Ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen merkitys ja näkökulmia tulevaisuuteen

Osaamisen kehittämisen merkitystä ja vaikuttavuutta voidaan tarkastella ammatillisten opettajien, työyhteisön ja alakohtaisten verkostojen sekä johdon näkökulmasta. Osaava Verso -hankkeissa vuosina 2010–2016 mallinnettiin koulutuksenjärjestäjien strategiaan kytkeytyvää ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Hankeprosessin aikana kuvattiin opetushenkilöstön osaamisalueita ja kokeiltiin erilaisia osaamisen kehittämisen käytäntöjä sekä luotiin koulutuksenjärjestäjille toimintamalli ammatillisten opettajien osaamisen kehittämiseksi. Osaava Verso I-VI hankkeiden loppuraportissa ”Yhteiset askeleet Ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen ja johtaminen – Oppilaitosyhteisöjen käytäntöjä nyt ja tulevaisuudessa” kuvataan ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen. (Paaso. A, Hätönen. H & Haapakoski. P. 2016.)

Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämisen malli yhdistää toteutuessaan ammatillisen opettajan yksilöosaamisen, työyhteisön asiantuntijuuden kehittymisen ja koulutusorganisaation strategisten tavoitteiden toteutumisen oppilaitoksissa.

Ammatillisen opettajan näkökulma

Ammatillisten opettajien osaamisen kehittymisen prosessi muodostuu osaamisen ennakoinnista, osaamisen määrittämisestä, osaamisen arvioinnista, osaamisen kehittämisestä, täydennyskoulutuksesta ja osaamisen kehittämisen seurannasta. Seuraavilla näkökulmilla on vaikutusta opettajien osaamisen kehittymiseen:

• henkilökohtainen osaaminen saadaan näkyväksi osaamiskartan ja siihen liittyvä arvioinnin avulla

• yksilön ja tiimin kehittämisalueet ja koulutustarpeet tunnistetaan

• opettajan osaamisen linkittäminen työyhteisön osaamiseen ja sen kehittämisen tarpeisiin on olennaista

• yhteisöllinen kehittämistapa on haasteellista nykyisten työjärjestelyjen vuoksi

• opettajien työajan määrittäminen kehittämiseen on haasteellista

• opettajan osaamisen kehittäminen edellyttää uudenlaisia kehittämisen muotoja

• hyviksi koetut työelämäjaksot tulisi toteuttaa säännöllisesti osana opettajan työuran aikaista kehittämistä.

Alakohtaisen verkoston näkökulma

Alakohtaiset verkostotapaamiset mahdollistavat yhteistyön kehittämisen eri koulutuksenjärjestäjien, oppilaitosten ja alakohtaisten toimijoiden kesken. Verkostoissa voidaan ennakoida kaikille yhteisiä kehittämishaasteita ja näkökulmia kuten

• tutkintojen osaamisvaatimukset ja tutkintojen perusteet tutuiksi

• työelämän osaamistarpeet esille

• alakohtaiset yhteistyömallit ja verkostotapaamiset

• hyvä tapa opettajien osaamisen kehittämiseen voisi olla saman alan tutkintoja opettavien opettajien yhteiset tapaamiset, esimerkiksi vuosittain

• hyvien käytäntöjen jakaminen.

Työyhteisön näkökulma

Työyhteisöosaamisen merkitys korostuu koulutusorganisaatioiden rakenneuudistusten ja ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteiden myötä. Vaatimukset opetushenkilöstön kokonaisvaltaisesta, koko työuranaikaisesta osaamisen kehittämisen jatkumosta ja tiimityöstä tuovat omat haasteensa oppilaitosyhteisöjen osaamisen johtamiselle. Työyhteisöosaamisessa korostuvat

• johdon ja opettajien yhteistyö ja vuoropuhelu

• opettajien kehittymis- ja koulutussuunnitelmien merkitys osaamisen kehittämisessä

• koko työyhteisön osaamisen ja sen kehittämisen tavoitteiden yhdenmukainen suunta kaikkien tulee hallita tiettyjen työyhteisöosaamisen eri osaamisalueita.

Johdon näkökulma

Johdon sitoutuminen osaamisen kehittämiseen ja osaamisen johtamiseen näkyy organisaatioissa strategisten tavoitteiden toteutumisena ja myös koulutuksen vaikuttavuudessa ja tuloksellisuudessa. Oppilaitoksen johdon osallistuminen koulutuksiin ja työyhteisötilaisuuksiin edistää osaamisen kehittämisprosessien juurtumista oppilaitoksiin. Johdon tehtävänä on

• osaamisen johtaminen ja osaamisenhallinnan näkyväksi tekeminen

• osallistuminen osaamisen kehittämisen keskusteluihin, niiden alullepano ja niiden johtaminen

• systemaattinen strategisten tavoitteiden ja osaamisen linkittäminen kehityskeskusteluihin

• kehittämis- ja koulutussuunnitelmien merkityksen avaaminen osaamisen kehittämisessä

• esimiesten tukeminen toteuttamaan sovitut osaamisen kehittämisen toimenpiteet ja niiden toteutumisen seuranta

• osaamisen kehittämisen seurantatietojen keruu ja johtopäätösten tekeminen niiden pohjalta

• osaamisen kehittämisen ja johtamisen prosessin luonti, toteutuksen johto ja seurannan pohjalta uusien mallien kehittäminen

Yleiset suositukset Osaava Verso -mallin toteuttamiseksi

• On hyvä, jos osana osaamiskarttaa hyödynnetään valmiita aineistoja. Näitä julkisesti käyttöön tarjottavia aineistoja löytyy nyt osaavaopettaja.fi -sivustoilta.

• Opettajien alakohtaiset osaamisalueet on hyvä työstää yhteistoiminnallisesti alan opettajien yhteistyönä.

• Kuvausten laadinnassa kannattaa hyödyntää tutkinnon perusteita ja opetussuunnitelmia.

• Kuvauksissa on olennaista ottaa huomioon erityisesti tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Tässä auttavat esimerkiksi erilaisten opettajan työn ennakointihankkeiden ja selvitysten tulokset.

• Kuvausten yleisyys-yksityiskohtaisuus on syytä testata ensimmäisissä arvioinneissa. Olennaista on se, että kuvaukset ovat sisällöllisesti sellaisia, että niiden avulla voidaan nostaa esille selkeitä kehittämisalueita. Mikäli käytössä on osaamisen sähköinen järjestelmä, osaamiskartta luo myös tiedon siitä, millaisilla hakukriteereillä osaajia voidaan hakea.

• Osaamisen arviointikriteerit on hyvä kuvata riittävän laajalle asteikolle. Osaava Verso -hankkeissa on ollut käytössä pääosin viisiportainen asteikko.

• Henkilöstölle tulee tiedottaa hyvin sekä osaamisen arvioinnin tavoitteista, että sen käytännön toteutuksesta.

• Osaamiskartasta voidaan poimia erilaisia osaamisprofiileita eri henkilöstöryhmille, jotta kaikkien ei tarvitse arvioida koko osaamiskartan aineistoa. Myös tästä tulee tiedottaa henkilöstölle.

• Ennen osaamisen arviointeja kerätään opiskelijapalautteissa saadut aineistot. Niitä hyödynnetään kehityskeskusteluissa valittaessa osaamisen kehittämisen painopisteitä.

• Varsinkin ensimmäisten arviointien yhteydessä on tärkeää, että henkilö voi arvioida osaamistaan halutessaan myös niiden osaamisalueiden osalta, joita hänelle ei ole määritelty osaamisen tavoiteprofiiliin. Näin saadaan esille henkilöstöllä kokonaisuudessaan oleva osaaminen, ja myös tavoiteprofiileita voidaan tarkentaa.

• Ihanteellista olisi, että osaamisen arvioinnit ja niihin liittyvät keskustelut esimiehen kanssa toteutettaisiin suhteellisen tiiviissä organisaatiossa yhteisesti sovitussa aikataulussa.

On toivottavaa, että kehityskeskustelujen jälkeen toteutetaan ryhmissä yhteinen tilaisuus, jossa vielä käsitellään yhdessä tulevia kehittämistarpeita ja täsmennetään kehittämissuunnitelmia. Jo ennen kehityskeskusteluja on hyvä linjata kehittämisen linjauksia ja mahdollisia painopisteitä sekä antaa henkilöstölle linjauksia varsinkin organisaation kannalta keskeisistä kehittämisen painopisteistä.

• Henkilöstöä on hyvä ohjata kehittämisen vaihtoehtojen ja painotusten mietintään. On olennaista, että kehittämisen kohteita priorisoidaan ja mietitään sekä lyhyen että pidemmän ajanjakson kannalta.

• Kehittämisen alustavat suunnitelmat laaditaan yksilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Niiden jälkeen suositellaan pidettäväksi yhteinen keskustelu, jonka pohjalta suunnitelmat täsmennetään.

• On toivottavaa, että mikäli käytössä on sähköinen järjestelmä, se tarjoaisi hyvät raportointiominaisuudet sekä mahdollisuuden kehittämissuunnitelmien monipuoliseen laadintaan ja yhteenvetojen tekemiseen.

• Kehittämisen suunnitteluvaiheessa otetaan kantaa myös kehittämiseen tarvittaviin resursseihin.

• Kehittämisen toteutumista seurataan. Tavoitteena on, että mikäli suunnitelmiin tulee muutoksia, myös niistä sovitaan yhdessä esimiehen kanssa ja muutokset kirjataan järjestelmään.

• Kehittämisen seurannan tulisi antaa tietoa sekä määrällisistä asioista että myös siitä, mihin asioihin ja osaamisalueisiin kehittämistä on kohdennettu.

Koulutuksenjärjestäjät ja oppilaitokset voivat hyödyntää Osaava Verso -mallia parhaaksi katsomallaan tavalla. Kuvattujen osaamisalueiden ja toimintamallin pohjalta voidaan laatia osaamiskuvauksia ja profiileja, joita työyhteisö voi käyttää tulevaisuuden kehittämislinjauksia laati­essaan ja henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti tammikuussa 2016 Opettajankoulutusfoorumin uudistamaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta. Tulevaisuuden haasteisiin ja yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin pyritään vastaamaan uuden opettajankoulutuksen kehittä­misohjelman avulla. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2016 strategiset linjaukset määrittävät suunnan suomalaiselle opettajankoulutuksen ja opetushenkilöstön koko työuran aikaiselle osaamisen kehittämiselle. Linjaukset koskevat kaikkia opettajia. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta ja koko työuran aikaista osaamisen kehittämisen tukea. Ammatillista kehittymistä tukevan toiminnan tulee olla johdettua, vaikuttavaa, suunnitelmallista ja pitkäkestoista. Opettajien tulee voida aktiivisesti osallistua yhteistyöhön, verkottumiseen ja oppilaitosten toimintaympäristöjen ja -kulttuurien uudistamiseen.

Tavoitteena on koota opettajien suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi, ja osaamisen kehittämistä johdetaan tavoitteellisesti kehittymissuunnitelmia hyödyntämällä. Osaamistarpeita ennakoidaan ja erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja voidaan hyödyntää verkostoitumalla ja rakentamalla yhdessä tekemisen kulttuuria. Oppilaitosten strategista johtamista tullaan vahvistamaan kehittämällä johtamisen koulutuksia. Tässä opettajankoulutuksen kehittämisohjelman mukaisessa työssä voidaan erinomaisesti hyödyntää Osaava Verso -hankkeissa ja oppilaitosverkostoissa tehtyä ja tässä julkaisussa kuvattua uraauurtavaa työtä.

Tutustu Osaava Verso I–VI -hankkeiden loppuraporttiin täältä!

Koulutuspäällikkö Aila Paaso

Amok/Osaamisen kehittäminen ja henkilöstökoulutus