Artikkelimuotoinen opinnäytetyö – ei ihan simppeli homma

Opinnäytetyön voi toteuttaa artikkelina silloin, kun työn tuloksilla on uutuusarvoa ja niiden arvioidaan kiinnostavan lukijoita. Tulosten uutuusarvo ja kiinnostavuus ovat tärkeitä, kun käsikirjoitukset kilpailevat julkaisemisesta niin verkkojulkaisuissa kuin painetuissa lehdissäkin.

KUVA: Pixabay

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opinnäytetyön ohjeen mukaan artikkelimuotoinen opinnäytetyö voi koostua yhdestä tai useammasta artikkelista. Artikkelimuotoisen opinnäytetyön raporttiin sisältyy artikkelien lisäksi johdanto, johtopäätökset ja pohdinta. [1]

Opinnäytetyö voi perustua vain yhteen artikkeliin, jos artikkeli on tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli (referee-menettely) tai tieteellinen vertaisarvioimaton artikkeli [1]. Tieteellisessä vertaisarvioidussa artikkelissa riittää käsikirjoitus, sillä artikkelin julkaisuprosessi voi olla hyvinkin pitkä. Julkaisuprosessi voi olla kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita julkaisevissa lehdissä jopa kaksi vuotta. Ala- ja julkaisukohtaiset erot ovat huomattavia. Yksittäistä artikkelia voidaan tarjota vain yhteen julkaisukanavaan kerrallaan [1], joka voi venyttää julkaisuprosessia.

Vertaisarvioidussa julkaisussa kirjoittaja voi saada arvioinnin, että käsikirjoitus hyväksytään pienin tai suurin korjauksin. Tällöin odotetaan, että korjausehdotukset huomioidaan. Toisin sanoen kirjoittaja muuttaa tekstiään ja kirjoittaa perustelut tekemilleen muutoksille. Tämän jälkeen referee(t) tai päätoimittaja arvioivat, onko artikkeli julkaisukelpoinen. [2] [3] Jos käsikirjoitus hyväksytään suurin korjauksin, voidaan korjauksia edellyttää vielä ensimmäisten korjausten jälkeenkin, mikä viivästyttää julkaisemista.

Artikkeleita tarvitaan useampi, mikäli opinnäytetyöhön liittyvät artikkelit suunnitellaan julkaistavaksi ammattilehdissä tai niihin rinnastettavissa julkaisukanavissa [1]. Kaikissa artikkeleissa tulosten tulee olla ennen julkaisemattomia [1] [2]. Opiskelijan ja ohjaajan on hyvä huomata, että useat ammattilehdet julkaisevat vain lyhyitä artikkeleita, joiden pituus on esimerkiksi 1–2 sivua [4] [5]. Tällöin yhdellä artikkelilla on hyvin vaikea osoittaa saavuttaneensa kaikki opinnäytetyölle asetetut tavoitteet, kuten aihealueeseen perehtymisen, aineiston hankinta- ja analyysimenetelmien hallinnan sekä tulosten hyödynnettävyyden ja ammattialan kehittämisen.

Mikäli työ rakentuu useasta eri artikkelista, niiden tulee muodostaa kokonaisuus. Tällöin on heti opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa oltava selvillä siitä, mitä yritetään julkaista ja missä. Ohjaajan olisi hyvä tuntea eri julkaisukanavia ja niiden käytäntöjä. [2] [3] [4] [5]

Kun artikkeleita on useampi, riittääkö esimerkiksi yksi julkaistu artikkeli ja muut käsikirjoitusvaiheessa? Vai voiko työ perustua kokonaan käsikirjoituksiin? Mikäli käsikirjoitukset hyväksytään, voi käydä niin, että ne sellaisiksi jäävätkin. Kenen vastuulle jää käsikirjoituksen lopullinen muokkaus, jos opiskelija on jo valmistunut, eikä häntä enää kiinnosta käsikirjoituksen muokkaus vastaavan toimittajan kommenttien pohjalta artikkeliksi? Jos aihe on opiskelijalle tärkeä myös henkilökohtaisesti, todennäköisyys julkaisujen loppuun saattamiseen valmistumisen jälkeenkin paranee. Tällöin opiskelijalla todennäköisesti riittää mielenkiintoa työn loppuun saattamiseksi vielä myöhemminkin. Toisaalta opinnäytetöiden tulisi olla julkisia [1], joten useammasta artikkelista koostuvassa opinnäytetyössä voitaisiin edellyttää yhtä julkaisuluvan saanutta artikkelia ja muut voisivat olla käsikirjoituksena.

On hyvä huomata myös, että osa lehdistä julkaisee tekstin editoineen toimittajan nimellä. Tällöin opiskelija ei ole varsinaisena tekijänä. Lopullinen artikkeli voi olla huomattavan erilainen verrattuna käsikirjoitukseen toimituksen editoinnin jälkeen. Pitääkö kyseistä asiaa huomioida?

Artikkelimuotoinen työ sopii pidemmän aikajakson prosessiksi. Sen voi valita esimerkiksi silloin, kun tuloksia joudutaan odottamaan pidemmän aikaa. Näin ollen aiheen syvyys ja tietotaito ehtivät kypsyä ja kehittyä matkan varrella enemmän kuin esimerkiksi vain muutaman kuukauden nopeassa opinnäytetyön kirjoitusprosessissa.

Osaltaan tätä ajatusta tukee myös useamman artikkelin sarja. Yhden artikkelin julkaisemisessa niin pitkää kehityskaarta ei ehkä pääse syntymään. Vaikka ajankäytöllisesti useamman artikkelin tai käsikirjoituksen julkaiseminen voi välillä olla haastavaa, ensimmäinen julkaistu artikkeli kuitenkin nostaa motivaatiota prosessin eteenpäin viemiseen. Lisäksi motivaatiota nostaa hyvän palautteen saaminen myös opintojen ulkopuolisilta henkilöiltä. Tästä kokemuksesta perinteisen opinnäytetyöntekijä jää paitsi.


Eija Timonen, Oulun ammattikorkeakoulu
opiskelija, maaseutuelinkeinot

Anu Hilli, Oulun ammattikorkeakoulu
lehtori, maaseutuelinkeinot


Lähteet

 

  1. Oulun ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakouluntutkinnon opinnäytetyönohje 13.05.2016. Oulun ammattikorkeakoulun intranet. Sisäinen lähde. Hakupäivä 17.2.2020. https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/opinnaytetyo/index.php?kirjautumisok
  2. Metsätieteen aikakauskirja. Käsikirjoituksen tarjoaminen ja hyväksyminen. Hakupäivä 17.2.2020. http://www.metla.fi/aikakauskirja/ffohj.htm#anchor1208002
  3. Environment and Planning A: Economy and Space. Submit paper. Hakupäivä 17.2.2020. https://journals.sagepub.com/author-instructions/EPN
  4. BioEnergia -lehti. Hakupäivä 17.2.2020. http://www.bioenergia.fi/bioenergialehti
  5. Tie & Liikenne. Hakupäivä 17.2.2020. https://www.tieyhdistys.fi/tie-ja-liikenne/

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe202003097659

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa