yksikössä on parhaillaan kolme opiskelijaa Neu-Ulmista. Opiskelijat Dame Katharina Ortner, Dame Julia Wachsmann ja Sir Philipp Rehm kertoivat omasta opiskelustaan kaksoistutkinnossa. He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintoihinsa Oamkissa ja kokivat, että saavat tutkintotodistuksellaan merkittävää etua työmarkkinoilla. He olivat sitä mieltä, että kaksoistutkinto-opiskelijana Suomeen pääsee tutustumaan paljon paremmin kuin pelkästään vaihto-opiskelijana. Heidän mielestään Oamkin opetus on ollut yllättävän käytännönläheistä ja projektiorientoitunutta. Ryhmät ovat pienempiä kuin Neu-Ulmissa ja opetus on henkilökohtaisempaa. Haasteellisena he kokivat opintojaksojen suorittamisen usean ryhmän kanssa yhdessä sekä suuren ryhmätöiden määrän.

Hyvien käytäntöjen osuudessa tuntiopettaja Dame Eija Svanberg ja opiskelija Dame Hanna Lahtinen Liiketalouden yksiköstä esittelivät Fontys Hogescholenin yrittäjyysopintoja. Toisena opiskeluvuonna liiketalouden alan opiskelijoista kootaan 10-15 henkilön ryhmiä, jotka perustavat oman yrityksen ja pyörittävät sitä yhden lukuvuoden ajan. Kehutussa mallissa lukuvuoden muut opinnot nivotaan yrityksen toimintaan.

Laatukoordinaattori Sir Matti Alila Tekniikan yksiköstä esitteli vaikutelmia Korkeakoulujen arviointineuvoston tutustumismatkalta Sveitsiin ja Saksaan. Keski-Euroopassa laatukulttuuriin panostetaan niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Koulutusohjelmakohtaisten akkreditointien lisäksi maissa tehdään nykyisin myös Suomen mallin mukaisia korkeakoulukohtaisia auditointeja.

Yksikönjohtaja Sir Tuomo Pesola Luonnonvara-alan yksiköstä kertoi perusteilla olevasta uudenlaisesta opetus- ja oppimisympäristöstä: Energia, ympäristö ja luonnonvarat -palvelukeskuksesta (EYL-keskuksesta). Living Lab -toiminnan kautta pystytään benchmarkkaamaan muita ja kytkemään projektit kiinteästi opetussuunnitelmiin.

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Aloitimme tammikuun alusta Kulttuurialan yksikössä koko henkilökunnan osalta kuukausittaisen työajan raportoinnin työhyvinvoinnin ja työn kehittämisen näkökulmasta. Aiemmin virallista raportointia Repotronicin kautta olivat tehneet lähinnä hanketoimijat. Tammi-helmikuun ajan käytimme työajan raportoinnissa Excel-taulukkoa, jossa työaika jaettiin työaikasuunnitelman mukaisiin osioihin. Esimerkiksi opetustyö koostuu varsinaisesta opetuksesta, opetuksen suunnittelusta ja arvioinnista muusta opetukseen liittyvästä työstä sekä opetuksen kehittämisestä. Toinen suurempi kokonaisuus on TK-työ, joka koostuu hanke-/projektityöstä, omasta taiteellisesta tai tutkimustyöstä, hankevalmistelusta ja muusta tk-työstä. Yksikön hallinnointi -osio sisältää omalta osaltani laatukoordinaattorin tehtävät sekä koko yksikön Optima-yhteyshenkilön tehtävät sekä mahdolliset työryhmien kokoukset. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutuvat työelämäyhteydet, seminaarit, sidosryhmätapaamiset, kv-toiminta, koulutukset, ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä erilaiset kokoukset ja työajanseuranta.

Maaliskuun alusta siirryimme käyttämään Repotronicia, joka räätälöitiin vastaamaan edellä mainittuja osioita. Katsottiin, että ei ollut järkevää käyttää päällekkäisiä välineitä työajanseurantaan kun osa joka tapauksessa raportoi työaikansa Repoon. Saimme pikaperehdytyksen Repotronic-järjestelmän käyttöön helmikuun työpaikkakokouksen yhteydessä. Mietittiinhän me sitäkin, että Outlook-kalenterikin voisi toimia työajanseurannan välineenä.

Omalta osaltani olen tehnyt työajanseurantaa Excel-taulukkoon vuoden 2009 alusta lähtien kun otin laatukoordinaattorin pestin vastaan. Taulukkoon keräämääni tietoa olen voinut hyödyntää työaikasuunnittelun tukena. Olen voinut perustella esimerkiksi laatutyöhön resurssoitavia tunteja sekä ylipäätään saanut tietoa siitä miten paljon työajasta menee mihinkin työtehtävään. Excel-taulukon sisältämästä datasta on ollut helppo tehdä graafisia kuvaajia, joista pari esimerkkiä tämänkin artikkelin yhteydessä.

Kuva 1. Kevään 2014 760 työtunnin jakautuminen eri osioihin.

Esimerkkinä työajan jakautumisesta laitan tähän Excel-kaavion tiistain työpäivän osalta. Opetus -osioon  sisältyi kontaktiopetuksen lisäksi viikottainen päivystysaika, jolloin ohjasin opiskelijoita sähköpostin ja Optiman välityksellä mm. opinnäytteeseen liittyvissä word-asetuksissa ja portfolioissa. Lisäksi lisäsin muutaman suoritusmerkinnän Asioon. Ennen lounasta suunnittelin opettajakollegan kanssa ensi syksyn opetuskuvioita. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutui osastonkokous. Tein myös ylläpidollisia töitä yksikön Optima-ympäristöissä. Yksikön hallinnointiin liittyen aloitin tämän laatuleipuri-blogin artikkelin kirjoittamisen, joka oli jäänyt ikävästi rästiin 😉

Kuva 2. Työajan jakautuminen 8.4 työpäivän osalta.

 Aika näyttää lisääntyykö työhyvinvointi ja kehittyykö työ työajanseurannan myötä. Näkisin, että tietoisuus ainakin lisääntyy siitä mihin ne työtunnit oikeastaan menevät. Työaikasuunnittelun apuna ja kehityskeskustelun tukena toki oiva keino. Aiheeseen liittyviä kommenttejahan voi kirjoitella vaikka tänne Laatuleipuri –blogiin.

Paulina Melakari-Mustonen, Kulttuurialan yksikön laatukoordinaattori ja päätoiminen tuntiopettaja

Olin KKA:n järjestämässä korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 20.3.2014. Siellä kolme vuotta sitten auditoidut korkeakoulut kertovat, mitä asioita ovat tehneet ja kehittäneet ulkoisen arvioinnin jälkeen saatujen kehittämissuositusten pohjalta. Oamkilta väliraporttia odotetaan ensi talvena ja oamkilaiset ovat esiintymisvuorossa keväällä 2015.

Olin kuuntelemassa Karelian, Maanpuolutuskorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Metropolian esityksiä ja kommenttipuheenvuoroja. Sisällöt olivat mielenkiintoisia ja vahvistivat omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat tällä hetkellä korkeakoulukentällä koetaan merkittäviksi. Esimerkiksi kumppanuuksien hallinta ja sen kehittäminen vaikuttaa olevan keskeistä –  yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö oli Oamkillakin yksi merkittävistä kehittämisehdotuksista.

Palauteasiat ovat selkeästi olleet korkeakouluissa parannusten alla ja niiden kehittäminen erityisesti henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteen osalta on tarpeellista Oamkissakin. MPKK:ssa myös opettaja tekee itsearvioinnin opintojaksosta opiskelijapalautteiden lisäksi. Molemmat menevät tietokantaan. Näin saadaan kattavampi kuva toteutetusta opintojaksosta kuin pelkästään opiskelijapalautteen kautta.

Kokonaisarkkitehtuurityön sitominen laatuun tuntuu olevan myös varsin yleinen trendi. Meillä tästä ei ole tehty vielä linjauksia. Asia on kuitenkin sellainen, jonka ei pitäisi olla irrallinen johtamisesta tai laadusta – itse puhuisinkin mieluummin laadun sijaan toiminnan kehittämisestä ja siitä että mietitään mitkä asiat meillä on hyvin ja mitä on kehitettävä, jotta ne olisivat vielä paremmin. Laatuasioiden ei pitäisi olla irrallisia juttuja, vaan arjen toimivuutta. Tähän on meilläkin pyritty alusta lähtien, mutta silti on edelleen vielä tekemistä, jotta kaikki ymmärtäisimme tämän samalla tavalla – yhteisenä arkisena työnä, ei erillisinä temppuina tai kilven kiillotuksena auditointia varten.

Erityisesti laatukulttuurin kehittäminen on yksi merkittävä asia. Laatukulttuuri tarkoittaa käytännössä siis korkeakoulun toimintakulttuuria. Viime marraskuussa Göteborgissa kansainvälisessä laatuseminaarissa hyvää laatukulttuuria, sen kehittämistä ja ihmisten sitouttamista pohdittiin myös laajasti. KKA:n seminaarissa oli esillä samoja asioita, mitä tuolloinkin tuotiin esille hyvinä esimerkkeinä. Laatua tai laatukulttuuria ei voi erottaa johtamisesta ja hyvistä työyhteisötaidoista. Sen luomisessa keskeistä on avoin ja vuorovaikutteinen johtajuus, viestintä ja ihmisten osallistaminen omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Hieno esimerkki tästä on Metropolian toimintatavoissa: hallituksen työtilat ovat avoimet koko henkilöstölle ja kun sinne laitetaan kokousmateriaalit, voi henkilöstö kommentoida niitä jo ennen hallituksen käsittelyä. Sama periaate on johtoryhmän asiasisällöillä.  Kommentteja annetaankin Metropoliassa runsaasti. Lisäksi jokaisen hallituksen tai johtoryhmän jälkeen kirjoitetaan intraan, mitä asioita on päätetty ja miksi. Johtoryhmä on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti kommentteihin ja kysymyksiin ja antamaan perustelut päätöksille. Tämä on toimintatapa joka osallistamalla sitouttaa henkilöstöä ja kaikki tietävät koko ajan missä mennään.

Oamkissa on organisaatio muuttunut ja monet toimintatavat vaativat kehittämistä, jotta ne vastaavat nykytilannetta. Edessä onkin varsin paljon tehtävää. Toivotan kaikille voimia ja intoa kehittämistyöhön, sitä tarvitaan, vaikka tilanne onkin haastava. Yhteistoimintaneuvottelut ovat menossa ja selvää on, että osa nykyisestä henkilöstöstä ei tule jatkamaan tehtävissään. Minäkin siirryn toisenlaisiin elämänhaasteisiin toukokuun alusta ja keskityn seuraavaksi uuden sukupolven kasvattamiseen. Toivottavasti aikanaan lähtenyt hyvä kehittämisvire, josta saimme ulkoisessakin auditoinnissa kiitosta, jaksaa nousta vielä ja täällä kehittyy uusi, hieman erilainen mutta toimiva ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö sujuvine toimintatapoineen.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:llä (Oamk) on kustannusvaje. Sama kustannusvaje vaivaa myös Suomen valtiota. Kun Oamkin pitäisi säästää vuodessa noin kolme miljoona euroa, vastaava summa Suomen valtiolla on noin 3 miljardia euroa. Oamkin kustannusvaje on pitkälti seurasta Suomen kustannusvajeesta, sillä pääosa Oamkin rahoituksesta tulee valtiolta Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Runollisesti ilmaistuna voisi asian ilmaista seuraavasti: Suomi-valtamerilaivan aiheuttamat taloudelliset jälkimainingit heiluttavat Oamk-jollaa niin pahasti, että Oamk-jollan kyydistä mahdollisesti tippuu vuoden sisällä kymmeniä ihmisiä.

Oamk Oy:n hallitus on päättänyt, että kustannusvajeesta on päästävä nopeasti eroon parempi kertarutina kuin ainainen kitinä –periaatetta noudattaen. Taloutta pyritään sopeuttamaan monella eri rintamalla. Koska henkilöstömenot ovat Oamkin talouden suurin menoerä noin 70 % osuudellaan, kohdistunevat tulevat sopeuttamistoimet erityisesti henkilöstömenojen vähentämiseen. Osakeyhtiössä on helpompi vähentää henkilöstöä taloudellisiin ja tuotannollisiin syillä kuin kunta- tai valtiosektorilla.

Vaikka Kalevan päätoimittaja kirjoitti jokin aika sitten sunnuntain kolumnissaan Oamkissa käynnistettäviä yhteistyöneuvotteluja aamukahvit kurkusta pöydälle –uutiseksi, niin ei tarvitse palata kuin 1990-luvun alkuun, jolloin oli monella tapaa vastaavanlainen tilanne.

Itselläni on henkilökohtaisia kokemuksia tuosta ajasta ja sattuneesta syystä nuo ajat ovat viime aikoina muistuneet mieleeni. Työskentelin tuohon aikaan samassa rakennuksessa kuin nykyisin eli Professorintien kampuksella, joka silloin tunnettiin paremmin Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksena. Olin tullut taloon töihin vuoden 1990 tammikuussa epäpätevänä tuntiopettaja. Opetin luonnontieteellisiä aineita, kuten anatomiaa ja fysiologiaa, mikrobiologiaa sekä kliinistä fysiologiaa.

Kun lama tuli, vähenivät opetustuntien määrät huomattavasti. Esimerkiksi luonnontieteellisten opettajien määrä väheni viidestä opettajasta kahteen parissa vuodessa. Kun opetushenkilökuntaa alettiin vähentää, oli yleisenä periaatteena, että aluksi saivat lähteä epäpätevät, määräaikaiset ja taloon viimeksi tulleet opettajat. Kuuluin tähän ryhmään, joten kohtaloni oli sinetöity. Tosin hankin pedagogisen pätevyyden 1992, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.

Vaikka tiettyä periaatetta noudatettiin henkilöstövähennyksissä, oli kuitenkin joitakin epäpäteviä, määräaikaisia ja taloon viimeksi tulleita, jotka syrjäyttivät aikaisemmin taloon tulleita. Tällainen toiminta tuntui epäoikeudenmukaisilta niistä, joihin tämä kohdistui. Lisäksi irtisanomisuhanalaisten keskinäiset välit saattoivat kiristyä. Toisen ammattitaitoa saatettiin vähätellä ja omaa erinomaisuutta korostaa. Piikittelyä tapahtui myös kasvokkain.

Työstä lähtevälle on tärkeää, että häntä muistetaan, kun työt loppuvat. Muistaminen on merkki siitä, että sinun tekemääsi työtä arvostetaan. Itselleni ja muutamalla muullekin kollegalle muistaminen tapahtui osastonkokouksessa. Osastonjohtaja piti lyhyen puheen, antoi pienen lahjan (jota en millään muista, mikä se oli, mutta hyvin se mahtui käteen.) Muistan hyvin hänen lempeän hymynsä ja lämpimän kädenpuristuksensa. Lämmin käsi on aina parempi kuin kylmä käsi.

Olin viime joulukuussa eräässä Oamkin työryhmässä vierailijana. Eräällä työryhmän jäsenellä loppuivat työt joulukuun lopussa. Läksiäistapahtumassa mietin hiljaa mielessäni omaa vastaavaa tapahtumaa yli 20 vuoden takaa ja totesin, että ainakin tämän työryhmän esimiehellä on taito tehdä tällaisesta ikävästä tilanteesta lämminhenkinen, inhimillinen tilaisuus. Tämän hyvän käytännön voisi lisätä vaikkapa Oamkin laatukäsikirjan uuteen versioon.

Sellaistakin ihmeellistä tapahtui, että opiskelijalähetystö kävi yksikönjohtajan puheilla työsuhteeni jatkamisen puolesta, mutta laihoin seurauksin. Toinen solidaarisuuden osoitus oli myös se, että eräs minun jälkeeni tullut pätevä opettaja olisi pannut omat tuntinsa puoliksi ja antanut puolet tuntinsa minulle. Olisimme molemmat olleet silloin sivutoimisia tuntiopettajia. Tämänkin ehdotuksen yksikönjohtaja hylkäsi.

Lopuksi palaan blogini otsikkoon, jonka sisältö selviää tässä viimeisessä kappaleessa. Kun opetin toisella asteella, tapana oli koota yhteen luokkaan kaikki kansakoulunkäyneet. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että luokan oppilaiden keski-ikä oli 40-50 vuoden välillä. Eräs opettaja sanoi luokkaa mummeleiden luokaksi, itse kutsuin luokkaa rupsahtaneiden luokaksi jopa luokan edessä. Onneksi suurin osa luokan oppilaista oli sinut ikääntymisensä kanssa, mutta oli joukossa tietenkin myös muutama mielensäpahoittaja. Kun lähdön hetki koitti, sain heiltä seuraavanlaisen kortin:

Seppo Pakanen, suunnittelija, vs. laatukoordinaattori
Tietotuotantotiimi, IT-palvelut

Oamkilaiset ovat ahkeria kirjoittajia. Vuonna 2012 oamkilaiset tuottivat yhteensä 293 julkaisua. Vain Jyväskylän ammattikorkeakoulu (379), Metropolia-ammattikorkeakoulu (318) ja Turun ammattikorkeakoulu (424) tuottivat enemmän julkaisuja kuin Oamk.

Tämä on hyvä, koska julkaisut ovat uudessa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa yksi rahoituksen perusta 2 % painoarvolla. Laskentaperusteena on kolmen vuoden julkaisujen keskiarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2014 Oamk saa julkaisujen perusteella hieman yli miljoona euroa eli jokainen julkaisu tuo Oamkille rahaa noin 4 700 euroa.

Julkaisu-sana yhdistyy usein ihmisten mielissä tieteelliseen artikkeliin. Rahoituksen perusteena olevissa julkaisuissa kaikki tiedonkeruuseen hyväksyttävät julkaisut ovat kuitenkin samanarvoisia. Tieteelliset julkaisut ovat tietenkin henkilölle itselleen meriitti, mutta liikkeelle voi lähteä jostakin matalamman kynnyksen julkaisusta. Esimerkiksi artikkeli ammattilehdessä tai sanoma- tai aikakauslehdessä, kuten Kalevassa on Oamkille yhtä arvokas. Ja onhan meillä myös oma julkaisusarja, ePooki.

Pelkkä kirjoittaminen ja kirjoituksen julkaiseminen lehdessä ei kuitenkaan vielä riitä. Oma julkaisu pitää vielä muistaa ilmoittaa Oamkin julkaisurekisteriin. Vuoden 2013 julkaisujen kerääminen onkin juuri käynnissä, joten jos et ole vielä omaa julkaisua rekisteriin ilmoittanut, teethän se heti Heimossa olevien ohjeiden mukaisesti!

Lopuksi vielä hoksautus kaikille blogien kirjoittajille. Oamkilaiset tuottavat jatkuvasti erittäin ansioituneita blogikirjoituksia. Näitä julkaisuja tiedonkeruuseen ei kuitenkaan hyväksytä eli tästäkään blogikirjoituksesta Oamk ei rahallisesti hyödy. Myös blogeilla on kuitenkin oma paikkansa ja ainahan blogikirjoituksesta voi laajentaa artikkeliin!

Sirpa Ahvenlampi
Suunnittelija
Tutkimus- ja kehittämispalvelut