Tunnista ja dokumentoi!
Ammatilliseen opettajankoulutukseen valittujen opiskelijoiden ensimmäinen tehtävä on tämänhetkisen osaamisen itsearviointi. Itsearvioinnin lähtökohdaksi opiskelijat saavat ammatillisen opettajankoulutuksen osaamistavoitteet ja osaamisen arviointikriteerit. Tunnistettu, osaamistavoitteiden mukainen osaaminen pyydetään dokumentoimaan. Oman osaamisen dokumentointi on sellainen tulevaisuuden taito, joka ammatillisen opettajan tulisi hallita ja osata opettaa eteenpäin.
Tässä artikkelissa tarkastelen oman opetusryhmäni opettajaopiskelijoiden osaamisen dokumentoinnin haasteita. Tarkastelunäkökulmaan vaikuttaa se, mikä on tuutorin oma käsitys osaamisperusteisesta opiskelusta ja millainen on hänen ohjausotteensa. Mielestäni osaamisen dokumentointi ei ole pelkästään lopputulosten näyttämistä, vaan itse prosessi on merkittävä osa opettajaksi kasvamista.
Dokumentointivaiheen rooli kunkin opiskelijan henkilökohtaisella polulla selkeytyy tuutorin ja opiskelijan välisessä vuorovaikutuksessa. Praktisessa ohjausmallissa tuutori antaa ohjattavalleen melko selkeitä toimintaohjeita, jolloin osaamisen dokumentaatiosta tulee rakenteellinen ja se valmistuu nopeasti. Vuorovaikutteisessa mallissa tuutori ja ohjattava käyvät huomattavasti enemmän ohjauskeskusteluja ennen varsinaisen dokumentaation toteuttamista. Keskustelulla syvennetään opiskelijan ymmärrystä omasta osaamisestaan. Opiskelija ideoi tuutorin kysymysten ja kannustavan palautteen ohjaamana, miten hän voisi tehdä osaamisensa parhaiten näkyväksi.
Ensimmäinen havaintoni tuutorina oli, että opiskelijat tulkitsivat sanan ”dokumentoi” osaamisen kuvaamiseksi kirjoittamalla. Sen seurauksena osaamisen ensimmäinen osoittamisen dokumentti muistutti osaamisen itsearviointa. Itsearviointi ja osaamisen osoittaminen hahmottuivat vasta ohjauskeskustelun aikana, kun pohdittiin Bloomin taksonomian aktiivisten verbien1 merkitystä osaamistavoitteissa. Opettajaopiskelijat hoksasivat nopeasti, mitä eroa on esimerkiksi tietämisellä ja soveltamisella, ja millainen dokumentti niitä osaamisia parhaiten näyttää. Toisella asteella toimivat opettajat ymmärsivät asian nopeasti, kun opettajan osaamisen näyttämistä verrattiin toisen asteen näyttöihin. Samassa yhteydessä pohdittiin oppimisen ja osaamisen eroja.
Kaikki osaamisen dokumentoijat kokivat epävarmuutta siinä, mikä on osaamista, ja mikä ei. Pitkään akateemisessa ympäristössä toimineet tarjosivat harvoin dokumentteja, jotka liittyivät työn opinnollistamiseen. Ensisijaisena he pitivät akateemisen osaamisen portfoliota, opinnäytetyötään tai muuta kirjallista tuotostaan. Työtodistusta dokumentiksi tarjonneet opiskelijat hämmästyivät, miten todistus ei osoita osaamista, todistuksestahan käy ilmi pitkä työura opettajana. Työtoverin antama vertaispalaute oli taas sellainen dokumentti, jonka hankkimista välteltiin viimeiseen asti. Vertaispalaute on selvästi uusi ja outo palautteen muoto, ehkä myös vähemmän arvostettu.
Osa opiskelijoista hämmentyi osaamisen osoittamisen tapojen paljoudesta. Monesti kysyttiin toistamiseen, että ”oletko [tuutori] varma, että tämä käy?”. Osalla opiskelijoista oli liian paljon ”hyvää” aineistoa, jota he yrittivät kytkeä dokumentaatioon. Opiskelijat uskoivat, että mitä enemmän, sitä parempi! Innokkaasti yritettiin löytää paikkaa dokumenteille, jotka eivät liittyneet osaamistavoitteisiin. Tähän kuuluivat ammattialansa täydennyskoulutuksen todistukset ja muu vastaava. Pari opiskelijaa lähetti sähköpostin liitteenä gigatavukaupalla skannattua aineistoa, jonka saatteessa luki ”Katsotko, onko tässä jotain, jonka voisi linkittää johonkin.” He yrittivät ulkoistaa itsearviointitehtävän tuutorille.
Edellä mainittujen ongelmien kanssa painivat opiskelijat eivät olleet ymmärtäneet osaamisperusteisten opintojen ydinajatusta ja tarvitsivat paljon tuutorin apua. Opiskelijoita piti muistuttaa palaamaan itsearviointiin ja osaamistavoitteiseen, sekä siihen että toimitaan suunnitelmallisesti Hopsin mukaan. Ohjauskeskusteluissa kävi lisäksi ilmi, että opiskelijat vertasivat omia dokumentteja muiden opiskelijoiden dokumentteihin, eivät osaamistavoitteisiin.
Dokumentointiin liittyviä teknisiä haasteita on vuosi vuodelta vähemmän. Opiskelijat osaavat jakaa dokumentteja pilvipalvelussa sekä tehdä ja jakaa videoita. Yksittäiset opiskelijat käyttivät paljon aikaa blogin rakenteen ja visuaalisen puolen säätämiseen. Haasteellisissa tapauksissa opiskelija oli luonut ohjeistuksesta poikkeavan blogirakenteen, joka ei palvellut osaamisen osoittamista.
Vaikka osaamisen osoittamisen aikana opiskelijan osaamista tarkastellaan ja arvioidaan laajasti ja monesta eri näkökulmasta, tähän totiseen prosessiin liittyi useita hauskoja muistoja. Osaamisperusteiseen koulutukseen liittyy joukko uusia käsitteitä2, kuten tunnistaminen, tunnustaminen, osoittaminen jne. Eräs opiskelija kirjoitti: ”Sinun [tuutori] ei tarvitse enää lukea ykköskohtaa, olen osoittanut ja tunnustanut osaamiseni.” Mukava kuulla, eipä tarvitse tuutorin enää tunnustaa… . Toinen opiskelija taas kirjoitti, että ”olen osoittanut osaamiseni kuuntelemalla arvostetun luennoitsijan luennon.” Luennoitsija tietenkin osoitti luennolla osaamisensa, mutta mitenköhän on kuuntelijan laita… Kolmas ikimuistoinen tarina on osaamisen osoittaminen opettajan työssä. Opiskelija tallensi koko harjoittelunsa puhelimella, joka oli pystyssä opettajan pöydällä. Kun tuutori sai osaamisen osoittamisen videot, niistä näkyi ainoastaan opiskelijan keskivartalo.
Monelle opettajankoulutus oli ensimmäinen kokemus osaamisperusteisuudesta ja henkilökohtaistetusta opintopolusta. Tietoiseksi tuleminen omasta osaamisestaan näytti alussa jopa pelottavan opiskelijoita. Osaamisen dokumentointi ja asian ympärillä käytävä keskustelu on antoisa prosessi sekä opiskelijalle että tuutorille. Hämmennyksen kautta huipulle!
1 Bloom’s Taxonomy of Measurable Verbs https://www.utica.edu/academic/Assessment/new/Blooms%20Taxonomy%20-%20Best.pdf Viitattu 6.2.2018
2 Kiviniemi, K. 2017. Mistä tiedän, milloin osaamiseni on riittävää?
http://blogit.oamk.fi/amokin-aakkoset/mistae-tiedaen-milloin-osaamiseni-on Viitattu 6.2.2018
Yliopettaja Tiiu Tenno
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
