Opintojaksojen toteutuksen osat – näin pääsemme helpommalla

Opetussuunnitelmatyössä painopisteenä on ollut osaamisperustaisuuden kehittäminen. Sen myötä opintojaksoista on tullut laajempia. Tarkoituksenmukaista on joissakin tilanteissa kuvata osaamista toteutuksen osilla, jotta opiskelija voi esimerkiksi osoittaa ammatillisen pätevyytensä.

Kun nimeät toteutuksen osat jo toteutussuunnitelmassa (ks. ohjevideo), ne siirtyvät automaattisesti toteutuksen arviointiin. Huolellinen nimeäminen tässä vaiheessa sekä suomeksi että englanniksi ei vaadi enää jatkossa pohdintaa ja muutoksia. Huomioithan isot alkukirjaimet englanninkielisiin toteutuksen osiin (esim. Basics of Labour Law). Täsmällinen työ säästää sekä sinun että työkavereidesi työaikaa ja opiskelija saa aikanaan laadukkaan tutkintotodistuksen.

Toteutusten osien osaamisperustaiseen nimeämiseen saat apua Heimon Ops-työn ohjeista. Alla on esimerkki Viestintä-opintojaksosta ja sen Projektiviestintä (Project Communication), Tutkimusviestintä (Research Communication) ja Työelämäviestintä (Communication in Working Life) -toteutuksen osista.

Vinkki toteutuksen osan nimeämiseen, tutkintovastaava, lehtori Pirjo Partanen

Toteutusten osien kirjaamisessa mietin, mitkä ovat opintojakson keskeiset sisällöt. Halusin toteutuksen osille nimet, jotka eivät kuvaisi yksittäisiä tehtäviä vaan jotenkin laajempia kokonaisuuksia. Halusin myös, että viestinnän opintojakso osineen erottuu aiemmin opiskellusta äidinkielestä ja tässä olisi työelämänäkökulma mukana. Pohdin nimiä ääneen osaston kollegojen kuullen, ja he pitivät noita nimiä aivan hyvinä, joten ne otettiin käyttöön.

Työelämäviestintä pitäisi oikeastaan sopia jokaiseen osaan, koska tavoite on opiskella työssä tarvittavaa viestintää. Toki tuon osion tavoitteet palvelevat myös opiskelua. Sisältönä on yleisiä, hyödyllisiä asioita, kuten esiintymistä ja raportointitaitoja. Projektiviestintä on esim. energiatekniikassa varsin selkeä valinta, koska viestintä nivoutuu energiaprojektiin. Projektiviestinnän taidot ovat varmasti työelämässä tarpeellisia.

Kolmannen osan nimi oli vaikein sikäli, että osa koostuu opinnäytetyöhön liittyvistä asioista, kokoustekniikasta, neuvottelutaidosta ja esimiesviestinnästä. En osannut yhdistää noita paremmin, joten tässä korostuu opinnäytetyöasiat. Tutkimusviestintä on alun perin viestinnänopettajakollegaltani lainattu, ja se sopi tällä erää tähän riittävän hyvin. En halunnut nimiä liian pitkiksi. Se on myös siis yksi kriteeri. Lisäksi kollegani mainitsi yhden huomionarvoisen jutun: hän oli kysynyt opiskelijoidenkin mielipidettä toteutuksen osista. Koska osat tulevat näkyviin todistukseen, pitäisi opiskelijan toki tietää ja ymmärtää ja vieläpä osata sanoittaa ja selittää, mitä hän on opiskellut. Opiskelijanäkökulman huomiointi on siis ihan järkeen käypä juttu.

Opiskelijoidemme opintosuorituksista menee tiedot päivittäin valtakunnalliseen Virta-opintotietopalveluun. Sieltä tiedot siirtyvät kansalliseen Koski-palveluun. Koski-palvelussa kansalaisen on mahdollista selata omia suorituksiaan ja lähettää tutkinto- ja opintosuoritustietojaan valintansa mukaan esimerkiksi työnantajalle sähköisesti selattavaksi. Opintojaksoista näkyvät myös toteutuksen osat. Tekemäsi kirjaukset siirtyvät sellaisenaan Pepistä Koskeen, josta ne voivat saada monia eri lukijoita.

Toteutuksen osien englanninkieliset nimet ovat vaihtoon lähtevälle opiskelijalle merkityksellisiä. Peppi-kirjaukset näkyvät sellaisenaan opiskeluaikana opiskelijan saamassa opintosuoritusotteessa ja myöhemmin tutkintotodistuksen liitteessä.

Annan ja allekirjoitan opiskelijoiden otteet opintosuorituksista ja tutkintotodistuksen liitteet suomeksi ja englanniksi. Antaessani minun tulee luottaa tietojen ja kirjoitusasun oikeellisuuteen. Mahdolliset virheet aiheuttavat harmia opiskelijalle ja heikentävät Oamkin toiminnan uskottavuutta”, kertoo opiskelijapalveluassistentti.

Kun kaikki hoitavat tonttinsa hyvin, vapautuu aikaa ylimääräisestä tiedon laadun huolehtimisesta tietojärjestelmien ominaisuuksien parantamiseen”, toteaa tietotuotantopäällikkö.

Johanna Huttunen, Erja Kemppainen, Kaarina Närhi ja Juha-Pekka Pihlajakoski