Category: Hyvät käytänteet

 Jatkan sujuvasti palaute- eli kirjaston tapauksessa asiakastyytyväisyysaiheessa. Yleisesti ajateltuna asiakastyytyväisyyden voidaan ajatella olevan kyseessä olevan toiminnon, prosessin tai palvelun sitä perimmäisintä tarkoitusta ja ydintä. Tästä seuraa myös, että kaiken prosessia tai palvelua kehittävän toiminnan tulisi pyrkiä nimenomaan asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Tukipalveluna kirjaston pyrkimys on pohjimmiltaan sama kuin koulutusyksiköillä eli parantaa oppimissuorituksia ja -tuloksia tarjoamalla opiskeluun tarvittavat aineistot ja järjestämällä tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta. Asiakastyytyväisyydellä perustelemme myös resurssitarpeemme kehysorganisaatiolle.

Kirjastolla on onni omistaa erinomaisen arvokas ja käyttökelpoinen työkalu asiakastyytyväisyyden mittaamiseen: kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely, joka on toteutettu nykyisessä laajuudessaan jo kolme kertaa (vuosina 2008, 2010 ja 2013). Kyselyn tuloksia voi verrata esimerkiksi amk-kirjastojen kansalliseen keskiarvoon sekä omiin aiempien vuosien tuloksiin.

Viimeksi kysely toteutettiin keväällä 2013, ja ilahduttavasti saimme todeta, että asiakastyytyväisyys oli lisääntynyt melkein kaikilla osa-alueilla. Lisäksi kansallisessa vertailussa saimme keskimääräistä paremmat arvosanat. Tuloksista ja palautteen vaikutuksista kirjastossaon kerrottu tarkemmin kirjaston blogissa.

Kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely sekä aiempien vuosien data kertovat luotettavasti raa’an totuuden vuosi toisensa jälkeen, miten kirjasto on onnistunut palvelemaan asiakkaitaan. Lisäjännityksensä kyselykierroksiin tuo 3-4 vuoden välein liki täydellisesti uusiutuva asiakaskunta ja heidän mahdollisesti muuttuneet palveluntarpeensa. Sattuneesta syystä suuri osa laatutyömme mittareista on poimittu juuri kansallisesta käyttäjäkyselystä ja palautteeseen todella reagoidaan.

 Anu Liikanen, informaatikko, Kirjasto

Opiskelijakunta kohtaa kuukausittain tilanteita, joissa kuulee opiskelijan kertovan palautteen vaikuttamattomuudesta sekä sen mahdollisista vaikutuksista omaan opintomenestykseen. Opiskelijasukupolvien välinen solidaarisuus – tai sen puute – eli ajatus siitä, että koska jouduin käymään kurssini näin, täytyy tulevienkin opiskelijoiden lusia ne yhtä kurjana, voi myös vaikuttaa palautteenantoinnokkuuteen. On huolestuttavaa, että tällaisia luuloja ja asenteita löytyy yhteisöstämme. Se kertoo keskinäisen luottamuksen ja yhteisön tunteen poissaolosta.

Palautteen avoin käsittely, oli kyse sitten opetustavasta tai kurssin sisällöstä, on tärkein viesti palautteenantajalle. Näin annetaan viesti palautteen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. Opiskelija palautteenantajana toivoo näkevänsä muutoksen ja kuulevansa palautteensa seurauksista. Tällä hetkellä opiskelijat kokevat, että heidän antamansa palaute on yhtä tyhjän kanssa.

Esimerkiksi intrassa annettava opintojaksopalaute tuntuu jäävän opettajan bittimappiin käsittelemättömänä ja vastapalaute saamatta. Ja vaikka opintojaksopalaute annetaan anonyyminä, opiskelija pelkää tulevansa tunnistetuksi palautteestaan ja tämän vaikuttavan kurssin arvosanaan. Palautteen negatiivisten seurausten pelossa myös positiivisen palautteen antaminen jää.

Palautteenanto tuntuu turvalliselta silloin, kun voi luottaa siihen, että vastaanottava osapuoli ei hermostu, loukkaannu tai muuta suhtautumistaan palautteenantajaan. Koulutuksen laatu ja siitä annettava palaute usein tuntuu kulminoituvan opettajan tapaan opettaa, ja kun kritisoidaan tapaa opettaa, sataa palaute kyseessä olevan opettajan laariin ja homma menee henkilökohtaiseksi.

Pedagogia ja opetusmenetelmät eivät ole sisäsyntyisiä, joten palaute opetuksen laadusta ei ole palautetta opettajan käytöksestä. Opettaja on monenlaisen oppijan ristitulessa urallaan ja ajan haasteista selviää ainoastaan kehittämällä omaa osaamistaan, objektiivisena pysymistä ja palautteen tärkeyden muistamista ammatillisena kehittymiskeinona!

Palautteen antoon opitaan erilaisia tapoja jo lapsuudesta lähtien. Suomalainen tapa marmattaa asioista on jo luontevaa parikymppiselle korkeakouluopiskelijalle, koska sitä kohtaa joka puolella. Kehujen antaminen taas tuntuu vaikeammalta. Puhutaan kaikenlaisista hampurilaismalleista palautteenantamisessa, mutta raaka fakta tuntuu olevan, että hyvää palautetta ja kehuja saa vain, jos sitä itsekin antaa.

Kiittämättömyys on maailman palkka – kuuluu sanonta, mutta uskomme, että se on muutettavissa. Kuten ympäristöystävällinenkin toiminta, myös palautekulttuuri koostuu pienistä epäitsekkäistä teoista. Toisen toiminnan huomioiminen kiitoksin ja pieninkin kehuin luotsaa opiskelu- ja työskentelykulttuurin sävyä kohti kehittävää kritiikkiä ja kehua.

Vuosi 2013 on ollut koko Oamk-yhteisölle raskas muutosten tuulissa. Opiskelijakunta on ylpeä ammattikorkeakoulustaan ja sen itsepintaisesta työskentelystä kohti Oamkilaisuutta! OSAKO kiittää kaikkia  yhteisestä vuodesta ja lupaa jatkaa työtään paremman palautteen puolesta.

Opiskelijakunta OSAKO

Sisäinen auditointi eli vertaisarviointi järjestettiin Oamkissa nyt kolmatta kertaa. Vertaisarvioinnin toteuttamista varten kootaan työryhmät, joissa on aina mukana sekä henkilöstöä että opiskelijoita ja mahdollisuuksien mukaan myös sidosryhmien edustajia. Laatukoordinaattori on jokaisessa työryhmässä huolehtimassa työn sujuvuudesta ja yhtenäisistä toimintatavoista. Olemme kokeneet mukana olon etuoikeutena: on hienoa päästä tutustumaan yksiköiden ja koulutusohjelmien toimintaan. Olemme saaneet tätä kautta kovasti uusia ajatuksia ja ideoita.

Auditointityöryhmät ovat toimineet hyvin ja eri taustalla olevat ihmiset tuovat uusia ja tuoreita ajatuksia ja erilaisia näkökulmia esille. Työryhmissä onkin useimmiten todettu, että työskentely on ollut antoisaa ja jopa hauskaa, vaikka työtä on saanutkin tehdä ihan tosissaan. Keskustelut sekä arviointipäivään valmistautuessa että raporttia työstettäessä ovat olleet hedelmällisiä.

Auditointiryhmien puheenjohtajina toimi tänä vuonna suunnittelijoita, opettajia ja laatukoordinaattoreita eri yksiköistä. Puheenjohtajalla on aina vetovastuu vaikka toiminnanohjauksen ja laadun puolella työskentelevältä laatukoordinaattorilta saakin toki tukea toimintaan. Puheenjohtajuus on kuitenkin koettu positiiviseksi asiaksi. Tiedustelimme puheenjohtajilta näkemyksiä sisäisenä auditoijana toimimiseen. Kaikki vastanneet suosittelivat mukaan tuloa.

Miksi sitten sisäiseksi auditoijaksi kannattaa lähteä?  Tässäpä kootusti puheenjohtajien näkemykset:

• Pääset näköalapaikalla kuulemaan eri toimijoiden näkemyksiä asioista. Erityisen mielenkiintoista on ollut kuulla henkilöstön ja opiskelijoiden näkemyksiä ja havaita kuinka eri tavalla asiat voidaan nähdä ja kokea eli pääset näkemään asioita myös uudesta perspektiivistä. Näin myös omat näkemykset laajenevat.
• Pääset tosi hyvin sisälle myös toisen yksikön toimintaan ja opit tätä kautta arvostamaan myös muita toimijoita.
• Saat kokea ahaa-elämyksiä, kun kuulet toisten tosi hyvistä käytänteistä ja toisaalta hoksaat, että myös muualla kuin omassa organisaatiossa painiskellaan samojen asioiden parissa.
• Saat tutustua uusiin henkilöihin.
• Auditointiin osallistumalla opit paljon muilta osallistujilta ja koko ammattikorkeakoulusta.
• Osallistuminen on oivallinen mahdollisuus laajentaa näkemystään muiden koulutusalojen toiminnasta. Tulet tietoiseksi toteutetuista hyvistä käytänteistä, korkeakoulumme vahvuuksista ja myös kehittämiskohteista.
• Saat tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa koulutusta Oamkissa.
• Vertaisarvoinnin tarkoituksena on peilata omaa osaamista toisen koulutusohjelman käytäntöihin ja tämän kautta voi oppia jotakin uutta mitä voi hyödyntää omassa työssä. Se tuo myös sopivaa vaihtelua viikkorutiineihin.
• Prosessi on tosi opettavainen – suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat vähän ravisuttaa omaa ajatusmaailmaansa ja avata uusia ovia.

Seuraava sisäinen auditointi järjestetään vuonna 2015. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan, voit toki ilmoittaa vaikka saman tien kiinnostuksestasi niin laitamme nimen muistiin ja toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori, Toiminnanohjaus ja laatu

Sisäisen auditoinnin palauteseminaari pidettiin 28.11. Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Mukana oli yli 50 asiasta kiinnostunutta oamkilaista, niin opiskelijoita kuin henkilökuntaakin.

Päivän avasi Liiketalouden yksikönjohtaja Päivi Vesala, joka kertoi oman yksikkönsä valmistautumisesta auditointiin. Hän kertoi, että oli vienyt sidosryhmät kahville haastattelun jälkeen ja saanut heiltä arvokasta palautetta keskustelun lomassa. Tässäpä on heti yksi hyvä käytänne jakoon!

Iltapäivän kuluessa vararehtori Risto Kimari esitteli auditoinnissa esiin nousseita vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Moni asia on hyvin, mutta kehittämistäkin riittää mm. sidosryhmäyhteistyön systematisoinnissa ja kattavan palautejärjestelmän kehittämisessä.

Sisäisen auditoinnin onnistumista arvioitiin yksikönjohtaja Riitta Tötterströmin ja lehtori Matti Järven johdolla. He molemmat olivat saaneet sisäisessä auditoinnissa lisää hyviä näkemyksiä omaan työhönsä. Työskentely ryhmässä, jossa oli eri yksiköiden ja alojen edustajia, oli heidän mukaansa mielenkiintoista. He kehittäisivät tulevaisuudessa koulutusohjelmien vuorovaikutusta; koulutusohjelmien väliset vertaisarvioinnit voisivat olla hyvä keino tähän. Matin modernisoitu esitys tiivisti tavoitteeksi sekä toiminnanohjauksen että ammatillisen kompetenssin kehittämisen.

Seminaarissa esiteltiin lisäksi hyviä käytänteitä eri yksiköistä. Osastonjohtaja Jussi Haukkamaa ja laatukoordinaattori Paulina Melakari-Mustonen kertoivat viestinnän koulutusohjelman joustavista opiskelukäytänteistä. Alustus oli todella mielenkiintoinen ja materiaaleista voivat muutkin saada ideoita opintojen joustavoittamiseen.

Yliopettaja Hilkka Honkanen esitteli verkko-opintojen toteutusta sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. Hänen mukaansa on tarpeellista, että verkossa on selkeät ja yksinkertaiset toimintavat. Verkko-opinnot ovat koulutusohjelmassa pääasiallinen opiskelumuoto, lähiopetusta on kaksi päivää kuukaudessa.

Lehtori Outi Laurinen puhui onnistuneesta Study Group-toiminnasta Luonnonvara-alan yksikössä. Toiminta aloitettiin keskeyttämisten vähentämiseksi ja tässä myös onnistuttiin. Tämän lisäksi Study Group –toiminnan kautta opiskelijat ovat oppineet tehokkaammin, arvosanojen keskiarvo on kohonnut ja hylättyjen opintosuoritusten määrä vähentynyt.

Lehtori Riitta Rontu esitteli lopuksi sujuvaa projektien, harjoittelun ja opinnäytetöiden ketjutusta tietotekniikan koulutusohjelmassa. Projektitöitä harjoitellaan ensin turvallisesti kouluympäristössä, mutta tämän jälkeen siirrytään tekemään niitä yrityksille. Yleensä opiskelijat tekevät samaan yritykseen sekä projektit, harjoittelun ja opinnäytetyön. Työnantaja saa vuoden aikana selville, millainen työntekijästä on kyse, minkä ansiosta ketjutus johtaa usein myös työllistymiseen.

Kaikki palauteseminaarin materiaalit ovat Heimossa. Käy kurkkaamassa mitä hyviä käytänteitä saisit sieltä itsellesi käyttöön! 

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Opiskelija on oppimisen laadun paras asiantuntija. Hän tuntee nahoissaan, miten opetus vaikuttaa juuri hänen oppimiseensa. Hän osaa määritellä, millaista on hyvä ja huono opetus. Hän tietää, milloin opettamisesta on hyötyä. Hän tietää myös, että joskus opetuksesta on suoranaista haittaa. Jos et usko, niin katso!

Tiiu Tenno
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Olisiko meidän hyvä joskus hetkeksi pysähtyä miettimään ymmärtävätkö ihmiset organisaatiossamme käytettyjä termejä ja miten ne ymmärretään? Voisimmeko löytää ymmärrettävämpiä ja yksiselitteisempiä sanoja ilmaisemaan asioita? Tapahtuuko henkilöstön toiminnassa ja työtavoissa toivottuja muutoksia, jos ohjeissa ja strategiossa käytetyt termit ovat vaikeaselkoisia ja monitulkintaisia?

Pohtii Viestintäpalvelut

Vuosien ajan ovat ammattikorkeakoulut toimittaneet Tilastokeskukselle henkilöpohjaiset tiedot 20.9 kirjoilla olevista opiskelijoista. Toimitetuissa opiskelijatiedoissa ovat muun muassa opiskelijan suorittamat opintopisteet edelliseltä lukuvuodelta. Tiedot ovat ensiksi menneet siirtotiedostona Tilastokeskukselle (TK), joka on sitten toimittanut opiskelijatiedot Opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).

Opiskelijamäärätiedoilla on ollut ja on edelleenkin rahallista arvoa. Vielä 2000-luvun alussa ammattikorkeakoulujen rahoitus perustui läsnä olevien normiaikaisten opiskelijoiden määrään: mitä enemmän laskentapäivänä oli läsnä olevia opiskelijoita, sitä enemmän ammattikorkeakoulu sai rahoitusta. Vuonna 2014 voimaan tulevan uuden ammattikorkeakouluja koskevan rahoitusmallin mukaan 24 % ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee opintojen edistymisestä eli siitä kuinka monta opiskelijaa on suorittanut edellisenä lukuvuotena vähintään 55 opintopistettä. Nämä tiedot tulevat siis 20.9 laskentapäivätietojen mukana.

Tämä tuleva rahoitusmuutos on huomioitu hyvin Oulun ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Alkusyksyn ajan ovat Tietohallinnon työntekijät käyttäneet eräänkin työtunnin kadonneiden opintopisteiden metsästykseen, jotta tuo 55 op:n maaginen raja ylittyisi mahdollisimman monella opiskelijalla, kun asiakas on todennut, että opiskelijalla pitäisi olla niin ja niin paljon opintopisteitä.

Palatakseni hieman virheellisen otsikkoon. Laskentapäivät eivät suinkaan lopu, vaan ne muuttavat muotoaan. Vuoden 2014 laskentapäivän 20.9 opiskelijatiedot tulevat olemaan valtakunnallisessa korkeakoulujen tietovarannossa, jonne kukin Suomen korkeakouluista on ne tiedot sinne toimittanut. Opiskelijatietojen (henkilötiedot, opiskeluoikeudet, ilmoittautumiset) lisäksi tietovarantoon tuodaan tutkinnot, opintosuoritukset ja niiden arvosanat. Tiedot ajetaan tietovarantoon massiivisina yöajoina. Tiedot ovat kopioita Oamkin tiedoista. Alkuperäistiedot pysyvät siis Oamkissa.

Eri viranomaistahot (esim. OKM, TK) poimivat tietovarannosta niiden tarvitsemansa tiedot niille sopivina aikoina. Kansaneläkelaitos (Kela) ei ole vielä mukana tietovarantohankkeessa, mutta on oletettavaa, että Kelakin tulee hyödyntämään opintojen edistymisen seurannassa valtakunnallista tietovarantoa kenties jo lähitulevaisuudessa.

Uusi tietojen siirtokäytäntö eri viranomaistahoille asettaa tietojen laadulle tarkat vaatimukset: tietovarannossa oleva tieto on oltava virheetöntä ja ajantasaista, koska niitä voidaan periaatteessa käyttää milloin tahansa vaikkapa eri ammattikorkeakoulujen väliseen vertailuun. Lisäksi monet uuteen rahoitusmalliin perustuvat rahoitusmittarit perustuvat tietovarannossa olevaan tietoon. Tämäkin lisää tiedon laadun merkitystä ammattikorkeakoulujen toiminnassa.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa on siirrytty noin kymmenessä vuodessa täysin opiskelijamääräpohjaisesta rahoituksesta täysin tuloksellisuuspohjaiseen rahoitukseen. Voidaanko tämä muutosprosessi kiteyttää seuraavaan lauseeseen: Ammattikorkeakoulujen rahoituksessa siirrytään määrästä laatuun?

Seppo Pakanen
Suunnittelija
Tietohallinto

Sisäiset auditoinnit lähestyvät. Lokakuun puolivälissä henkilökunnasta ja opiskelijoista  kootut ryhmät vierailevat valituissa seitsemässä koulutusohjelmassa. He haastattelevat kollegoitaan sekä yksikön johtoa, tukipalvelujen edustajia ja sidosryhmiä.  Lopuksi auditointiryhmät kokoavat johtopäätöksensä lyhyeen raporttiin. Hyvien käytäntöjen jakamiseksi raportit sijoitetaan Heimoon ja Oivaan.

Vertaisarvioinnilla on Oamkissa pitkät perinteet, ja sisäisiin auditointeihin suhtaudutaan positiivisesti. Tämä näkyi mm. siitä, että halukkaita auditoijia ilmaantui jokaisesta yksiköstä. Myös opiskelijoista saatiin runsas edustus auditointiryhmiin OSAKOn kautta. Mukana on niin uusia kasvoja kuin vanhoja partojakin. Ennen vierailuja auditoijille järjestettiin yhteinen koulutus. Koulutuksessa käytiin läpi sisäisen auditoinnin kulkua ja kerrattiin yhteisiä pelisääntöjä.

Yritin saada koulutukseen vierailevan puhujan motivoimaan auditoijia. Pyysin sisarkorkeakoulustamme Oulun yliopistosta puheenvuoroa siellä toteutetuista sisäisistä auditoinneista ja niiden tuloksista. Yliopistolla oltiin kyllä kiinnostuneita tilaisuudesta, mutta valiteltiin kovaa kiirettä. ”Sitä paitsi Oamk:n omat sisäiset auditoinnit on toteutettu huomattavasti laadukkaammin kuin meidän”, minulle todettiin sähköpostitse.

Mitäpä siihen olisi voinut sanoa muuta kuin että ”No niin onkin!”

Marianne Isola
Laatukoordinaattori

Sidosryhmät halutaan entistä kiinteämmin mukaan Oamkin toiminnan kehittämiseen. Yhteistyöstä halutaan vuorovaikutteista, keskustelevaa ja vaikuttavaa. Sidosryhmäyhteistyön merkitys on kasvussa koko korkeakoulukentällä, mutta samalla se on todettu myös haasteelliseksi. Miksi meidän kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä? Miksi me haluamme tehdä jonkun kanssa yhteistyötä? Kokeeko meidän tärkeäksi nostama yhteistyökumppani samoin meistä? Miten viestimme ja onko käyttämämme kanavat edes oikeita kohderyhmälle?

Keväällä kirjoitimme Marianne Isolan kanssa raportin Oamkin sidosryhmäyhteistyön nykytilasta. Samalla tarkastelun alla oli sidosryhmäsuunnitelma vuodelta 2010. Oli selvää, että suunnitelma kaipaa uudistusta, niin paljon on tapahtunut muutoksia sekä meidän organisaatiossamme että toimintaympäristössämme. Alustavasti mietimme tuolloin rakennetta ja sisältöä. Jotenkin suunnitelma pyöri käsissämme ilman että siitä sai kunnollista otetta. Oli todettava, että nyt huokaistaan kesän yli ja odotetaan selkeyttäviä päätöksiä, minkä jälkeen työhön tartutaan uudestaan. Työstöaikatauluksi sovittiin syksy.

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Elokuu alkaa olla jo loppukesää tai alkusyksyä, kumpaan sen haluaa sijoittaakin. Joka tapauksessa sidosryhmäsuunnitelman löysimme työlistalta odottamassa. Pohdimme asiaa uudemman kerran ja sovimme, että suunnitelman työstämiseen hyödynnetään kaikki saatavilla olevat fiksut aivot. Niinpä työhön on nyt tarttunut myös Ismo Kinnunen ja Anne-Maria Haapala. Koska paljon hyvää tietoa on yksiköiden ihmisillä, tullaan suunnitelmassa hyödyntämään heidänkin tietojaan ja ideoitaan.

Tänään ideoimme sisältöä vanhalla kunnon mind map -tekniikalla. Ismo oli tehnyt hienoa taustatyötä ja selvitellyt, mitä asioita sidosryhmäsuunnitelmissa on huomioitu muualla. Anne-Marian viestinnälliset näkemykset olivat tarkkoja. Tavoitteena on jättää rönsyilyt pois ja tehdä suunnitelma, joka auttaa priorisoinnissa, systematisoi työtä ja saa aikaan nykyistä enemmän vaikuttavuutta. Roolit ja vastuut nousi jälleen esille, ne ovat tärkeässä asemassa myös tässä työssä.

 Jos sinulla on sidosryhmäyhteistyöstä näkemyksiä, joita haluat tuoda esille, niin laitahan meiliä tai kommenttia tulemaan. Otamme kaikki ajatukset ilolla vastaan.

Elokuisin terveisin
Sari Ahvenlampi

Koko kirjoitus »

Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi todeta muutoksen olevan jatkuva olotila samalla, kun meitä on kannustettu sopeutumaan siihen. Muutosten kiivastahtisuus ja markkinatalouden lainalaisuuksien päästäminen valloilleen on tehnyt ainakin minun sukupolveni levottomaksi. Olemmehan kasvaneet tiukan valtiovallan sääntelyn ja huolellisesti pohdittujen ulkopoliittisten oppijärjestelmien aikakaudella, jossa presidentin sana painoi eikä sitä saanut ääneen arvostella.  Nykyään sana on vapaa ja asioista tuodaan esille monia eri puolia, mikä on hyvä asia, mutta monesti ääri-ilmiöt saavat kuitenkin eniten huomiota.

Koska meidät on johdatettu elämään tässä muutoksen maailmassa, joudumme pohtimaan, kuinka parhaiten eläisimme ja tulisimme toimeen sen kanssa. Näemmekö muutoksen uhkana vai mahdollisuutena? Ensimmäinen vaihtoehto tarjoaa meille perusmelankolisille suomalaisille rajattomasti taivasteltavaa ja surtavaa. Jälkimmäinen taas tarjoaa mahdollisuuden uusiutumiseen ja uusien ideoiden hyödyntämiseen.

Onko Oamk sitten varautunut muutoksiin? Mahtanetteko muistaa viime marraskuussa Oamkin hallituksessa hyväksytyn vuoteen 2015 ulottuvan kehittämissuunnitelman loppusanat:

Vuoteen 2015 ulottuva suunnitelmakausi tulee olemaan Oamkin historian haasteellisin jakso. Toimintaa ja sen tuloksellisuutta on voitava kehittää talouden samanaikaisesti kiristyessä. Niukkenevat voimavarat on kohdistettava mahdollisimman tehokkaasti. Tarpeettomista toiminnoista on voitava luopua ja monia tehtäviä on hoidettava uusin keinoin. Toiminta itsenäisenä yhtiömuotoisena korkeakouluna haastaa erityisesti hallinnon ja esimiestyön. Talouden reunaehdot edellyttävät koko henkilöstöltä joustavuutta ja venymistä. Onnistuminen muutoksessa on mahdollista vain hyvässä yhteistyössä eri organisaatiotasojen ja henkilöstöryhmien kesken.

Näin kirjoitin viime syksynä ja huomaan olevani edelleen täsmälleen samaa mieltä. Urakka on vain tekemistä vaille valmis!

Oamk muuttuu monella tavoin. Organisaatio uudistuu 1.7.2013 lukien. Alamme harjoitella itsenäistä elämää jo tulevan syksyn aikana. Vuoden vaihteeseen saakka toimintaamme ohjaa kuitenkin edelleen kuntayhtymän säännöstö. Henkilöstöasioissa päätösvaltaa delegoidaan jo muuttunutta tilannetta vastaavasti.  Palvelun tuottajaksi eräissä hr- ja taloushallinnon tehtävissä tulee kesästä alkaen Monetra Oy. Vuoden vaihtuessa nimi muuttuu Oulun ammattikorkeakouluksi ja saamme samalla uuden liikemerkin ja graafisen ilmeen. Astumme uuteen aikakauteen Oulun ammattikorkeakoulu osakeyhtiön ylläpidossa. Osekkin yhtymäkokous päättää liikkeen luovutuksesta jo 11.6.2013. Oamk Oy puolestaan saa varsinaisen hallituksen 31.5.2013 pidettävässä yhtiökokouksessa, jossa päätetään myös osakeannista kuntaomistajille.

Vuosi 2014 tuo mukanaan uudet haasteet myös toimiluvan osalta. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat lakkaavat kuluvan vuoden lopussa. Uusia toimilupia anotaan 30.9.2013 mennessä eikä toistaiseksi voimassa olevia lupia ole Helsingistä tihkuneiden tietojen mukaan jaossa kaikille nykyisille korkeakouluille. Kun samanaikaisesti Kataisen hallitus on linjannut ammattikorkeakoulujen rahoitukseen lähivuosille rajun leikkauksen, olemme tilanteessa, jossa toimilupahakemusta on kaikilta osiltaan punnittava huolellisesti. Aikaa tähän on kovin vähän.

Talouden tasapainottaminen edellyttää meiltä kaikilta sopeutumista ja joustavuutta. Säästöjä haetaan tilaratkaisuilla. Siirrymme kolmen kampuksen malliin ja pyrimme sijoittamaan mahdollisimman monet toiminnat Osekkilta vuokrattuihin ”omiin” tiloihin. Hallinnon ja tukipalvelujen toiminnot linjataan organisaatiouudistuksessa siten, että palvelut tarjotaan jatkossa kampuskohtaisesti.

Muutos tarjoaa myös mahdollisuuden muokata opetusta siten, että Oamkin laaja-alainen osaaminen saadaan nykyistä paremmin hyödynnettyä. Meidän tulee olla eturintamassa hyödyntämässä tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia, jotta osaamisemme ja koulutuksemme on tulevaisuudessa kehityksen kärjessä.

Toiminnan ohjaus ja laadun hallinta tullaan muokkaamaan muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Runsas vuosi sitten läpäisty auditointi toi esille monia kehitysajatuksia, joiden pohjalta suunniteltuja  kehittämistoimenpiteitä voimme tehdä samalla, kun kevennämme ja yksinkertaistamme järjestelmiämme.

Kuten kehittämissuunnitelmaan on kirjattu, tulevaisuus on täynnä muutoksia. Ainakin minä näen sen mahdollisuutena. Toivottavasti tekin!

Hyvää kesää kaikille!

Risto Kimari