Category: Hyvät käytänteet

Pääsiäisen alla maisteltiin leipää ihan urakalla. Makutestissä oli kolme erilaista ruisleipää, joista etsittiin kaikkein parasta leipää tavoitteena valita Oamkille uusi laatuleipä. Laatuleipurilla on ollut mietintämyssy päässä ja aiemman, toki aivan mainion, vaalean leivän tilalle on tullut hyviä vaihtoehtoja. Leivän maistelun jälkeen ihmiset äänestivät parasta ja olivat hyvin yksimielisiä: äänet jakautuivat vahvasti yhden leivän kohdalle. Niinpä on mukava kertoa, että laatuleipämme on jatkossa riihilimppu! Leipä on 100 % kotimainen ja taatusti myös oululainen aito rehellinen ruisleipä.

Meille kaikille oamkilaisille jaan tässä samalla leivän reseptin:

Raaka-aineet
• 1 osa suunnittelua
• 1 osa toteutusta
• 1 osa arviointia
• 1 osa kehittämistä

1. Suunnittele leipä huolellisesti. Kurkkaa neuvot laatukäsikirjasta tai kysy vinkkiä kaverilta: yhdessä syntyy paras lopputulos.
2. Vaivaa raaka-aineet taikinaksi. Anna kohota kunnolla.
3. Valitse parhaat välineet toteutusta varten. Pyöräytä taikinasta laatuleivät. Muista pyytää kaverisi mukaan leipomaan.
4. Lämmitä uuni ja tarkista paistoaika. Ripauta leivän päälle omat mausteesi. Seuraa innolla leivän paistumista.
5. Maistele kavereiden kanssa valmista leipää ja mieti, miten voisitte yhdessä kehittää leivän makua.
6. Ota hyvä resepti talteen. Kirjoita myös parannusehdotukset ylös!

Tulehan sinäkin maistelemaan uutta oamkilaista laatuleipää Sisäisen auditoinnin palauteseminaariin 20.4. klo 9.00 – 11.30. Ilmoittaudu mukaan 13.4. mennessä Heimossa.

Toivottelee laatuleipuri Sari

Opiskelijoiden merkitys Oamkin laatujärjestelmässä on suuri, koska me opiskelijat annamme kaivattua näkökulmaa laadunhallintaan ja koulutuksen kehittämiseen. Laatu ei ole vain irrallinen käsite, vaan se koskettaa meidän opiskelijoiden jokapäiväistä arkea. Esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen laatu sekä tilojen ja laitteiden toimivuus ovat asioita, joita opiskelija kohtaa päivittäin. Asiaa ei luultavasti tule ajateltua kovinkaan paljon, jos ja kun kaikki toimii. Epäkohtia huomatessa ehkä kuitenkin alkaa miettimään, että pitäisikö ja voisiko asiasta kertoa eteenpäin.

Miten me opiskelijat sitten toimimme laatuleipureina? Oamkin palveluihin, opetuksen laatuun ja oman tutkinto-ohjelman kehittämiseen voi jokainen opiskelija vaikuttaa useilla eri keinoilla. Näitä keinoja ovat esimerkiksi omassa tutkinto-ohjelmatiimissä opiskelijaedustajana toimiminen, vuosittaiseen opiskelijakyselyyn ja muihin kyselyihin vastaaminen, sisäisiin auditointeihin osallistuminen sekä opintojaksopalautteen ja suoran palautteen antaminen omalle tutkintovastaavalle tai opintojakson opettajalle. Kaikenlainen aktiivisuus on siis toivottavaa.

Ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus onkin oman tutkinto-ohjelmatiimin opiskelijaedustajana toimiminen. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat osa Oamkin laadunvarmistusjärjestelmää ja näissä tiimeissä me opiskelijat pääsemme aidosti vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen. Tiimit koostuvat tutkintovastaavasta sekä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäyhteistyökumppaneiden (esimerkiksi alumnien) edustajista. Tutkinto-ohjelmatiimien tehtävänä on kehittää tutkinto-ohjelmien sisältöä ja rakennetta. Nämä tiimit mahdollistavat opiskelijapalautteen antamisen ja sen asianmukaisen käsittelyn.

Opiskelijakunta OSAKO järjestää vuosittain maksuttomia tutkinto-ohjelmatiimien jäsenkoulutuksia, joihin voivat osallistua kaikki tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat, niin uudet kuin vanhatkin toimijat. Koulutuksen tarkoituksena on perehdyttää meitä opiskelijoita toimimaan edustamistehtävässämme entistä paremmin. Viimeksi tällainen koulutustilaisuus pidettiin 30.3 Arkkitehtikillan kiltalolla ja paikalla oli lähes 30 opiskelijaedustajaa. Ohjelmaan sisältyi muun muassa tietoa OSAKOn edunvalvonnasta ja vierailijoiden puheenvuoroja asiaan kuuluvista aiheista, kuten kokoustekniikasta, opiskelijaedustamisesta sekä tutkinto-ohjelmatiimien toiminnasta. Opiskelijaedustamisesta on myös 3 op:n opintojakso, johon tämä koulutus sisältyy.

 Entä mitä muuta OSAKO tekee tutkinto-ohjelmatiimeihin liittyen? OSAKO koordinoi opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen tutkinto-ohjelmatiimeissä ja osana tätä tehtävää OSAKO nimeää tutkinto-ohjelmatiimien opiskelijaedustajat hallituksen kokouksissa joka toinen viikko ja pitää yllä jäsenrekisteriä. Lisäksi OSAKO vierailee eri tutkinto-ohjelmatiimeissä, pitää KOKE-tiimiä, rekrytoi uusia opiskelijaedustajia ja tiedottaa tiimien toimintaan liittyvistä asioista.

Ollaan siis aktiivisia opiskelijoita ja kerrotaan mielipiteemme. Tehdään yhdessä Oamkista Suomen paras ammattikorkeakoulu opiskella!

 Tanja Savolainen, OSAKOn hallituksen koulutuspoliittinen vastaava

 Olin mukana Oamkin sisäisessä auditoinnissa haastattelijana, mikä oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus. Se oli hyvä näköalapaikka Oamkin nykytilaan ja antoi uusia ajatuksia muun muassa sisäisen viestintämme kehittämiseen. Sisäisen viestinnän välineistä erityisesti Heimo nostettiin esille tärkeänä kehittämiskohteena. Onneksi sen kehitystyö on jo hyvällä mallilla käynnissä ja suunnittelun tuloksia on tulossa henkilöstölle nähtäville vielä tämän kevään aikana.

 Auditoinnissa sisäinen viestintä koettiin laajemminkin kehittämiskohteeksi.  Haastatteluissa nousi esille, että keinoja avoimempaan viestintään on tarpeen pohtia. Erityisesti ylimmältä johdolta kaivattiin avoimempaa viestintää.  Avoin vuorovaikutus edistäisi yhteisöllisyyttä ja kehittäisi osaltaan myös yhteisen tekemisen ja kehittämisen kulttuuria. Kehittämiskohteissa nousi esille myös henkilöstön osallistamisen ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

Heimossa tärkeintä on laittaa perusasiat kuntoon

Heimon kehittämistyöhön pyritään osallistamaan henkilöstöä mukaan, jotta saadaan mahdollisimman moniulotteinen näkemys kehittämistarpeista ja löydetään niihin hyviä ratkaisuja. Kehittämistyöpajamme ja henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että tärkeintä Heimossa on tällä hetkellä kehittää Heimon sisällön löydettävyyteen käytettävyyteen ja sisällön laatuun liittyviä asioita. Kohtuullisen tärkeinä nähtiin myös yhteisöllisyyteen, yhteiseen kulttuuriin ja jakamiseen liittyvät kohteet. Tärkeintä on siis ensin laittaa perusasiat kuntoon ja tarjota käyttäjille ajankohtaista sekä oman työn kannalta hyödyllistä tietoa. Sen jälkeen siirtyä kehittämään yhteisöllisiä ja vuorovaikutuksellisia elementtejä.

Mitä yhteisöllisyys ja vuorovaikutus introissa on nykyään?

Nykyään puhutaan paljon sosiaalisesta intranetistä. Intranet on sosiaalinen silloin kun se perustuu yhteisölliseen viestintään ja tukee työntekijöiden välistä tavoitteellista yhteistyötä seuraavilla keinolla:

1. Laajojen käyttöoikeuksien ansiosta työntekijöillä on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja sisällön tuotantoon.
2. Intrassa hyödynnetään yhteisöllisiä ominaisuuksia kuten kommentointi, blogit, sosiaaliset verkostot, wikit, tagit, kirjanmerkit ja feedit.
3. Yhteisölliset toiminnot ovat käytössä ja käyttäjien tekemästä sisällöstä tehdään nostoja intran etusivulle.
   Lähde http://www.sosiaalinenintranet.fi/tietoa/

 Perinteinen intranet on yksisuuntainen tiedotuskanava, kun sosiaalisen intran ytimessä ovat ihmiset ja heidän tuottama sisältö ja vuorovaikutus. Tiedon nopean muuttumisen vuoksi uusin ja hyödyllisin tieto syntyy usein toisilta käyttäjiltä.

Mitä sosiaalisuus ja vuorovaikutus voisivat olla Heimossa?

Heimossa on jo käytössä sosiaalisia ominaisuuksia kuten blogit ja kommentointimahdollisuus sekä sen lisäksi henkilöstömme tuottaa sinne jo runsaasti tietoa kuten uutisia ja sisältösivujen tietoa. Tässä olemme askeleen edellä monia muita suomalaisia korkeakouluja. Kehitettäviä ominaisuuksia voisivat olla oman osaamisen ja kokemusten jakaminen sekä Oamkin yhteisten asioihin osallistuminen ja vaikuttaminen. Niiden kehittäminen ei ole pelkästään välineestä kiinni vaan vaatii myös organisaation toimintatapojen ja kulttuurin muutoksia. Kuten auditoinnissakin kävi ilmi, tällä hetkellä organisaation tiedottaminen vaikuttaa yksisuuntaiselta: ylhäältä alaspäin. Nähtäväksi jää millainen tahtotila organisaatiollamme on viestinnän ja sen välineiden kehittämiseen tulevaisuudessa sekä kuinka vuorovaikutteiseen ja avoimeen suuntaan haluamme kehittyä.

Heimon kehittämisen blogia voit seurata Heimon herätyksestä.

Virpi Ilmakangas
Viestintäsuunnittelija, jonka päävastuualueella on sisäinen viestintä

Laatukiertue saapui Teuvo Pakkalan kadun kampukselle torstaina 11.2.2016. Heti aamusta työn touhussa, Oamkin sermiä kasaamassa ovat Tanja, Tomi, Jaakko ja Marianne.

Kaikki valmiina: sermi kasattuna ja kahvit keitettynä.  Osakolaisten Tanjan ja Tomin sekä Otron Jaakon työnkuva vaihtui Otron laatukahvin tarjoiluun, kysymyksen: ”Oletko jo vastannut opiskelijakyselyyn?” -tahdittamana.

Vastauksena kuului useammalta, siihenkö ”Jouko wants to know”? Hienoa huomata, että opiskelijat tietävät mistä puhutaan.

Kahvikupposten ääreltä löytyi kyselyyn jo vastanneita liiketalouden tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.

Inkeri Hedemäki
Lliiketalouden laatukoordinaattori

Tämän viikon alussa kampuksille on ilmaantunut valtavia oransseja lakanoita: ”Jouko wants to know”! Opiskelijoita kannustetaan näin vastaamaan Oamkin vuosittaiseen opiskelijakyselyyn. Oamkin rehtori haluaa kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä ja kehittää korkeakoulun palveluita vastaamaan opiskelijoiden tarpeita ja toiveita.

Infotelevisioissa koulutusosastojen ja palveluyksiköiden vetäjät kertovat toimenpiteistä, joita edellisten opiskelijakyselyjen perusteella on tehty. Sähkötekniikan opettaja Heikki Kurki kertoo, kuinka yhteydet työelämään ovat tuplaantuneet. Yrityselämästä käy luennoijia, ja myös opiskelijat vierailevat ahkerasti yrityksissä. Tietohallintopäällikkö Samuli Malinen valaisee, kuinka pienet tulostimet vaihdettiin opiskelijapalautteen perusteella isompiin ja tulostuskäytäntöjä kehitettiin.

Opiskelijakysely näkyy myös opiskelijaintra Oivassa. Oivan yläreunassa on banneri, jota klikkaamalla pääsee vastaamaan kyselyyn.  Tällä kertaa kysely keskittyy pelkästään Oamkin tarjoamiin palveluihin. Yksi laajempi kysely korvaa aiemmat palveluiden omat kyselyt.

Opiskelija, vastaa sinäkin kyselyyn ja kehitä omaa opinahjoasi! Hyvän mielen lisäksi voit voittaa lipun Qstockiin. (Valitettavasti henkilökunta EI voi osallistua arvontaan.)

Hola! Näin meitä tervehti hotellimme siivouspäällikkö ensimmäisen lomaviikon jälkeen kun viikkosiivous oli tehty. Päällikkö kävi tarkistamassa kansioonsa kirjaten, että kaikki toimii ja, että olimme tyytyväisiä huoneistoomme sekä saamiimme palveluihin. Laatuympyrän mukainen toiminta eli toiminnan seuranta ja arviointi oli hotellimme arkipäivää.

Totesimme kaiken olevan kunnossa ja kiitimme palvelusta. Olihan meillä käynyt yksi ja sama siivooja kahden päivän välein siivoamassa ja mm. myrkyttämässä pienet kotieläimemme – muurahaiset 😉 Saatoimme hyvillä mielin jatkaa toisenkin viikon etelän lämmössä ja auringossa. Lomamme aluksi saimme myös huomata, että hotellimme oli varautunut hyvin eri kansallisuuksien vierailuihin. Hotellikansio sisälsi kuudella eri kielellä ohjeet esim. roskien lajitteluun, retkiin sekä palveluiden käyttämiseen liittyen – myös suomeksi vaikka kyseessä ei ollut tyypillinen suomalaisten seuramatkojen käyttämä hotelli.

Toisen viikon aikana sattui sitten laatupoikkeama 😉 Kiireisen ”vaihtopäivän” vuoksi meillä ei käynytkään ”oma” siivooja vaan nk. ”ekstraaja”. Siivousajankohta ei ollut se tuttu ja turvallinen. Kerkesimme jo ajatella, että siivousta ei tehdä sinä päivänä ollenkaan, roskatkin jäivät viemättä ja muitakin puutteita ilmeni. Kestimme urheasti tilanteen 😉 ja saimme todeta, että paluu normaaliin tapahtui jo kahden päivän kuluttua. 

Kotiin palatessamme oli sähköpostissa odottamassa palautekysely, johon tyytyväiset asiakkaat saattoivat kirjata positiivista palautetta sekä muutaman kehittämisideankin 😉

Onpa toiminta mitä tahansa, niin tärkeää on, että toimintaa suunnitellaan, toteutetaan suunnitelman mukaan – joskin joustavasti, seurataan ja arvioidaan.  Palautetta kannattaa antaa sekä onnistumisista että mahdollisista laatupoikkeamista. Samalla kehitetään toimintaa tavoitteiden mukaiseksi dokumentaatiota unohtamatta.

Toivotan oikein laadukasta vuoden alkua kaikille Oamkilaisille – Feliz año nuevo 2016!

 Kulttuurin osaston laatukoordinaattori Paulina

Päätimme joulun alla kurkistaa hieman Marja Sarajärven mietteisiin, onhan hän tuore oamkilainen. Muutamien kysymysten kautta selviää, että Marja on nopeassa tahdissa tutustumassa ammattikorkeakouluun. Mitä hän korostaa työssään ja valitseeko kahvia vai teetä? Katsotaanpa!

Kerro hieman itsestäsi.

Aloitin työt Oamkin hallintojohtajana marraskuun alussa. Loikkasin silloin itselleni täysin uuteen ympäristöön, sillä aiemmin olen työskennellyt pääasiassa teollisuuden palveluksessa. Ensimmäisten viikkojen jälkeen puhkun edelleen innostusta. Erittäin mielenkiintoinen yhteisö!

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta laatu?

Pohtiessani laatu-sanan merkitystä totesin viljeleväni usein adjektiivia laadukas. Ehkäpä se kertoo tilasta, jota pidän tavoittelemisen arvoisena, niin tekemisessä kuin lopputuloksessa. Tärkeintä kuitenkin on, että laatu on tarkoituksenmukaista. Kauppalistaa voi hioa ja somistaa loputtomiin, mutta ei sen vuoksi kannata nälkään nääntyä. Laatujärjestelmä tukee tarkoituksenmukaisen laadun säilyttämistä. Selkeillä prosesseilla ja säännöllisillä auditoinneilla varmistamme, että toimintamme on sovittujen käytäntöjen mukaista, laadukasta siis.

Mitä asioita haluat korostaa työssäsi?

Omassa työssäni haluan korostaa jatkuvaa kehittämistä ja asioiden rivakkaa ja ennakkoluulotonta edistämistä. Uskon, että Oamkissa toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen on henkilöstön monipuolisen osaamisen ja avoimen asenteen ansiosta erityisen hyvät edellytykset.

Mikä pitää sinut tällä hetkellä kiireisenä?

Tällä hetkellä olen hyvin kiireinen, sillä pyrin kuumeisesti opiskelemaan oamkilaiseksi. Kiireiset päivät ovat kuitenkin olleet antoisia. Tässä firmassa on meneillään hämmästyttävä määrä hienoja juttuja – osaammehan kaikki olla niistä ylpeitä?

Kahvi vai tee? Kahvi – musta ja vahva.

Jatka lauseita:
Huomenna olen mukana… korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarissa, mielenkiintoinen päivä tiedossa.

Varmistan aina, että… kaapissa on kahvia ja mehua. Muuten ei päivä lähde käyntiin.

Olen tyytyväinen siitä, että… olen mukana tässä upeassa ja osaavassa porukassa.

Mitä haluat toivottaa oamkilaisille joulun ja uuden vuoden kynnyksellä?
Tahdon toivottaa kaikille oamkilaisille toiveiden mukaista joulunaikaa ja mahdollisimman laadukasta uutta vuotta.

Haluamme muistuttaa näin joulun alla, että tontut liikkuvat. Näiden mietteiden myötä oikein rattoisia joulupyhiä kaikille!

Toivottavat
Marja sekä Hallintopalveluiden laatukoordinaattorit Sari ja Marianne

Mikä noista neljästä otsikossa olevasta sanasta ei kuulu joukkoon? Mikäli luet blogin loppuun saakka, saat vastauksen kysymykseeni.

Oulun ammattikorkeakoululle (Oamk) on tärkeää, että opiskelijat valmistuivat opetussuunnitelman mukaisesti. Riippuen tutkinto-ohjelmasta pitäisi tutkinto-opiskelijoiden valmistua tutkintoon 3,5 –4,5 vuodessa ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta 1,0–1,5 vuodessa. Monilla opinnot viivästyvät, mutta vastaavasti monet taas valmistuvat keskimääräistä nopeammin. Syynä tähän voi olla esimerkiksi korkea opiskelumotivaatio tai koska opiskelijat ovat hyödyntäneet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista (Ahot) ja saaneet hyväksi luettua aiemmin suoritettuja opintoja nykyiseen tutkintoonsa.

Oulun ammattikorkeakoulun tärkein asiakasryhmä ovat opiskelijat. Heiltä saatava palaute on ensiarvoisen tärkeää Oamkin toiminnan kehittämisessä. Osa palautteesta hyödyntää opiskelijoita jo heidän opiskelunsa aikana ja osa palautteesta hyödyntää vasta seuraavia opiskelijapolvia. Opiskelijoilta palautetta kerätään moneen otteeseen opiskelujen aikana. Osa opiskelijakyselyistä on Oamkin omia kyselyitä ja osa on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toteuttamia valtakunnallisia opiskelijakyselyitä.

Vuosien ajan OKM on kerännyt opiskelijapalautetta valmistumisvaiheessa olevilta opiskelijoilta. Aikaisemmin puhuttiin Opala-kyselystä. Tämän vuoden alusta lähtien on puhuttu AVOP-kyselystä. AVOP-lyhenne tulee sanoista Ammattikorkeakoulujen Valmistumisvaiheen OpiskelijaPalautekysely.

AVOP-kyselyn pohjana on Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS) tekemä opiskelijapalautekysely. Verrattuna aikaisempaan Opala-kyselyyn, on AVOP-kysely huomattavasti Opala-kyselyä laajempi kysely. Opala-kyselyssä oli vain kaksitoista täytettävää kohtaa, kun taas AVOP-kyselyssä niitä on 134  – tai oikeastaan oli sillä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene) toivomuksesta AVOP-kyselyä lyhennettiin lopusta A4-pituuden verran, koska Arene piti kyselyä liian pitkänä. Tosin monet opiskelijat pitävät nykyistä, lyhennettyäkin kyselyä liian pitkänä.

Viime joulun aikaan olin yhteydessä Otuksen tutkijaan, joka oli tehnyt alustavan kysymyspatteriston uuteen AVOP-kyselyyn. Hän ihmetteli sitä, että miksi Arene lyhensi kyselyä loppupäästä, koska hänen mielestä tärkeimmät kysymykset olivat juuri AVOP-kyselyn loppupäässä. Lopullisessa AVOP-kyselystä jätettiin pois Osaaminen valmistumishetkellä -osio, jonka kohtia ovat seuraavat: oppimisen taidot (3 väittämää), työyhteisöoppiminen (11 väittämää), innovaatio-osaaminen (9 väittämää), kansainvälisyys (3 väittämää), yhteiskunta- ja eettinen osaaminen (4 väittämää) ja yleisosaaminen (3 väittämää).

Erikoista uudessa AVOP-kyselyssä oli sen nopea käyttöönottoaika. Huhut uudesta “Opalasta” kiirivät korviini vuoden 2014 marraskuussa ja jo tammikuussa 2015 se oli käytössä. Erikoista tässä oli myös se, että uusi kysymyspatteristo otettiin käyttöön kesken sopimuskauden 2013 – 2016. Valtakunnallinen opiskelijapalautekyselyhän on yksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmittareista. Sen osuus on 3 % OKM:ltä tulevasta perusrahoituksesta. Yksi mahdollisuus olisi ollut uuden opiskelijapalautekyselyn käyttöönotto uuden sopimuskauden alusta eli vuoden 2017 alusta lähtien.

Vuosien ajan Oamk on pärjännyt hyvin opiskelijapalautemittarissa, kun sitä on verrattu muihin Suomen ammattikorkeakouluihin. Olemme olleet useasti mitalisijoilla. Jotta olisimme tulevaisuudessakin yksi Suomen parhaiten opiskelijoita palvelevia ammattikorkeakouluja, pitää palautejärjestelmäämme kehittää koko ajan Paikallaan pysyminen merkitsee käytännössä jälkeen jäämistä.

Avop –kysely – avot!

Seppo Pakanen, suunnittelija

Tietotuotantotiimi

PS. Vastaus otsikon kysymykseen: Avot ei kuulu joukkoon, sillä se ei ole ammattikorkeakouluun kuuluva käsite, vaan se on peräisin venäjästä. Se tarkoittaa ”hyvää tulee”, ”kas tässä”.  (http://urbaanisanakirja.com/word/avot/, nähty 9.10.2015)

Japanilainen Yuko Numata tutustui Oamkin toimintaan ennen syyslomaa. Yukon työpaikkana on yksityinen yliopisto Japanissa, Hokkaido University of Science. Hän työskentelee siellä toimistotyöntekijänä vastaten mm. opiskelijoiden arvosanojen, opintojaksojen ja läsnäolojen kirjaamisesta sekä työllistymisen seurannasta. Yuko oli kiinnostunut Oamkin laadunhallinnasta, kansainvälisistä palveluista sekä opiskelijapalveluista, ja hän vietti viikkonsa tavaten henkilöitä kyseisistä yksiöistä sekä seuraten heidän arkista työskentelyään.

Laatukoordinaattori Marianne Isola tarjoili rautaisannoksen suomalaisten korkeakoulujen laadunhallintaa sekä kertoi Oamkin laadunhallintaan liittyvistä toimintatavoista. Yukon mukaan myös japanilaisten korkeakoulujen laadunhallinnasta pidetään hyvää huolta. Eniten keskustelua keräsi kuitenkin konkreettisista asioista kuten työajoista; Yukon mukaan Japanissa työtä tehdään puoli yhdeksästä seitsemään – hyvinä päivinä. Kiireisinä päivinä työaika voi venyä jopa yhteentoista!

Suunnittelija Sanna Pusula vaihtoi Yukon kanssa ajatuksia opiskelijarekrytoinnista, sen kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Yliopistojen keskinäinen kilpailu opiskelijoista on vaikuttanut siihen, että yliopistojen ja opiskelijoiden vanhempien välistä yhteistyötä on lisätty. Usein vanhemmilla on sanavalta lastensa opiskelupaikan valinnassa ja tätä silmällä pitäen useat yliopistot ovatkin ottaneet vuosittaiseen kalenteriinsa ns. vanhemmille tarkoitetut avoimet ovet, jolloin heidän on mahdollista tutustua lastensa opinahjoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Suomalaisten tavoin japanilaiset ovat usein haluttomia puhumaan englantia ja tämän vuoksi kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ei Japanissa juurikaan ole. Japanilaiset eivät myöskään ole kovin innokkaita itse lähtemään opiskelemaan ulkomaille ja tästä syystä Japanin hallitus onkin käynnistänyt kampanjan ’Lähde ulkomaille Japani’ millä se yrittää kasvattaa sekä ulkomailla opiskelevien japanilaisten tutkinto-opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden määrää.

Koulutussuunnittelija Johanna Huttunen kertoi Yukolle Oamkin opetussuunnitelmien kehittämisestä viime vuosien aikana ja yleensä ottaen ops-prosessista. Prosessin kulusta löytyi yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Sisällöllisiä eroavaisuuksia oli kuitenkin havaittavissa.  Hokkaido University of Science ei tarjoa Yukon mukaan lainkaan verkko-opintoja, vaikka niille olisi ilmiselvästi kysyntää. Yuko totesikin sen olevan kehittämiskohde. Opetuskielenä on ainoastaan Japani. Kesäopintoja ei tarjota lainkaan, sillä opiskelijoilla on vain kuukauden kesäloma. Opintojen kesto on vähintään neljä vuotta. Yukon mukaan heidän yliopistoonsa on vaikea päästä opiskelemaan, mutta opintojen edistymisestä ei ole samanlaisia rahoitukseen vaikuttavia tulospaineita kuin Suomessa. Opiskelijoille tarjotaan opinto-ohjausta, ei kuitenkaan samalla mittakaavalla kuin esim. Oamkissa. Opiskelijat valmistuvat pääsääntöisesti normiajassa.

Marianne, Sanna ja Johanna

Miten lisäisimme helposti laatua arkeen ja juhlaan? Mikä olisi sellaista toimintaa, jonka voisi jakaa toisen kanssa, mutta jota voisi tehdä silloin kun huvittaa? Näihin kysymyksiin Amokin laatukaksikko löysi yllättäen vastauksen toisen jäsenen työhuoneesta – kirjastosta. Lukeminen antaa aihetta ajatteluun, sen myötä voi unohtaa arkiset asiat ja lukemaansa voi jakaa toisen kanssa. Niinpä päätimme tarttua tilaisuuteen valitsemalla kirjastosta jonkin mielenkiintoisen kirjan, jota voisimme lukea vuorotellen ja jakaa ajatuksia lounaalla tai kahvitauolla. 

Sopivan laadukas kohdekin löytyi. Eräs kirja oli nimittäin seisonut hyllyssä melko pitkään liikkumatta, joten jo senkin vuoksi se oli hyvä valinta. Se oli Fjodor Dostojevskin Idiootti, joka sisältää 886 sivua täyttä laatua, muistia kehittäviä nimiä Adralionovnasta Prokofjevnaan ja kaikkea siltä väliltä. 

Miten tämä sitten kytkeytyy Oamkin laatutyöhön? Kuten Oamkin laatukäsikirja ohjeistaa, laadukas toiminta tarkoittaa meillä hyvin tehtyä jokapäiväistä työtä. Tämä on ollut yksi mainio oivallus laatuasioita mietiskellessä, eli ettei se tarkoita mitään muusta työstä irrallista hienoa saareketta, jonne pääsy (vertauskuvallisesti) vaatisi pelottavaa uimista yli hyisen syksyisen veden. Me löysimme täällä laatuasian osaksi arkea yhteisen lukuprojektin merkeissä. Siinä tiivistyy myös toinen laadukkaan toiminnan ulottuvuus: puhalletaan yhteen hiileen, arvioidaan yhdessä, ja sitoudutaan tähän yhteiseen projektiin.

Ensimmäiseksi lukuetapiksi sovittiin noin sata sivua. Se on kohta saavutettu ja analyysi odottaa.

Iiris Happo ja Tomi Pelkonen
Ammatillisen opettajankoulutuksen laatupari