Täytyykö insinööriopiskelijan olla matemaattisesti lahjakas?
Tekstin on kirjoittanut Oamkin konetekniikan KTO17SP3-ryhmän opiskelija Miika Palviainen opintojaksolla YY00BB72-3130 Tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Kone– ja automaatiotekniikka kuulostavat haastavilta työaloilta, joihin liitetään hyvin vahvasti matematiikka ja laskeminen. Uutta koulutusta pohdiskelevalle henkilölle voi nousta mieleen kysymyksiä. Vaaditaanko insinööriltä hyvää matikkapäätä tai miltä tuntuu opiskella insinööriksi? Minä kerron oman kokemukseni aiheesta, millaista on opiskella kone- ja automaatioinsinööriksi.
Olen Miika Palviainen, joka opiskelee neljättä vuotta konetekniikan insinööriksi. Suuntautumisena minulla on automaatiotekniikka, jonka valitsin ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.
Miksi halusin opiskella insinööriksi?
Vastaus löytyy kiinnostuksen kohteistani, joita ovat moottorit, koneet, rakentaminen, kehittäminen ja laskeminen. Pidän tekniikan suoraviivaisuudesta: esimerkiksi mikäli teet laskelmien perusteella olettamuksen, että teräspalkki kestää tietyn rasituksen, se tulee kestämään juuri sen määrän, jos olet laskenut sen oikein.
Insinöörikoulutuksessa erilaiset matemaattiset laskelmat tulevat todella tutuiksi, mutta täytyykö sitä matematiikkaa sitten osata, mikäli haluaa insinööriksi?
Kyllä, mutta sinun ei tarvitse olla matematiikan laudatur-opiskelija. Koulussa opetetaan matematiikan taidot insinööriltä vaadittuihin tasoihin. Pääsykokeissa hakijoilta mitataan matemaattista päättelykykyä, jota lähdetään kehittämään eteenpäin. Kokeissa ei laiteta hakijoita integroimaan yhtälöitä ja muodostamaan siitä kaavio, josta selviäisi vastaus. Toisen vuoden jälkeen osaisit luultavasti vastata sellaiseen tehtävään.
Opintojen aloitus lähtee perusteista
Ensimmäisenä vuotena opiskelijat saattavat yllättyä laskemisen määrästä fysiikan, lujuusopin, matematiikan ja mekaniikan opinnoissa. Osalla hakijoista voi olla edellisestä koulussa tehdystä laskutehtävästä kulunut 3–15 vuotta. Minullakin vierähti edellisestä laskutoimituksesta 4 vuotta, mikä hankaloitti aluksi. Ensimmäisen vuoden aikana monella saattaakin jäädä opinnot tästä syystä kesken. Tietotulvasta pystyy kuitenkin selviytymään, mikäli tahtoa ja oppimishalua löytyy. Hyvällä kollegoiden vertaistuella vaikeatkin matemaattiset yhtälöt aukeavat ja oppiminen helpottuu. Ensimmäisenä vuotena selkärankaan muodostuu laskemisen rutiini, jota lähdetään hyödyntämään seuraavina vuosina.
Kone– ja automaatiotekniikassa laskeminen on arkipäivää, sillä koulutuksen tavoitteena on tehdä opiskelijoista tulevaisuuden mekaniikan ja automaation suunnittelijoita. Opintoihin sisältyy muun muassa koneensuunnittelua, lujuusoppia, 3D-mallintamista, anturitekniikkaa ja robotiikkaa. Oppiaineiden kirjo on todella laaja, mikä on mielestäni todella hyvä asia. Oppiaineet ovat ajan tasalla, ja niihin tehdään lisäyksiä tekniikan kehittyessä maailmalla.
Insinööri tarvitsee myös kirjallisia taitoja
Laskemisen ja labratyöskentelyn ohella tuotetaan myös todella paljon erilaisia raportteja tehdyistä ryhmätöistä – aivan kuten työelämässä tehdyistä töistä raportoidaan esimiehille. Erilaisten raporttien määrä myös helpottaa opinnäytetyön tekemistä.
Jokaisesta voi tulla insinööri
Olitpa matemaattisesti lahjakas tai et. Päättäväisyydellä pääsee pitkälle, sillä insinööriksi tuleminen ja oleminen on jatkuvaa opiskelemista tänä päivänä.
Itse olen oppinut valtavasti suunnittelusta, laskemisesta, ohjelmoinnista, raportoinnista ja projektitöistä. Insinööriopinnot Oamkissa antavat todella laajan tietopohjan, jota on hyvä lähteä soveltamaan työelämään.
