Halusin jakaa opintoihin kuuluvan syventävän harjoittelun kahteen osaan, jotta pääsisin näkemään laajemmin agrologin työmahdollisuuksia. Niinpä päädyin suorittamaan harjoitteluni 4H-yhdistyksellä ja Suomen Siemenperunakeskus Oy:llä.

Harjoittelussa 4H-yhdistyksellä

Kesällä 2020 tein kuukauden mittaisen harjoittelun Muhoksen 4H-paikallisyhdistyksellä. 4H-yhdistykset suunnittelevat ja toteuttavat lapsille ja nuorille monenlaista toimintaa esimerkiksi kerhojen ja leirien muodossa. Lisäksi ne ostavat ja välittävät luonnontuotteita, kuten kuusenkerkkää ja marjoja. Yhdistysten toiminnanjohtajat ovat usein koulutustaustaltaan agrologeja.

Harjoittelun aikana suunnittelin lapsille järjestettäviä luontoperusteisia leiriohjelmia ja pääsin myös toteuttamaan suunnitelmani, kun leirien aika koitti. Leireillä lapsille opetettiin erilaisen toiminnan kautta muun muassa erätaitoja ja metsätietoutta. Yhdistyksen kesätoimintaan kuului myös kasvimaakerho, jossa lapset saivat opetella vihannesten viljelyä ja kasvimaan hoitoa, sekä myöhemmin sadonkorjuuta.

Kasvimaakerhossa opeteltiin pienviljelyä.

4H-yhdistykset rahoittavat toimintaansa osittain erilaisten hankkeiden kautta, joten hanketoiminta tulikin tutummaksi harjoittelun aikana päästessäni mukaan hankesuunnitelmien laadintaan ja kirjaamisiin.  Alun perin ennen koronapandemian ja siitä seuranneiden rajoitusten voimaantuloa tarkoituksenani oli vetää lapsille Ruokakoulua, jossa lapset oppivat ruuan alkuperää ja sen valmistamista. Ruokakoulu jäi harmikseni välistä vallinneen tilanteen vuoksi, mutta onneksi yhdistyksellä oli monipuolisesti muuta toimintaa suunniteltuna sen varalle. Harjoitteluun sisältyi myös muita yleisiä toimistotöitä, kuten toiminnan tilastointia.

Harjoittelun aikana pääsin tekemään vaihtelevia ja vastuullisia työtehtäviä ja sain näkemyksen 4H-yhdistyksen toiminnasta.

Siemenperunan tuotantoon tutustuminen

Harjoitteluni toisen osan suoritin Suomen siemenperunakeskuksella touko-kesäkuussa 2021. Suomen siemenperunakeskus Oy (SPK) on puhtaan siemenperunan tuotantoon erikoistunut yritys ja suosittu harjoittelupaikka agrologiopiskelijoiden keskuudessa. Se sijaitsee Tyrnävällä perunantuotannon High grade-alueella, joka tarjoaa turvallisen ja puhtaan kasvuympäristön siemenperunalle.

SPK:lla on Tyrnävällä kaksi erillistä toimipistettä, joista toisessa sijaitsevat tuotantotilat ja toisessa varastot. Siemenperunan tuotantoketju alkaa SPK:n laboratoriossa mikrolisättävistä in vitro- eli koeputkitaimista, joilla varmistetaan kasvuston puhtaus ja terveys. Lisäysviljely jatkuu kasvihuoneissa, ja lopulta SPK:n omilla esiperussiemenviljelyksillä. Tuotantokierron kesto on noin 4–5 vuotta. Sopimusviljelijät tuottavat varsinaiset myyntiin menevät siemenperunat.

Harjoittelun alkaessa käsitykseni siemenperunan tuotannosta oli melko suppea, joten oli mielenkiintoista päästä perehtymään siihen enemmän käytännössä. Alussa pääsimme muiden harjoittelijoiden kanssa valmistelemaan kasvihuoneita ja istuttamaan niihin siemenperunan taimia. Kasvihuoneisiin istutettiin useita eri perunalajikkeita, jolloin istutustiheys vaihteli lajikkeen mukaan. Lajikkeiden merkinnässä ja erillään pidossa piti olla tarkkana, sillä ne eivät saaneet sekoittua keskenään. Taimien istutuksessa kului muutama viikko, jonka jälkeen kaikki kasvihuoneet olivat valmiina kesän kasvukaudelle. Olennaisena osana kasvihuonetöitä oli kastelu, jota varten valmistelimme myös tihkukastelujärjestelmät.

SPK:lla tuotetaan myös aeroponista, eli ilmassa kasvatettua perunaa. Töihin kuului paljon aeroponisen kasvihuoneen hoitoa, kuten kasvuston ohjailua ja mukuloiden keräämistä niiden kasvettua. SPK:n omassa käytössä oleville peltomaille istutettiin edellisvuoden idätetyt mukulat, jossa ne saivat jälleen jatkaa mukulanlisäystään. Meno istutuskoneen kyydissä oli väliin vauhdikasta, ja päivät pellolla hurahtivat nopeasti.

Avomaaistutuksiin valmistautumassa.

Harjoittelun aikana pääsimme myös muun muassa seuraamaan Ruokaviraston tarkastajan työtä siemenperunan parissa ja avustamaan ProAgrian asiantuntijaa perunan lannoitemittauksissa. Lisäksi istutimme eri paikkakunnilla sijaitseville koekentille uusia perunalajikkeita, jotta saadaan selville, mitkä lajikkeet kestävät Suomen kasvuolosuhteita ja perunatauteja. Tämän perusteella siemenperunantuotantoon valikoidaan mahdollisesti jälleen uusia lajikkeita, joista voidaan saada tulevaisuuden menestyjiä. Koekenttien kasvun etenemistä käytiin myös myöhemmin tarkastamassa.

Loppuaikana oli päivittäisiä kasvihuonetöitä, kuten kastelua, tukiverkkojen asentamista sekä kasvustojen ohjailua ja tarkkailua erilaisten tautien ja tuholaisten varalta. Perunan tuhoojista, taudeista ja lannoitteista tulikin kesän aikana paljon uutta tietoa. Pääsimme vielä tutustumaan laboratoriotyöhön, joka avasi tarkemmin siemenperunan tuotantokaaren alkua. Saimme harjoitella taimien kasvupisteiden, meristeemien, ottoa mikroskoopilla ja taimien mikrolisäystä pilkkomalla. Laboratoriotyöskentely oli mukava lisä muutenkin monipuoliselle harjoittelulle. Myös traktorin käsittelytaito koheni, kun saimme yhden päivän ajan harjoitella talon koneilla ajamista. Harjoittelussa mielekästä oli juuri työympäristön vaihtelevuus, kun osa työpäivistä tehtiin sisätiloissa ja osa ulkohommissa.

Harjoittelu Siemenperunakeskuksella lisäsi tietämystäni siemenperunan monivaiheisesta tuotannosta ja eri perunalajikkeista sekä niiden käyttötarkoituksista. Oma arvostukseni perunaa kohtaan lisääntyi huomattavasti, kun pääsin käytännössä näkemään, kuinka paljon laadukkaan siemenperunan eteen tehdään töitä ennen perunan lopullista päätymistä ruokapöytään ja lautaselle.

Olipa mukava päästä Valametin rattiin!)

Heidi Taikina-aho, valmistuva agrologiopiskelija