Datakeskustoiminnan mahdollisuudet Pyhäjärvellä
Miksi Suomi vetää datakeskuksia puoleensa?
Suomi on osana Pohjolaa onnistunut houkuttelemaan kansainvälisiä datakeskustoimijoita erityisesti kuluvan vuosituhannen aikana. Useat suuret globaalit toimijat, kuten Hetzner Online, Google ja Yandex, ovat jo investoineet Suomeen, ja lisää sijoituksia on tulossa. Toukokuun lopussa Google kertoi investoivansa 600 miljoonaa euroa lisää ja rakentavansa uuden datakeskuksen jo olemassa olevan keskuksen lisäksi Haminaan. Viime syksynä amerikkalaisen Silent Partner Groupin huhuttiin rakennuttavan useita 250 megawatin datakeskuksia Suomeen. Miksi Suomi vetää näitä globaaleja jättiläisiä puoleensa?
Digitalisaation kasvu on luonut tarvetta suurille datakeskuksille. Älylaitteet sovelluksineen sekä tulevaisuudessa yleistyvät älykkäät ratkaisut, kuten esineiden internet (IoT) sekä tekoäly- ja virtuaalitodellisuussovellukset, lisäävät datan säilöntätarvetta isojen tietomassojen käsittelyä varten. Tämä puolestaan luo kysyntää datakeskuksille, joissa voidaan tallentaa, hallinnoida ja prosessoida digitaalista informaatiota. Suomella on alueen keskeinen asema tässä käsillä olevassa teknologiamurroksessa.
Kun pohditaan investointipäätöksiä, jotka liittyvät datakeskustoimintaan, niin keskeisimmiksi asioiksi investointipäätösten kannalta nousevat sähkön hinta, sähköverkkojen toimintavarmuus, jäähdytys sekä hyvät tietoliikenneyhteydet. Lisäksi erityisesti kansainväliset toimijat korostavat myös toimintaympäristön, kuten maaperän ja politiikan, stabiiliutta.
Maassamme aloitti työnsä uusi hallitus kesäkuun alussa. Hallituksen suunnitelmissa on, että sähkövero laskettaisiin EU:n sallimalle minimitasolle, vaikka sähkönhinta on jo aikaisemminkin ollut suhteellisen edullista Suomessa verrattuna esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan.
Suomen vakaa sähköverkko on maailman parhaimpia. Tästä voidaan pitää osoituksena suomalaisen kantaverkkoyhtiö Fingridin valitsemista vuonna 2018 maailman parhaaksi kantaverkkobrändiksi. Vaikka sähkön siirtomaksujen korotukset ovatkin harmittaneet kansalaisia viime aikoina todella paljon, tarkoittaa se samalla suuria panostuksia sähkön toimitusvarmuuden parantamiseen. Tämän taustalla on vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki.
Suomen sijainti Pohjolan perukoilla antaa myös kilpailuetua erityisesti Etelä-Euroopan maihin nähden, koska viileä ilmasto parantaa datakeskusten kustannustehokkuutta alentamalla niiden jäähdytykseen liittyviä kustannuksia. Arktisesta ja kaukaisesta sijainnista Euroopan laitamilla on jopa oikeasti hyötyä meille, kerrankin.
Datakeskukset vaativat toimiakseen erinomaiset tietoliikenneyhteydet. Suomella on tässä suhteessa edullinen asema, koska merenalaisten kuitukaapelien rakentamisessa on meneillään hyvin vilkas investointijakso. Kaapelien mukana Suomeen tulee paljon tietoliikennettä, joka pitää jakaa. Tämä puolestaan kasvattaa datakeskusinvestointien tarvetta solmukohdissa.
Saksaan on rakennettu uusi merikaapeli, ja Suomen etu erityisesti tulevaisuudessa on suunnitellun Koillisväyläkaapelin kulkeminen Suomen kautta. Tämä avaisi Suomeen sijoittuneille datakeskuksille markkinamahdollisuuksia aina kaukaiseen Aasiaan asti.
Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, toimintaympäristö on erittäin stabiili. Datakeskus tarvitsee vaka§an toimintaympäristön niin maaperän kuin politiikan osalta. Poliittisen vallan vaihtuminen ei vaikuta oikeastaan ollenkaan yritysten toimintaedellytyksiin Suomessa.
Suomi pyrkii siis korostamaan kilpailussa datakeskuksista vakaata yhteiskuntaa, edullista energiaa ja viileää ilmastoa. Tässä on onnistuttu viime vuosina erittäin hyvin. Kvartaaleittain saamme lukea eri hyviä uutisia Suomeen suunnitelluista datakeskuksista. Olemme saavuttaneet kansainvälisten toimijoiden huomion, koska Suomi on tehnyt oikeansuuntaisia poliittisia päätöksiä ja koska sillä on hyvä maine luotettavana ja osaavana kansakuntana. Hienoa Suomi!
Case Pyhäjärvi ja maanalainen datakeskus
Saimme syksyllä 2018 opinnäytetyön aiheeksi luoda arvolupaus Pyhäjärven Calliolle. Callio on Pyhäjärven Kehitys Oy:n projekti, jonka yhtenä kärkihankkeena oli löytää datakeskustoimija sulkeutuvaan Pyhäsalmen kaivokseen. Kun aloimme työstämään toimeksiantoa, ei meillä ollut oikein mitään käsitystä siitä, kuinka Pyhäjärven Callio pystyisi erottautumaan muista kilpailevista hankkeista. Työn edetessä huomasimme, että ne vahvuudet, jotka Suomella on datakeskusten houkuttelevuudessa, ovat myös Callion ensisijaisia vahvuuksia kilpailussa kansainvälisten datakeskustoimijoiden huomiosta.
Callion koko identiteetti perustuu maanalaisen kaivoksen hyödyntämiseen. Maan alle sijoittuva toiminta on sekä haaste että mahdollisuus datakeskuksille. Suurin haaste liittyy investointikustannuksiin. Maan alle on huomattavasti kalliimpaa rakentaa kuin maan päälle. Toiminta kuitenkin luo mahdollisuuksia, kun vaaditaan datakeskuksen tiloilta korkeaa fyysistä turvallisuutta ja stabiileja olosuhteita.
Maan alle rakentuvan toiminnan ja identiteetin varaan rakensimme arvolupauksen niille potentiaalisille asiakkaille, joille fyysinen turvallisuus on tärkein asia. Arvolupauksemme Calliolle kuuluu näin:
Kansainvälisten standardien mukainen, sertifioitu maanalainen datakeskus kansainväliselle toimijalle, jossa voidaan tallentaa, hallinnoida ja prosessoida digitaalista informaatiota turvallisesti, kustannustehokkaasti, laadukkaasti sekä ympäristö huomioiden.
Simo Lepojärvi ja Pasi Murhu, Master-opiskelijat, Oulun ammattikorkeakoulu
Opinnäytetyö: Datakeskustoiminnan mahdollisuudet Pyhäjärvellä (2019) https://www.theseus.fi/handle/10024/226852
