Sote- ja aluehallintouudistus haastaa koulutuksen

Hallitus päätti heinäkuun alussa, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020. Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakiesitys annetaan siis vuoden 2018 puolella. Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Kuntien ja valtion väliin perustetaan 18 maakunnasta uusi väliportaan hallinto. Maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirretään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu perustettaville maakunnille. Lisäksi maakunnille siirtyy tehtäviä nykyisistä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja kuntien pelastustoimesta.

Suomen julkinen hallinto perustui pitkään julkisen hallinnon kahden kansanvaltaisen toimijan järjestelmään. Valtio ja kunta ovat julkisyhteisöt, joilla on kansanvaltainen hallinto ja siten suoraan demokratiaan perustuva oikeutus. Kunta on ollut ja on edelleenkin hallintomme perusyksikkö.  Kunta on ollut myös historiallisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisiä toimijoita paikallisen tason hyvinvointipalveluiden tuottajana. Paikallisen demokratian osallisuutta lisäävänä yhteisönä sen rooli on ollut ja tulee jatkossakin olemaan merkittävä. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät maakunnille jää hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Tämän lisäksi maakuntien pitää omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. [1]

Maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnolle osoitetaan rahoitusta 40 miljoonaa euroa. Määrärahalla mahdollistetaan maakuntien perustamisen ja sote-uudistuksen valmistelun jatkuminen maakunnissa. Näin mahdollistetaan se, että maakunnat aloittavat toimintakykyisinä ja tehtävien sujuva siirto maakunnille varmistuu.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen aloitettiin heti sen jälkeen kun hallitus oli syksyllä 2015 linjannut, että maassamme luovutaan kuntien järjestämisvastuuseen perustuvasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja siirrytään enintään18 itsehallinnollisen alueen rakenteeseen . Pohjois-Pohjanmaalla tämä merkitsee järjestämisvastuun siirtymistä 30 kunnalta yhdelle maakunnan laajuiselle toimijalle.

Kunnan hallituksen puheenjohtajan roolissa minulla oli mahdollisuus osallistua kuntapäättäjien sote-valmisteluun heti tuon hallituksen linjauksen jälkeen ja käyttää puheenvuoroja kuntafoorumien tilaisuuksissa osaamistarpeen ennakoinnista ja koulutuksen roolin tärkeydestä uudessa sote-rakenteessa. Hallituksen esitykseen maakuntalaiksi (1.9.2016) [1] saatiin seuraavanlainen kirjaus:

Maakunta vastaa alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä sekä alue- ja organisaatiorajat ylittävästä kehittämisyhteistyöstä. Lisäksi maakunta koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa, integroitua kehittämistyötä sekä tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyuden edistämistyössä. Maakunta osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen sekä toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa.

Tämän lisäksi kyseiseen hallituksen esitykseen lisättiin vielä painokas toteamus:

Sosiaali- ja terveydenhuollon osaamistarpeen arviointia ja ammatillisen osaamisen kehittämistä on tehtävä yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kun Pohjois-Pohjanmaalla valmistelutyö hankkeistettiin, korkeakoulujen edustus huomioitiin ehdotukseni mukaisesti niin hankkeen poliittisessa ohjausryhmässä kuin koulutusta ja tutkimusta koskevissa työryhmissä.

Maakunnallisessa valmistelussa koulutusta ja tutkimusta pohtineet työryhmät konkretisoivat tuota hallituksen esitystä ja yhteistyövaadetta seuraavasti:

Sote-uudistukseen liittyy sekä määrällisiä että laadullisia osaamisen haasteita. Työelämäoppimista tulee uudistaa ja koulutuksessa tulee ottaa käyttöön uusia koulutusratkaisuja.

Koulutuksen ja opetuksen kehittämiseksi maakunnassa työryhmä esittää seuraavia linjauksia:

• Luodaan koordinoiva elin, jonka tehtävänä on koulutuksen ja tarvittavan osaamisen sekä työvoimatarpeen ennakointi.
• Vahvistetaan asiantuntemusta koulutukseen ja opetukseen liittyvien sopimusten hallinnoinnissa sekä koulutuksen ja osaamisen laadunarvioinnissa.
• Liitetään koulutuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenne osaksi yhteistä koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen rakennetta.
• Määritellään osaamisen kehittämisen vastuut: mitä palvelujärjestelmä kouluttaa ja mistä koulutuksesta vastaa koulutusorganisaatiot tai muut toimijat.
• Huomioidaan tulevissa rakenteissa yhteistyöalueen maakuntien välinen työ osaamisen ennakoinnissa ja kehittämisessä.

Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen lainvalmistelutyö vielä jatkuu, painopiste uudistuksen kokonaisuudessa on siirtymässä toimeenpanoon. Tähän saakka valtion puolelta suurimmat toimeenpanoon liittyvät panostukset on suunnattu alueiden valmistelun tukemiseen ja hyvän yhteispelin luomiseen. Tässä kehittämis- ja vaikuttamistyössä korkeakoulujen on syytä olla edelleenkin vahvasti mukana.

Kari Virolainen, yliopettaja, sosiaaliala

Lähteet:

HE 15/2017. Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi. http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170015