Kehittyvät korkeakoulut muutoksessa
Kesäkuussa Karvi järjesti korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarin, jossa esiteltiin toisen auditointikierroksen tuloksia ja keskusteltiin uudesta auditointimallista. Vuosina 2012 – 2014 auditoidut korkeakoulut esittelivät siellä myös laatujärjestelmiensä kehittämistyötä.
Toisen auditointikierroksen yhteenvetoa oli mielenkiintoista kuunnella, kun olimme juuri kevään työstäneet Oamkin itsearviointiraporttia. Meillähän auditointivierailu on nyt loppusyksystä 14.–16.11. ja tällä hetkellä auditointimateriaali on juuri tullut painosta.
Korkeakouluja on tällä hetkellä auditoitu 30, joista noin puolet kansainvälisiä. Näistä neljä korkeakoulua on mennyt uusinta-auditointiin. Yhteenvedossa vahvuuksiksi nostettiin muun muassa strategian ja laadunhallinnan vahva kytkös ja laatukulttuurin vahvistuminen, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on TKI-kahvila, jossa henkilökunta voi esitellä vapaamuotoisesti projektin tuloksia sekä projektien toteuttamiseen liittyviä hyviä käytänteitä. TKI-kahvilan toiminnan nähdään edistävän osaamisalueiden ja yksiköiden rajat ylittävien strategialähtöisten hankkeiden syntyä.
Vapaamuotoisia eri teemoista sovittuja tapaamisia voisi ajatella meilläkin ideointia ja hyvien käytänteiden jakamista varten. Näin saisimme koulutusosastoille yhteistä keskustelua Oamkin yleisten koulutusten tai hyvien käytänteiden kierrätysaamujen lisäksi.
Erityisen kiinnostava oli mielestäni korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta. Toisen kierroksen auditointiraporttien tuloksia on peilattu ensimmäisen auditointikierroksen yhteenvetoihin ja muihin aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hannele Seppälän mukaan vaikuttavuuden lähtökohtana toimivat organisaation sisäiset rakenteet eli toimintaa ohjaavat tavoitteet, toimintamallit ja prosessit, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö on arvioitu edistyneeksi ainoastaan kahdelle ammattikorkeakoululle, suurin osa auditoiduista on arvioitu kehittyneeksi ja jokunen korkeakoulu on saanut arvion alkava.
Edistyneessä laadunhallinnassa on näkyvillä seuraavia asioita: yhteys strategiaan ja painoaloihin, läpileikkaavuus toiminnassa, rohkeus ja joustavuus tavoitteiden asettamisessa, ympäröivän yhteiskunnan korkeat odotukset (ja niihin vastaaminen), luottamus ja dialogin arvostaminen sekä yhteistyön ja verkoston hyödyntäminen, osallisuus ja sitoutuneisiin tavoitteisiin sekä arvioinnin ja seurannan monet kanavat.
Oamkin yhteiskunnallista vuorovaikutusta erityisesti sidosryhmäyhteistyön systematisoinnin ja vaikuttavuuden seurannan suhteen on kehitetty viime lukuvuoden aikana. Sidosryhmäsuunnitelma on uudistettu ja sidosryhmät on luokiteltu asiakkaisiin, rahoittajiin sekä koulutus- ja tutkimuskumppaneihin. Oamkin alueellisesta vaikuttavuudesta on Taloustutkimus tehnyt kesällä kyselyn, jonka tulokset saamme nyt syksyllä käyttöön.
Kolmannella auditointikierroksella yhteiskunnallinen vuorovaikutus ei ole erillinen alue, vaan sillä on vahva linkki tutkimukseen, koulutukseen ja strategiaan. Mafi Saarilammen mukaan strategiset kumppanit ovat mukana yhteiskehittämisen näkökulmasta: yhdessä rakennetaan toimintaa ja hyödynnetään erilaisia verkostoja. Johto on avainasemassa luomassa toimintakulttuuria, joka tukee kokeilukulttuuria ja uusia innovaatioita.
Kolmas auditointimalli on valmis ja siitä on ilmestynyt auditointikäsikirja. Uutta mallissa on vertaisoppiminen. Tavoitteena on saada vertaispalautetta omasta organisaatiosta ja rakentaa sosiaalisia verkostoja. Kumppani voi olla korkeakoulu tai muu yhteistyöorganisaatio, mutta Karvi suosittelee, että se on kansainvälinen. Tavoitteena muutenkin on lisätä kansainvälisiä auditointeja tulevaisuudessa. Itsearviointi tulee jatkossa olemaan julkinen ja se kirjoitetaan digitaaliselle alustalle, jonne myös arviointiraportti aikanaan tulee. Arvioinnissa käytetään kehitystasoja erinomainen, hyvä ja riittämätön. Läpäisyyn vaaditaan tasoa hyvä jokaisella arviointialueella. Jos kehittämistoimet ovat erityisen onnistuneita, voidaan korkeakoululle myöntää Excellence-laatuleima. Siinäpä tavoitetta meillekin. Sitä ennen on kuitenkin auditointi toisen kierroksen mallilla. Siihen menemme hyvillä mielin: paljon olemme tehneet viime vuosina ja auditoinnissa saamme palautetta siitä, miten voisimme kehittää asioita vielä paremmaksi.
Tutustu seminaarin materiaaleihin: https://karvi.fi/2017/06/21/korkeakoulujen-laatujarjestelmien-seuranta-ja-kehittamisseminaarissa-monipuolisia-esityksia-tutustu-esityksiin/
Kuvassa Vaasan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän vahvuudet. Strategisen johtamisen ja laatujärjestelmän yhteys nähtiin vahvaksi, aivan kuten toisen kierroksen yhteenvedossakin todettiin.
