Kulttuuritapahtumatuottamisen nousut ja laskut

Viime vuoden lopulla KASKU-hankkeen henkilöstön sähköpostiin saapui kutsu osallistua Pyhätunturilla Tapahtumien Hubi -hankkeen koordinoimaan kulttuuritapahtumien tuottamisen työpajaan. Samaan aikaan tunturissa oli tarjolla Bättre Folk i Fjällen -festivaali, eli Hailuodossa järjestettävän Bättre Folk -festivaalin sisartapahtuma, joka tarjoaa yhdistelmän kirjallisuustyöpajoja ja live-musiikkia.

KASKU-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tutkia ja kehittää uusia tapoja yhdistää kulttuuri ja luonto hyvinvointia tuottaviksi konsepteiksi, joten helmikuun alussa hanke- ja kulttuuriprojektiväki starttasi bussilla kohti Itä-Lapin maisemia. Mukana matkalla oli edustajia alueen kulttuuritapahtumista, kuten Raahen Rantajazzeilta, Haapavesi Folkista, Päätalo-viikolta sekä eri kehittäjäorganisaatioista. Taina Ronkainen ja Henri Turunen Tapahtumien Hubista esittelivät viikonlopun matkaohjelman ja itse työpajatyöskentely alkoi bussissa heti aamun valjetessa ja matkan edetessä.

Retken työpajaosuuden fasilitaattoreina toimivat Hanna Jakku ja Antti Takalo. Työpaja toteutettiin parityöskentelynä, joka oli samalla hyvä tapa tutustua muihin matkalaisiin ja verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli ideoida konkreettisia keinoja Pohjois-Pohjanmaan kulttuurimatkailun edistämiseksi. Culture Finlandin mukaan Suomen vahvuuksia kulttuurimatkailussa ovat modernin elämänmenon ja luontosuhteeseen pohjautuvan kulttuuriperinnön kiehtova vastakohtaisuus. Haasteena erityisesti ulkomaisten matkailijoiden osalta on se, että kyseinen kohderyhmä, modernit humanistit, ei tunne suomalaisen kulttuurin tarjontaa.

Susanna Kyllönen Visit Finlandilta haastoi Pohjois-Pohjanmaan nostamaan vetovoimaisuuttaan matkailukohteena. Visit Finlandin kulttuurimatkailun kehittämisstrategian temaattisiksi painopisteiksi vuosille 2014–2018 on valittu suomalainen elämäntapa ja ns. paikan tuntu, ruoka, design ja arkkitehtuuri, sekä luovan talouden sektorit, kuten peliala, elokuva ja musiikki. Haasteeksi koetaan, että tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ei ole yhtenäistä identiteettiä, tarinaa, jonka alle kulttuurimatkailutuotteita voitaisiin alkaa kehittämään. Pohjois-Pohjanmaalla on useita mielenkiintoisia, sisällöltään laadukkaita tapahtumia, mutta ajoitukseltaan ne ovat joiltakin osin päällekkäisiä. Tapahtumien resurssit esimerkiksi uusien kävijöiden hankkimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi ovat usein rajalliset ja pohjautuvat vapaaehtoisuuteen.

Perillä Pyhällä

Pyhällä Aki Roukalan ja Pyhätunturi Oy:n markkinointipäällikkö Suvi Vuorimäen aloituspuheenvuorossa selvisi, miten hailuotolainen tapahtuma on siirretty saarelta tunturimaisemiin, ja miten matkailuyrityksen ja kulttuuritapahtuman yhteistyö toimii. Luontoon vahvasti liittyvällä paikalla, kuten tunturilla ja sen tarjoamilla puitteilla on suuri merkitys tapahtuman tunnelman luomisessa. Kohde johdattaa vierailijan eräänlaiseen utopiaan, jossa yhdistyvät upea luonto, mieluinen ohjelma ja samanhenkisten ihmisten seura. (Kuva 1.) Bättre Folk i Fjällen -tapahtumassa matkailukohdetta ja tapahtumaa yhdistävät myös samanlaiset arvot: kulttuurin, luonnon ja lähiruoan arvostus. Yhteistyö on muutenkin koettu toimivaksi ja siitä todisteena toimii jo heti toisena vuotena loppuunmyyty festivaali!

 

KUVA 1. Luontoon vahvasti liittyvällä paikalla, kuten tunturilla ja sen tarjoamilla puitteilla on suuri merkitys tapahtuman tunnelman luomisessa (kuva: Nina Patrikka)

Seuraavan puheenvuoron matkailun myyvimmistä tarinoista piti rovaniemeläisen tuotantoyhtiön Flatflight Creative Housen vastaava tuottaja Maria Gullsten. Liikkuva kuva liikuttaa ja av-tuotantojen voima on kuvakerronnan monipuolisuudessa. Case-esimerkit Lapin matkailun menestystarinoista olivat viihdyttävää katsottavaa. Kuultiin myös innoittavia esimerkkejä, joiden kautta puhuja toivoi herättävän kuulijat luovaan ajatteluun. Kaiken ei tarvitse aina maksaa mitään ja “porossakin on voimaa”. Usein hyvät tarinankerronnan elementit siis löytyvät läheltä.

Illan elämykset löytyivät myös läheltä. Raittiissa ilmassa ulkoillessa sai nauttia tähtikirkkaasta pakkasillasta. Itse festivaaliohjelma alkoi Vestan keikalla, ja illallisen jälkeen lavalla nähtiin lisäksi muun muassa Pyhimys.

Aamupalalle ja ideoimaan

Seuraavan aamun workshopin käynnistämisessä auttoivat Hanna ja Antti. Keskustelu Isokuru-salissa oli vilkasta jo heti aamusta. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa lähdettiin hakemaan uusia ideoita yhdessä muodostettujen kysymysten avulla. Kysymykset teemoitettiin isompiin kokonaisuuksiin, kategorioituina edellispäivän työpajan tuloksena löytyneisiin ongelmiin – haasteisiin, joita erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäjät kokevat hankalimmiksi ratkaista. (Kuva 2.)

KUVA 2. Keskustelu oli vilkasta jo heti aamusta. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joissa lähdettiin hakemaan uusia ideoita yhdessä muodostettujen kysymysten avulla  (kuva: Nina Patrikka)

Haasteet liittyvät pääosin resursseihin eli ajan, henkilöstön ja rahoituksen vähyyteen. Hyviä sisältöjä löytyy runsaasti, mutta suomalainen kulttuuritapahtuma painii samanlaisissa ongelmissa, kuin koko kulttuurielämä yleensä. Tästä syystä hyvätkin ideat jäävät usein toteutumatta. Olisi mietittävä vaihtoehtoisia varainhankintatapoja ja lisättävä sponsorointia. Rohkeutta erottautua muiden alueiden tarjonnasta kaivataan, sillä marginaalisuus voi olla vahvuus. Tapahtumajärjestäjän on kuitenkin vaikea ottaa riskiä yksin ja ilman muiden tukea.

Suomessa moni kiinnostava festivaali pyöriikin hyvin pienellä budjeteilla ja vapaaehtoisten voimin. Esimerkkinä esiteltiin Hiljaisuus- festivaali, joka järjestetään kesäkuussa Kaukosen kylässä Kittilässä, jonka edustajana paikalla oli toiminnanjohtaja Joonas Martikainen. Hiljaisuus on nyt kahdeksan vuotta täyttänyt nykytaiteen moniottelija pohjoisen festivaalikisoissa. Mielenkiintoinen, uusi tuttavuus. Tämän jälkeen Kasper Strömmanin ja Mikko Pykärin live-podcastia saatiin seurata rinneravintola PyhäWurstissa. Podcastit ovat yhä suositumpia Suomessakin ja tässä Kasper ja Mikko ovat olleet tienraivaajia. Illan festivaaliohjelma jatkui samana päivänä Emma-palkitun Litku Klemetin keikalla.

Mitä jäi käteen?

Workshopin ideointi-osuus käynnisti aivomyrskyn, joka jatkui läpi reissun. Jotain “Lapin lumoa” siis tarttui mukaan. Vaikka ohjelman runsaus oli suurin haaste, mukaan tarttui hyviä käytänteitä ja esimerkkejä tapahtumatuottamiseen. Elämykset matkailutrendinä jatkavat kasvuaan. Uusiin elämyksellisiin palveluihin ja tuotteisiin kannattaa siis panostaa. Työpajan tuloksena alkoi hahmottua onnistuneen kulttuurimatkailutuotteen tai -palvelun resepti.

  1. Omaleimaisella sisällöllä pystyy erottautumaan ja olemaan vetovoimainen.
  2. Oheispalvelujen tulee olla kunnossa ja palvelupaketin riittävän monipuolinen.
  3. Tapahtuman markkinointiin täytyy panostaa ja ottaa haltuun sosiaalinen media.
  4. Kohderyhmä pitää määritellä ja selvittää, mitä tuo kohderyhmä oikeasti haluaa.
  5. Pohtikaa, mistä elementeistä tuotteessa muodostuu elämys?
  6. Uusien rahoituskanavien etsiminen ja hyödyntäminen mahdollistaa tapahtuman.
  7. Verkostoituminen oikeiden kumppanien kanssa auttaa tapahtuman sisällön ja markkinoinnin suunnittelussa.

Pieniin, paikallisiin tapahtumiin ei välttämättä tavoitella suuria yleisömassoja, mutta paikalle halutaan juuri se oikea yleisö, jonka löytämiseen täytyy tehdä kovasti työtä. Tapahtumanjärjestäjälle suurin palkkio on se että kävijä palaa takaisin. Yhdistämällä luontoa ja kulttuuria voi syntyä uusia palveluja ja tuotteita, joiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. KASKU-hankkeen nettisivuilla on julkaistu aiheeseen liittyviä kehitystutkimuksia. Lisätietoa kaipaavien kannattaakin suunnata osoitteeseen www.oamk.fi/kasku.

Nina Patrikka ja Johanna Pihlajamaa

Oulun ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen Kasvua ja hyvinvointia kulttuurista ja luonnosta -hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa