Tein viimeisimmän 3 kuukautta kestäneen harjoitteluni vuoden 2019 huhti-kesäkuun aikana Jyväskylän kaupungin Kaupunkirakenteen Liikenne- ja viheralueiden Metsätoimessa. Harjoittelussa päällimmäisin työtehtävä oli vanhojen peltojen eli peltoheittojen ja maankaatopaikkojen kartoitus, mutta lisäksi pääsin mukaan kaarnakuoriaistutkimukseen sekä lumituhopuiden merkkaukseen.

Maanparannusaineella ennallistettu vanha maankaatopaikka, jonka pintakasvillisuudessa vallitsee heinä

Metsitettävät kohteet olivat pääosin peltoheittoja, joutomaita ja maankaatopaikkoja. Osa peltoheitoista oli puuttomia, niittykasvien valtaamia aloja, mutta myös puustoisia kohteita tuli vastaan. Maankaatopaikoilla sekä joutomailla kasvoi paikoin puustoa luontaisesti syntyneestä taimikosta aina varttuneempaan puustoon.

Eri metsityskohteilla tein puuston mittausta sekä maaperän ja kasvupaikkatyypin määrittelyä. Suunnittelin kohteille erilaisia hoitotoimenpiteitä sekä muita metsitykseen liittyvien haasteiden arviointia. Metsityskohteet olivat hyvinkin toisistaan poikkeavia ja kohteiden sijainnin takia joidenkin kuvioiden hoitotoimenpiteiden suunnittelut olivat haastavia.

Metsitettyä vanhaa peltoa

Kohteita sijaitsi sekä taajama-alueilla että niiden ulkopuolella. Alueiden kaavamerkinnät sekä miljöö täytyi ottaa suunnittelussa huomioon. Lisäksi oli huomioitava puulajivalinnan ja mahdollisen metsityksen vaikutuksia virkistyskäyttöön ja maisema-arvoihin. Kohteiden hoitoluokat olivat monipuolisia ja kuvioilla ne vaihtelivat vihersuojelualueista ja lähimetsistä aina talousmetsiin.

Kuoriaistutkimusta

Kaarnakuoriaistutkimuksissa teimme koealoilla puustotietojen mittauksia sekä iskeymäkohtien laskentaa. Koealat sijaitsivat sellaisilla metsäkuvioilla, joilla lumituhoja oli merkittävästi. Lumituhopuiden merkkauksia teimme osittain samoilla alueilla kuin kuoriaistutkimuksiakin. Merkkausten tarkoituksena oli osoittaa metsäkoneen kuljettajalle tuhopuut, jotka korjuun yhteydessä poistetaan metsästä tuholaisten kuten erilaisten kaarnakuoriaisten ennalta ehkäisemiseksi.

Harjoittelu oli todella intensiivistä ja itsenäistä. Suunnittelin metsityskohteiden maastokäynnit ja niistä raportoinnit jokaiselle viikolle. Harjoittelupaikasta sain harjoittelun alussa hieman yli 60 hehtaaria kartoitettavia kohteita. Lisäksi sain perehdytyksen ja ohjeet puustotietojen keruuseen sekä maastokäyntien toteutukseen metsityssuunnitelman tekoa varten. Kohteilla käydessä otin kuvia raporttia varten.

Harjoittelun päätavoitteena oli saada aikaiseksi metsityssuunnitelmat hoitosuunnitelmineen. Kuviotietojen keruu ja niiden kirjoittaminen raporttiin oli paikoin haastavaa, mutta lopputulemana oli valmis kattava raportti, johon olin itsekin tyytyväinen. Pellon metsityksestä kertova keväällä 2019 valmistunut opinnäytetyöni antoi hyvän pohjan harjoittelulle ja pystyin hyödyntämään omaa osaamistani harjoittelussa etenkin peltoheittojen metsityksen suunnittelussa.

Harjoittelu opetti minulle paljon työtehtävien ja aikataulutuksen suunnittelusta sekä yleisesti metsitykseen liittyvien suunnitelmien teosta ja siihen tarvittavien tietojen keruumenetelmistä. Kaiken kaikkiaan harjoittelu Jyväskylän kaupungin Metsätoimessa oli paljon monipuolisempi kuin osasin edes ajatella. Mukavasta harjoittelusta positiivisena jäi mieleen erityisesti Metsätoimen työntekijät, joilta sain hyviä ohjeita maastokäynneille ja suunnitelman teossa esiin tulleille minua mietityttäville asioille. Uskon itse harjoittelun ja harjoittelussa opittujen asioiden auttavan minua tulevaisuudessa työelämässä ja oman alan töitä hakiessa.

Salla Heikkinen, 4. vuoden agrologiopiskelija