Olipa kerran Ammattikorkeakoulu
Olipa kerran Ammattikorkeakoulu, joka oli aikoinaan saanut toimilupansa korkeimmalta valtakunnan opetuksesta vastaavalta taholta, jota myös Virastoksi kutsuttiin. Ammattikorkeakoulussa oli useita koulutusohjelmia ja koulutusaloja. Nämäkin ammattikorkeakoulun toimintaan liittyvät asiat määrättiin Virastosta käsin.
Opiskelijat opiskelivat. Opettajat opettivat. Ammattikorkeakoulun muu henkilökunta tuki sekä opiskelijoita että opettajia heidän päivittäisissä toimissaan. Osa opiskelijoista valmistui. Osa opiskelijoista jätti opintonsa kesken kukin mistäkin syystä. Keskeyttämisiä ei huomioitu mitenkään erityisesti, koska se oli osa normaalia oppilaitoksen toimintaa.
Eräänä päivänä Virasto halusi verrata valtakunnassa olevia ammattikorkeakouluja toisiinsa. Ammattikorkeakoulujen toimintaa alettiin mitata monilla eri mittareilla. Opintojen läpäisy -mittarissa tarkasteltiin niitä opiskelijoita, jotka valmistuivat viimeistään viisi vuotta opintojensa aloittamisesta. Opintojen eteneminen -mittarissa tarkasteltiin läsnä olevien opiskelijoiden ahkeruutta edellisen lukuvuoden aikana. Tutkintojen määrä -mittarissa tarkasteltiin tutkintojen määrää tilastointivuoden aikana.
Kerran vuodessa Virasto lähetti Ammattikorkeakouluille laskelmat, joista selvisi, miten Ammattikorkeakoulu sijoittui suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin koskien noita Viraston mittareita.
Ammattikorkeakoulussa havahduttiin siihen, että monissa mittareissa Ammattikorkeakoulu oli valtakuntansa heikoimpia. Itse asiassa monien mittareiden tulokset olivat niin heikkoja, että opintojen läpäisy -mittaria alettiin kutsua opintojen häpäisy -mittariksi, opintojen eteneminen -mittaria opintojen mateleminen -mittariksi. Tutkintojen määrä -mittaria alettiin kutsua hutkintojen määrä -mittariksi, koska tutkintoja tupsahteli tavoitteeseen nähden aivan liian harvoin.
Ammattikorkeakoulussa alettiin miettiä, miten saataisiin tulokset paremmiksi. Ratkaisuksi keksittiin koko Ammattikorkeakoulun toimintaa rekisteröivä toiminnanohjausjärjestelmä, joka sai nimekseen Nitro. Kun Ammattikorkeakoulun rehtori jossakin palaverissa rypisti kulmiaan, silloin jokin Nitron mittareista meni heti punaiselle.
”Kun käytät Nitroa, et tarvitse nitroja” -tunnuslause levisi ylitse Ammattikorkeakoulun. Sen osasivat ulkoa sekä opiskelijat että henkilökuntakin.
Nitron kuningasajatuksena oli automaattinen heikoimman koulutusohjelman lakkauttaminen. Tämä tapahtui vuosittain. Kun Nitro oli ollut toiminnassaan muutaman vuoden, alkoivat Ammattikorkeakoulun tulokset pikku hiljaa parantua. Ei aikaakaan, kun Ammattikorkeakoulu oli valtakunnassaan paras ammattikorkeakoulu. Tämän muutoksen huomasi myös Virasto. Tutustuttuaan Ammattikorkeakoulun toimintaan, päätti Virasto ottaa Nitron käyttöön kaikissa valtakunnan ammattikorkeakouluissa.
Kului vuosia. Kaikkien ammattikorkeakoulujen tulokset paranivat vuosi vuodelta. Silti joka vuosi valtakunnan ykkösenä oli kuitenkin Ammattikorkeakoulu, joka kehitti Nitron.
Kaikki oli hyvin, kunnes koitti päivä, jolloin Ammattikorkeakoulussa oli jäljellä vain yksi, valtakunnan paras koulutusohjelma. Silloin huomattiin, että muuten niin täydellisessä toiminnanohjausjärjestelmässä, Nitrossa, oli yksi puute: siitä puuttui Keskeytä-painike. Ennen kuin Keskeytä-painike ehdittiin tehdä konsulttifirman toimesta, lakkautti Nitro Ammattikorkeakoulun parhaimman ja samalla myös heikomman koulutusohjelman.
Kun vuosia, vuosia myöhemmin muisteltiin Ammattikorkeakoulua, niin muistelot alkoivat aina sanoilla olipa kerran Ammattikorkeakoulu…
Seppo Pakanen, suunnittelija, Rehtorin toimisto/Tietotuotantotiimi
