Suosituksia yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa HOTIT OPIT -hankkeessa tehtiin valtakunnallinen tutkimus koskien yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista korkeakouluissa. Tutkimus kartoitti korkeakoulujen parhaimpia käytänteitä ja antoi niiden pohjalta suosituksia. Näiden pohjalta hankkeessa työstetään myös digitaalinen työkalu yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen tueksi valtakunnalliseen käyttöön. Digitaalinen työkalu valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä.

Lähtökohtia

ARENE ry:n, UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n luomat korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset [1] ohjeistavat korkeakouluja tukemaan yrittäjän osaamisen jatkuvaa kehittämistä monipuolisten oppimispalvelujen avulla. Ahotointi ja opinnollistaminen tarjoavat tähän ratkaisuja.

Ahotoinnilla tarkoitetaan opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi opintoja. Joissakin korkeakouluissa tästä käytetään myös nimitystä hottaaminen. Tämä sisältää ajatuksen, että osaamisella ei tarkoiteta ainoastaan opintoja ennen kertynyttä osaamista, vaan tunnistetaan se, että osaamista syntyy myös opintojen aikana esimerkiksi harrastustoiminnan tai muun vapaa-ajan toiminnan kautta.

Opinnollistaminen tarkoittaa, että opiskelijan tulevia opintoja pyritään yhdistämään opintojen ulkopuoliseen toimintaan, kuten työskentelyyn toisen palveluksessa tai oman yrityksen pyörittämiseen. Työtehtävien sisältöjen ja opintojaksojen osaamistavoitteiden väliltä pyritään löytämään yhtymäkohtia, jolloin voidaan sopia opintosuoritusten kerryttämisestä osana opiskelijan oppilaitoksen ulkopuolista toimintaa.

HOTIT OPIT -hankkeessa paneudutaan yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen. Yhdeksästä korkeakoulusta muodostuvan konsortion voimin tehtiin tutkimus yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyvistä käytänteistä sekä sen pohjalta luotiin suosituksia korkeakouluille.  Yksilö- ja ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 56 opetushenkilökunnan edustajaa 25 suomalaisesta korkeakoulusta.

Tutkimustulokset osoittavat tarpeen kehittämiselle

HOTIT OPIT -hankkeen tutkimuksen raportti [2] osoittaa, että korkeakoulut suhtautuvat pääosin myönteisesti yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen. Korkeakoulujen välillä on kuitenkin eroja käytäntöjen hyödyntämisessä, kuten se, että ammattikorkeakoulut hyödyntävät niitä yliopistoja laajemmin. Ammattikorkeakoulujen haastateltavat myös esittelivät useampia toimivia käytäntöjä ahotointiin ja opinnollistamiseen.

Tulosten [2] mukaan positiivisesta asenteesta huolimatta ahotoinnin ja opinnollistamisen käytäntöihin liittyy haasteita niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissakin. Suurimmat haasteet liittyivät yrittäjyysosaamisen tarkan määritelmän puuttumiseen sekä ahotoinnin ja opinnollistamisen mallien ja ohjeiden puuttumiseen, koettuun ristiriitaan opetuksen ja oppimisen määrän ja laadun välillä, tarpeeseen kehittää tiedotusta, viestintää ja yhteistyötä sekä haasteisiin korkeakoulujen resursseissa ja rakenteissa.

Viitteitä vastaavanlaisista tuloksista on myös Mikkola & Haltian selvityksessä [3], joka koski yleisesti aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteita ja käytänteitä korkeakouluissa. Heidän selvityksensä mukaan ahotointi vaikuttaa myönteisesti muun muassa opiskelumotivaatioon ja opintotyytyväisyyteen sekä oppimisen ja oppimistulosten laadun paranemiseen, kun työkokemus ja opinnot kyetään kytkemään paremmin yhteen. Tämä on lisännyt myös opiskelijoiden kykyä tunnistaa omaa osaamistaan. Saman selvityksen mukaan haasteitakin on runsaasti, kuten osaamistavoitteiden ja -kriteerien selkeyden puute, käytäntöjen ja arviointitapojen hajanaisuus, työläys ja monimutkaisuus.

Suosituksia korkeakouluille

HOTIT OPIT -hankkeessa tehdyn tutkimuksen pohjalta oli mahdollista esittää erilaisia yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyviä suosituksia korkeakouluille. Ne on koottu raporttiin [2], joka tarjoaa tukea erityisesti yrittäjyyden parissa työskenteleville opettajille, mutta myös opetushallinnossa työskenteleville henkilöille käytännön johtamisen ja kehittämistyön tueksi. HOTIT OPIT -hanke päätyi seuraaviin suosituksiin:

1. Korkeakoulujen käytännöt, vastuut ja periaatteet selkeiksi

Lähtökohtana ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyvään keskusteluun on, että jokaisen korkeakoulussa työskentelevän on tunnistettava, että ahotointi- ja opinnollistamiskäytännöt koskettavat koko korkeakoulua. Tämä tarkoittaa, että korkeakoulun sisäisten prosessien tulee olla selkeitä. Prosessien suunnittelussa on kuunneltava opetushenkilökuntaa.

Opinto-oppaaseen tulisi merkitä systemaattisesti kaikkien opintojaksojen kohdalle:

• Voiko kurssin ahotoida tai opinnollistaa kokonaan, osittain tai ei lainkaan?
• Miten osaaminen osoitetaan?
• Miten osaaminen arvioidaan?

2. Tiedotus ja viestintä tulee olla johdonmukaista

Tiedottamista ja kullekin kohderyhmälle räätälöityä viestintää tulee lisätä. On varmistettava, että ahotointi- ja opinnollistamiskäytännöistä tiedottaminen on osa opettajatuutorien, opettajien, koulutuksen suunnittelijoiden ja opiskelijatuutorien perehdytystä työhön.

3. Käytänteet sujuviksi

Opiskelijoille tulee tarjota malleja ja esimerkkejä yrittäjyysosaamisensa kuvaamiseen ja tunnistamiseen. Opiskelijalle on tarjottava tukea ja ohjeita. Varmistetaan se, että opiskelijat saavat myös toisiltaan tukea ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyen. On myös suositeltavaa, että osaamisen osoittaminen ja arvioiminen toteutetaan ennalta määrättyinä päivinä, mikä helpottaa resurssien kohdentamista ja ennalta suunnittelua.

4. Opinnollistamiseen liittyvälle yhteistyölle selkeät mallit

Ulkopuolisten partnereiden ja yhteistyökumppaneiden tulee palvella opiskelijoiden oppimista. Kolmansien osapuolten kanssa mietitään etukäteen toimintatavat, pyritään molemmin puoliseen asiantuntemuksen kunnioittamiseen ja käydään avointa keskustelua opintojakson opinnollistamiseen liittyvistä tavoitteista.

5. Yhtenäiset käytänteet yrittäjyysosaamisen arvioinnille

Opintojaksoilla tulee olla selkeät osaamistavoitteet, tavoiteltavat käytännön taidot sekä siirrettävät taidot, kuten ryhmätyö-, opiskelu- ja viestintätaidot. Opiskelijan osaaminen on sovittava näihin tavoitteisiin, riippumatta siitä, miten osaaminen on hankittu. Ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyy aina myös opiskelijan reflektio-osuus. Lisäksi, opintojaksoon liittyvän arviointikriteeristön tulee ottaa kantaa myös ahotoinnissa ja opinnollistamisessa arvioitaviin seikkoihin.

Vastaavia suosituksia saatiin myös Mikkola & Haltian [3] ahotointiin liittyvässä selvityksessä. Kyseisen raportin suosituksissa tuli esiin muun muassa, että tiedon ja selkeiden prosessien on löydyttävä selkeämmin korkeakoulujen nettisivuilta ja teemaan liittyvää termistöä tulee yhtenäistää ja johdonmukaistaa. Myös ahotoinnin tarkoitus ja tavoitteet tulee kertoa selkeämmin, realistisesti ja kannustavalla tavalla. Lisäksi, ahotointiin liittyvää seurantaa tulee tehdä sekä määrällisesti että laadullisesti, sekä henkilöstön osaamisen tunnistamisen osaamista kehittää jatkuvasti ja johdonmukaisesti.

Edellä mainittujen suositusten lisäksi, Mikkola & Haltia [3] nostavat esiin konkreettisen työkalun ahotointeihin liittyen: näyttöpäivät. Tämä tulee esiin myös muun muassa Toteemi-hankkeen julkaisemassa artikkelissa [4], jonka mukaan Lapin ammattikorkeakoulussa näyttöpäivät ovat selkeä osa HOT-menettelyä ja näyttöpäivien toteutuksesta on selkeät ohjeet sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.

Opinnollistamiseen liittyviä suosituksia on antaa myös Iloranta [5]. Hänen opinnollistamisen haasteita ja kehittämistä ammattikorkeakoulukontekstissa käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että opinnollistamisen toteuttamisen edellytyksinä ammattikorkeakoulussa ovat muun muassa selkeä prosessin kuvaus vastuuhenkilöineen sekä se, että opinnollistaminen pitää näkyä yhtenä suoritusvaihtoehtona jokaisen opintojakson kuvauksessa. Opettajien tulee myös mainita opinnollistamisvaihtoehdosta jokaisen opintojakson alussa sekä tämä tulee kuulua myös opinto-ohjaajien esittämiin vaihtoehtoihin erilaisissa ohjaustilanteissa.

Iloranta [5], peräänkuuluttaa myös sitä, että työnantajien tulee tietää, mistä opinnollistamisessa on kyse. Työnantajille tulee antaa helppoja mahdollisuuksia osallistua ja olla aktiivisesti mukana prosessissa alusta loppuun saakka. Myös opiskelijoiden tulee ymmärtää, mitä opinnollistaminen vaatii ja kyetä viemään opinnollistamisprosessia itsenäisesti eteenpäin. Yhtälailla opinnollistamisen vaatimukset työajan suhteen tulee huomioida sitä toteuttavien opettajien työaikaresursseissa.

Yhteenveto

HOTIT OPIT -hankkeessa tehty tutkimus yrittäjyysosaamisen ahotointiin ja opinnollistamiseen liittyvistä käytänteistä ja sen pohjalta tehdyistä suosituksista antaa yhtälaisen käsityksen kuin muut yleisesti ahotointia ja opinnollistamista käsitelleet tutkimukset. Tehdyt selvitysten mukaan ahotoinnin ja opinnollistamisen käytänteissä on vielä paljon kehitettävää.

Ahotointi ja opinnollistaminen vaatii opettajalta myös sitä, että opetus on aidosti osaamisperustaista. Opiskelijan lähtökohdat on ymmärrettävä ja hänen opintopolkuaan on rakennettava hänen omista lähtökohdistaan. Opiskelija on tullut oppimaan korkeakouluun ja siinä on tuettava häntä. Tämä on erityisen tärkeää yrittäjyysosaamista omaavan opiskelijan kohdalla, jotta pystymme tukemaan potentiaalisia yrityksiä nousuun yhteiskunnassamme.

On kuitenkin muistettava, että ahotointi ja opinnollistaminen ovat käsitteinä vieraita opiskelijoiden lisäksi myös monelle opettajalle tai muulle henkilökunnalle. Termeissäkin on korkeakoulukohtaisia eroja. Samoin siirtyminen digitaalisiin oppimisympäristöihin tuo myös oman haasteensa, mutta se kannattaa kokea ennemminkin esimerkiksi opinnollistamiseen liittyvänä apuna [6].

HOTIT OPIT -hankkeessa tehdään aiemmin mainitun tutkimuksen lisäksi myös digitaalinen työkalu yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen tueksi. Työkalu tarjoaa esimerkkejä, kuinka yrittäjyysosaamista on ahotoitu tai opinnollistettu sekä antaa vinkkejä osaamisen osoittamiseen. Työkalu auttaa opiskelijaa määrittelemään omaa yrittäjyysosaamistaan sekä ohjaa opiskelijaa muuttamaan yrittäjyysosaamisensa opintopisteiksi. Myös opettaja ja muut korkeakouluhenkilöstö saa työkalusta apuja, sillä työkalu kannustaa opiskelijaa myös itseohjautuvuuteen ja opintojensa oma-aloitteeseen edistämiseen. Työkalu valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä.

 

Klemola Katriina, lehtori, Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta
Oulun ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

[1] Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset. 2018. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n ja Suomen Yrittäjät ry:n yhteiset suositukset korkeakoulujen yrittäjyyttä edistävään työhön. Hakupäivä 25.5.2020. http://www.arene.fi/julkaisut/raportit/arenen-yrittajyyssuositukset/

[2] Peura, K., Aaltonen, S., Römer-Paakkanen, T., Asteljoki, S., Lahikainen, K. & Pehkonen, P. 2019. Yrittäjyysosaamisen AHOToinnin ja opinnollistamisen käytännöt suomalaisissa korkeakouluissa. Teoksessa T. Römer-Paakkanen, M. Suonpää & Hermiö, A. (toim.) Yrittäjyyskasvatuksen kaari. Lapsuudesta tulevaisuuden työhön. 13. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2–3. Marraskuuta 2019, Helsingissä. Haaga-Helian julkaisut 12/2019. Hakupäivä 10.6.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002125198

[3] Mikkola, P. & Haltia, P. 2019. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen korkeakouluissa. Selvitys aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen periaatteista ja käytänteistä korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki.

[4] Karjalainen, L. & Kangastie, H. 2019. Työelämässä hankitun osaamisen arvioinnin kehittäminen. Teoksessa H. Kotila & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Työn ja oppimisen liitto. Toteemi-hankkeen uusia innovaatioita. Haaga-Helian julkaisut 8/2019. Hakupäivä 10.6.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001081565

[5] Iloranta, E. 2019. Ammattikorkeakouluopettajat opinnollistamisen haasteita ratkaisemassa. Opinnollistamisen haasteet ja kehittäminen ammattikorkeakoulukontekstissa. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 10.6.2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201910153870

[6] eAMK:n nettisivu. Digitaalisuus opinnollistaminen apuna. Hakupäivä 26.5.2020.  https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/opinnollistaminen-digitaalisesti/

 

HOTIT OPIT – Yrittäjyysosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja yrittäjyysosaamista kerryttävän työskentelyn opinnollistaminen (2018-2020)

 

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020062245160