Ktrr kun ottaa päähän!
Organisaation laatujärjestelmän taustalla on organisaation strategia. Monien organisaatioiden strategiat pyrkivät olemaan ajan hermoilla. Jotta niiden kieli olisi mahdollisimman dynaamista, visionääristä, tulevaisuutta haistelevaa, jne., on niiden sisällöissä usein niin sanottuja muotisanoja, jotka antavat lukijalle sen tunteen, että organisaatio on kehityksen virrassa hyvin mukana.
Ketterä-sana on tällainen muotisana, mikä esiintyy monien organisaatioiden strategioissa. Se esiintyy yhden kerran Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) strategiassa 2017-2020. Se mainitaan kohdassa Profiili: Toiminnallemme on luonteenomaista työ- ja elinkeinoelämää uudistava ketterä kokeilukulttuuri sekä tarkoituksenmukaisesti hyödynnetty digitalisaatio.
Ketterä-sanan alkuperä kiinnosti, joten kokeilin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelua. Sain sitä kautta seuraavan vastauksen: Vilkasliikkeistä, nopeajalkaista, sukkelaa yms. merkitsevä ketterä on murresana, josta on enemmän havaintoja itä- kuin länsimurteissa. Sillä on useita rinnakkaisia muotoja, kuten kettara, kettelä ja kettärä. Samansuuntainen merkitykseltään on myös sana keppelä monine rinnakkaismuotoineen.
Ketterän alkuperä on kuitenkin epäselvä. Sanan ainoa vastine suomen sukulaiskielissä on karjalan samaa merkitsevä ketterä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana vaikuttaa rakenteeltaan johdokselta, mutta sopivaa kantasanaa ei kuitenkaan tunneta. Kirjakielen puolelta ketterän ensimmäinen kirjattu esiintymä on G. E. Eurénin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa 1860.
Ketterä-sanan käyttöä on pohtinut myös Talouslehden toimittaja Pekka Seppänen kirjoituksessaan Sanoilla on merkitystä. Artikkeli on peräisin jo vuodelta 2009! Seppäsen mielestä aikaansa seuraavan organisaation pitäisi käyttää ketterä-sanan englanninkielistä vastinetta agile. Ketteryys on vastaavasti agility.
Koirien agilitykilpalut ovat suosittuja, Yleensä niissä pärjää pienehkö ketterä koira. Miten eri korkeakoulujen välisessä agilitykilpailussa pärjäävät pienet korkeakoulut verrattuna isoihin korkeakouluihin?
Artikkelissaan Seppänen etsii ketterä-sanalle uutta vastinetta. Hän toteaa: Kaikkein muodikkaimmat yritykset eivät enää puhu ketteryydestä. Eturivin powerpointeissa ei lue agility, vaan serendipity.
Seppänen suomentaa serendipityn haahuiluksi. Hän toteaa, että sanakirjasta ei löydy suomenkielistä vastinetta. Oamkissakin käytössä oleva MOT-kielikone kääntää sen sattumaksi. Serendipity kuvaa sitä, että aktiivisesti jotain tiettyä etsiessä löytääkin jotakin aivan muuta. Kyse ei ollut vahingoista, vaan aktiivisen työskentelyn mahdollistamista sattumista. Tällaisten haahuilujen seurauksena ovat syntyneet esimerkiksi mikroaaltouuni, teflon ja penisilliini.
Onko viime aikoina kansainvälistä mainettakin niittänyt OAMK LABs -oppimismalli syntynyt haahuilun kautta? Ovatko siinä toimivat henkilöt työskennelleet aktiivisesti opetuksen kehittämisen kanssa ja ovat tiettyä juttua etsiessään löytäneetkin joitakin aivan muuta, mitä ovat etsineet?
Tukeeko Oamk toiminnassaan työntekijöidensä haahuilua? Heijastuisiko haahuilun lisääminen tuloksellisuuden paranemiseen, josta nyt paljon puhutaan taloudellisten resurssien vähentyessä koko ajan?
Olemme tietotuotantotiimissä saaneet olla tekemisessä OAMK LABs –haahuilijoiden tuotosten kanssa, kun olemme miettineet, miten OAMK LABs –opinnot saadaan sijoitettua oikeaan kohtaan opiskelijoiden opintosuoritusotteelle ja minkä ohjauksen alan alle kukin suoritettu opintopiste laitetaan, sillä OAMK LABs –opinnot ovat monialaisia. Pitäisikö kaikkiin osaamisperusteisiin opetussuunnitelmiin lisätä Haahuilu-moduuli, jotta OAMK LAbs –opinnot saataisiin helpommin sijoitettua oikeaan kohtaan?
OAMK LABs –koulutus sijaitsee Kotkantien kampuksen 1. kerroksen C-siivessä. Tervetuloa tutustumaan!
OAMK LABs –opiskelijoista on noin 40% ulkomaalaisia, mikä on huomattava osuus, sillä kaikista Oamkin opiskelijoista heitä on vain noin 3%. Herää kysymys: mikä Oamkin käytävillä haahuilevia ulkomaalaisia opiskelijoita viehättää haahuiluopinnoissa? Vastaavasti voidaan kysyä, miksi suomalaisia opiskelijoita eivät haahuiluopinnot kiinnosta?
Työhuoneeni sijaitsee Kotkantien käytävällä, jonka varrella ovat OAMK LABs- toiminnot. Tämä näkyy ja kuuluu jokapäiväisessä työssäni. Suurin osa käytävällä vastaantulevista on ulkomaalaisia. Lisäksi työhuoneeni seinän läpi kuuluu ääniä, jotka ovat usein tunnistettavissa nauruksi. Kttr! Heillähän on hauskaa. Synkkänä suomalaisena kuuntelen ja ajattelen, että se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa.
Suomalainen luterilainen kansanperinnehän on aina arvostanut kärsimystä. Menestyminen tai terve itsetunto ovat halveksuttavia asioita. Suomessa on monia sanontoja, mitkä viittaavat synkkään sielunmaisemaamme: Tradenomistakin tulee mies, muttei tyhjän naurajasta. Kenen laatuleipää syöt, sen lauluja laulat. Otsasi hiellä pitää sinun opintopisteitä ansaitsevan. Mikä laulaen tulee, se lakkautuksien kautta menee. Parempi pii pivot-taulussa kuin kymmenen potenssiin nolla. Kuolema kuittaa univelan.
Lopuksi palaan vielä kirjoitukseni otsikkoon Ktrr kun ottaa päähän! Joitakin ketterä-sanan liiallinen käyttö ärsyttää. Siitä on voinut tulla kirosana. Toisaalta se sopiikin hyvin kirosanaksi. Siinä on monta kovaa konsonanttia. Sen toinen tunnetumpi vastine on prkl. Jos haluamme vastaisuudessa kiroilla laadukkaasti, välttäkäämme prkl:n käyttöä ja käyttäkäämme ketterää ja tai sen lyhennettä ktrr esimerkiksi tähän tapaan: Ktrr että osaa olla hyvää laatuleipää!
Seppo Pakanen
ketterästi omia tehtäviä väistelevä laatukoordinaattori
Tietotuotantotiimi
