Monthly Archive: helmikuu 2012

Kaikille avoin Pedagoginen foorumi järjestettiin Oamkissa jo toisen kerran. Mukana oli lähes sata opetuksen työelämälähtöisyydestä ja projektioppimisesta kiinnostunutta oamkilaista, sekä henkilöstöä että opiskelijoita. Avauksessa rehtori Jouko Paaso ja Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Asko Karjalainen pohtivat, miksi yhteinen keskustelu ammattikorkeakouluyhteisön sisällä on tärkeää. Jouko Paaso toi esiin Kimmo Mäen tutkimukseen (2012) viitaten, että opettajat saattavat jäsentää työtään erilaisista, toisilleen vastakkaisista työkulttuureista käsin. Asko Karjalainen nosti vahvasti esille arvo-osaamisen kehittämisen ja opiskelijoista välittämisen tärkeyden. Sekä Jouko että Asko painottivat opintojen joustavuutta: on hyväksyttävä se fakta, että opiskelijat käyvät töissä ja laadittava opintosuunnitelmat sen mukaisesti.

Laurea-ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Katariina Raij kertoi kehittämisperustaisen Learning by Developing –pedagogiikan muotoutumisesta ja sen taustalla vaikuttavasta pragmatistisesta filosofiasta. LbD:n vakiintumiseen ja tuloksellisuuteen on vaikuttanut se, että kaikki opettajat on ”saatu junaan”, malli on kokonaisvaltainen koko opetustoiminnan läpäisevä sekä oppimisen autenttisuudelle perustuva. Kokeilunhalu, uskallus ”mennä metsään” ja epäonnistumisista oppiminen ovat olleet laurealaisten yhteisesti hyväksymiä periaatteita. Olennaisinta on, että oppiminen on uusien mallien luomista, eikä olemassa olevan tiedon toistamista. Projekteille perustuva oppimisen organisointi romuttaa yksittäisen opintojaksoille perustuvan opetussuunnitelman, koska projektien suunnittelussa osaaminen tulee väistämättä nähdä suurempiin kokonaisuuksiin liittyneenä. Pedagogisessa kehittämisessä on tutkimukselle perustuva vaikuttavuuden arviointi keskeistä. Katariina painotti myös johdon tuen merkitystä pedagogiselle kehittämistyölle.

Oamkin tekniikan yksikön lehtori Eero Nousiainen kertoi projektiharjoittelun toteutumisesta ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehdossa. Projektiharjoittelu on vakiintunut tapa rakentaa yhteistyötä paikallisten ohjelmistoyritysten kanssa. Eero toi esiin opiskelijoiden myönteisiä kokemuksia projektiharjoittelusta. Positiivisina tuloksina voidaan esittää myös projektiharjoittelun hyvät läpäisyluvut, jotka ovat olleet 97-100 %:n välillä. Opettajalta uudenlainen opetus vaatii uudenlaista suhtautumista ja epävarmuuden hyväksymistä. Haasteena onkin opettajien sitouttaminen projekteihin niin koulutusohjelman sisällä kuin laajemmin yksiköiden välillä. Haasteisiin voidaan vastata muuttamalla opintosuunnitelmia sellaisiksi, että ne mahdollistavat yhteistyöprojektit. Puheensa lopussa myös Eero korosti opettajien sitoutumiseen vaikuttavaa johdon sitoutumista.

Liiketalouden yksikön yliopettaja Jouko Isokangas esitteli Oamkin työelämäyhteistyön toimintamallia. Toimintamallin pedagoginen hahmotus tehtiin Engeströmin toiminnan teorian avulla, jonka nostaa opiskelijan tasavertaiseksi toimijaksi hankkeissa. Työelämäyhteistyön toimintamallissa keskeinen ajatus on palvelukoordinaattorin rekrytointi. Palvelukoordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä on toimia yli yksikkörajojen ulottuvien, monialaisten hankkeiden edistäjänä ja yksiköiden välisen yhteistyön koordinoijana. Jouko painotti lopuksi tutkivan ja kehittävän yhteistoiminnallisen oppimisen edellyttävän opetuksen ja tki:n integroitumista, joka tarkoittaa siirtymistä pois luokkahuoneopetuksesta ja projektikokonaisuuksien lisäämistä opintosuunnitelmiin.

Loppukeskustelussa olivat yleisön kysymyksiin vastaamassa Katariina Raij, Asko Karjalainen, Jouko Isokangas, Eero Nousiainen, Anne Anttinen ja Irene Isohanni. Yleisön taholta mm. kysyttiin, mistä resurssit toiminnan kehittämiseen saadaan. Asko Karjalainen vastasi kertomalla valmisteilla olevasta hankehakemuksesta, joka toteutuessaan turvaisi mahdollisuudet pedagogiseen täydennyskoulutukseen.

Yleisö osallistui aktiivisesti Pedagogisen foorumin rakentumiseen esittämällä kysymyksiä ja kommentoimalla puheita. Tilaisuuden antiin on jokaisella oamkilaisella mahdollisuus perehtyä tarkemmin videoinnin kautta. Sekä videot että puhujien diaesitykset julkaistaan Heimossa.

Peda-tiimin puolesta,

Tiina Laajala ja Marianne Isola

Pullantuoksuiset terveiset Välkkylän kellarikerroksesta! Eilen laskettiin pulkalla mäkeä alas kovaa vauhtia, syötiin pullaa sekä hulluteltiin ja tänään on aika taas keskittyä opiskelijaedustajan arkeen.

 Aloitin opiskelijakunta OSAKOn hallituksen jäsenenä vuoden vaihteessa ja nämä kaksi kulunutta kuukautta ovat olleet ehkäpä elämäni kiireisimpiä. Päivät ovat menneet uuden opettelussa sekä työryhmissä istuessa.

Kokonaiskuva työnkuvasta ei ole vielä täysin selkiytynyt, mutta uskoisin senkin tapahtuvan vuoden kuluessa. Laatutyö on yhtenä osana työnkuvaani ja olenkin opiskelijoiden edustajana sekä laatukoordinaattoreiden että opiskelijapalautekysely työryhmissä.

 Oamkissa on herännyt huoli opiskelijoiden heikosta osallistumisesta työryhmiin ja mielestäni huoli on aiheellinen. Paras kanava palautteen antamiselle ovat koulutusohjelmatiimit, jotka saivat kiitosta auditoinnissa. Niissä opiskelijajäsenet voivat tuoda opettajien ja henkilökunnan tietoon epäkohtia ja toimivia käytänteitä. Miksi opiskelijat eivät koulutusohjelmatiimeissä käy? Syitä on varmasti monia ja suoraa vastausta ei varmasti tiedä kukaan.

 Olemme viime aikoina keränneet palautetta ständeillämme vaihtuvin aihein ja huomanneet opiskelijoiden haluttomuuden antaa palautetta. Kysyessämme syitä tähän, muutama vastanneista opiskelijoista koki palautteen antamisen turhana, koska sillä ei koeta saavutettavan mitään. Tulisiko palautteen käsittely tuoda lähemmäksi opiskelijaa? Tällä tavoin opiskelijat näkevät, miten heidän antama palaute vaikuttaa koulutuksen kehittymiseen.

 Opiskelijoiden aktivoiminen ei ole pelkästään opiskelijakunnan ja koulutusalajärjestöjen tehtävä, vaan myös koulutusohjelmavastaavien ja henkilökunnan yhteinen päämäärä. Opiskelijalähtöisessä ammattikorkeakoulussa opiskelija tuntee vaikuttamisen reitit ja uskaltaa kulkea niitä. Meidän on yhdessä rohkaistava kaikkia opiskelijoitamme astumaan vaikuttamisen polulle.

 Tiina Meriläinen, opiskelijakunta OSAKO

Oamkille on taottu uusi, entistä ehompi vuosikello! Hankintapäätös vuoden 2012 vuosikellosta hyväksyttiin laatutyöryhmän kokouksessa 25.1.2012. Hyvät vuosikellot ovat tunnetusti harvinaisia. Vuosikelloseppä kuitenkin voi ilolla kertoa, että Oamkin laadukas vuosikello on sijoitettu turvalliseen paikkaan kaikkien nähtäville: Heimoon.

Vuosikellosepän näkökulmasta tuleva vuosi näyttää positiiviselta. Erikoiskaupan liiton toteuttamassa alan suhdannekyselyssä (Taloussanomat 7.2.2012) 63 prosenttia vastaajista odottaa vuosikellojen myynnin kasvavan tammi–kesäkuussa yli kaksi prosenttia. Vuosikellokaupalla on koko valtakunnan positiivisimmat myyntiodotukset! Tämän takia vuosikellojen saatavuus voi kevään mittaan kärsiä ja odotusajat kasvavat – Oamk teki hyvät kaupat onnistuessaan hankkimaan vuosikellonsa heti alkuvuodesta.

Vuosikellojen kasvava kysyntä näkyy valitettavasti myös harmaana taloutena. Suositulla Suomi24-keskustelupalstalla ihmeteltiin uutisen jälkeen, onko kukaan kiinnittänyt huomiota Huutonetin vuosikellokauppiaisiin. Myyntipalstalla kuulemma liikkuu tyyppejä, joilla on kymmeniä, jopa satoja vuosikelloja myynnissä. Miten kukaan yksityinen ihminen voi omistaa noin paljon vuosikelloja, kysyi eräs huolestunut kansalainen. Vai ostavatko nämä Huutonetin vuosikellokauppiaat kellonsa halvalla eBaystä (siellä samat vuosikellot kuvia myöten!!!) vai myyvät ne meikäläisille Huutonetissa? Eikös tuo ole jo veronkiertoa? Oamkin vuosikello on taottu yhteistyössä useiden vuosikelloseppien kanssa, joten sen alkuperästä ei onneksi ole epäilyksiä. Käyntitarkkuudessakaan ei ole moittimista, karkausvuodetkin on otettu huomioon jo ennakolta.

Laadukkaiden vuosikellojen himo saattaa pahimmillaan johtaa jopa rikollisiin tekoihin. Trendikkäässä Nousevat julkkikset -blogissa esiteltiin joulukuussa 2011 varoittavana esimerkkinä Mikko X., jonka epäillään järjestäneen oman arvovuosikelloliikkeensä ryöstön lokakuun lopulla. Mikko X:n epäillään toimineen yhteistyössä ryöstäjän kanssa ja suunnitelleen hänen kanssaan valeryöstön vuosikelloliikkeeseen. Tällä hetkellä sekä Mikko X. että valeryöstäjä ovat onneksi poliisin hallussa törkeästä petoksesta epäiltynä. On sanomattakin selvää, että Oamkin vuosikello on tarkoitettu vain Oamkin toiminnan kehittämiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan kanssa.

Kaikkien oamkilaisten onneksi Oamkin vuosikello 2012 on omassa läpinäkyvässä suojassaan turvassa mustan pörssin keinottelijoilta ja valeryöstäjiltä: se löytyy otsikon Muut prosessiin liitetyt tiedostot –otsikon alta osoitteesta: https://intraweb.oamk.fi/toiminnan_ohjaus/index.php?sivu=dokumentit&jarjestys=&suunta=&v_dok=2012

Marianne Isola, yksi vuosikellosepistä

Aurinkoista pakkaspäivää Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä! Talven selkä alkaa hiljalleen taittua, kun huomaa keskipäivän auringonsäteiden jo häikäisevän silmiä. Tuntuu hyvältä pitkän pimeän jälkeen, kun edessämme ovat pian taas keväiset hanget. Pakkasmittarin lukemat toisin houkuttavat vielä ihastelemaan maisemaa sisätiloista. Aamun työmatka taittui pikavauhtia, liekö kävelyä vauhdittanut juuri -26 asteen pakkanen.

Aloitin työni Oamkissa tietotekniikan ja tilastotieteen lehtorina viime elokuussa. Vaihdon työmatkaliikenteessä auton polkupyörään ja lumipeitteen myötä siirryin kävelemään työmatkat. Syksy toi monenlaisia muutoksia arkeeni. Jätin taakseni 15 vuoden työrupeaman yritysmaailmassa ja suuntasin kohti uutta. Aiemmat opintoni ammatillisessa opettajakorkeakoulussa johdattelivat minut opetustyöhön. Aika tarkalleen kolme vuotta sitten kävelin näitä samoja käytäviä opetusharjoittelijana. Yksi ammatillinen haaveeni on toteutunut ja tunnen työn iloa sekä työn imua.

Oppaina opettajan ja opiskelijan työhön minulla on ollut kaksi luotettavaa ”kaveria” Heimo ja Oiva. Nämä ”kaverit” ovat täällä kaikkien kavereita. He tietävät miltei kaikesta kaiken ja heiltä löytyy yleensä vastaus visaisimpiinkin kysymyksiin. Olemme tekemisissä päivittäin. Hienot nimet on henkilökuntaintralle ja opiskelijaintralle annettu! Miten sitten tutustuin näihin ”kavereihin”? Uusille opettajille järjestettiin miltei kaksi viikkoa kestävä perehtymiskoulutus, jossa käytiin läpi ammattikorkeakoulua toimintaympäristönä sekä käytännön työtehtäviin liittyviä asioita. Työyhteisöön sosiaalistumista ovat tukeneet ammattitaitoiset ja avuliaat kollegat, erityisesti oma mentorini. Kevätlukukauden käynnistyessä tunsin jo olevani osa Oamkin ”heimoa”.

Tulen jatkossa toimimaan yksikössämme laatukoordinaattorina ja kevään aikana perehdynkin laatukoordinaattorin tehtäviin. Monenlaista taikinaa olen vuosien saatossa ollut vaivaamassa: enimmäkseen palvelunhallinnan prosesseja, tietojärjestelmiä ja projekteja. Kustannuspaineet ovat olleet kovat ja resurssit koko ajan vähenemään päin. Ainoa resepti, joka on toiminut aina, on ratkaisukeskeisyys. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käännetään ongelmat tavoitteiksi ja lähdetään määrätietoisesti kulkemaan tavoitteita kohden. Yksinkertainen resepti, joka on moneen kertaan testattu ja toimivaksi todettu. Silloin kun ajat ovat löyhemmät, on aikaa tehottomuudelle. Aikojen kiristyessä on tärkeää, että prosessit toimivat.

Aiemmassa työssäni olen kehittänyt IT palvelunhallinnan prosesseja. Näkökulma laatuun ja laatutyöhön on ollut sen mukainen. Nyt pohdin, mitä laatutyö ja laatu tarkoittavat koulutus-, tutkimus- ja kehitystyössä. Laatutyön miellän tässäkin yhteydessä jatkuvana prosessina, jossa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset. Toiminta pyritään vakiinnuttamaan tasolle, jolle päästiin ja sykli käynnistyy uudelleen korkeammalta kehityksen tasolta. Prosessissa tapahtuu oppimista ja se vie koko ajan lähemmäksi tavoitteita. Dokumentointi on keskeinen osa laatutyötä.

Laatutyötä ei tehdä auditointeja varten, vaan siksi, että henkilöstön, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien työ olisi mahdollisimman sujuvaa. Opiskelijan näkökulmasta laatu on sitä, että opiskelijat oppivat ajantasaiset sisällöt ja käytännön taidot, hankkivat työelämävalmiudet ja muodostavat vankan perustan ammatilliselle identiteetille. Tämän tulisi tapahtua siten, että opinnot etenevät aikataulussaan. Ihanteellista olisi, että työelämäyhteys muodostuisi luontevasti opintojen edetessä. Henkilökunnan näkökulmasta laatu on sitä, että henkilöstöllä on hyvät edellytykset tehdä työtään. Työn tekemisen edellytyksiä ovat toimivat työvälineet ja prosessit, selkeä vastuunjako ja avoin viestintä. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on myös tärkeä näkökulma laatuun.

Jotta leipomomme pystyy tuottamaan aina vaan maistuvampaa laatuleipää, on toimeen hyvä tarttua yhdessä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta väitän, että positiivisella asenteella ja pitkäjänteisellä työllä saamme aikaan pikantin makuelämyksen. Hyvän reseptin hienosäätäminen vaatii jatkuvaa panostusta. Onnistunut taikinajuuri on usein pitkäjänteisen kehitystyön tulos. Leipomomme vahvuutena ovat ensiluokkaiset raaka-aineet ja ammattitaitoiset leipurit!

Ulkoisen auditoinnin tuloksia odotellen ja laatuasioihin itseään sisään ajaen,

Kirsi Jokinen, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö