Syyskuun lopussa onnistuttiin vihdoin järjestämään pari kertaa siirretty Inssiforum 2022 Rovaniemellä Lapin ammattikorkeakoulun isännöimänä. Lapin kauniissa ruskamaisemissa kokoontuivat insinöörikoulutuksessa mukana olevat kouluttajat ympäri Suomea kahdeksi päiväksi kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä, verkostoitumaan sekä keskustelemaan insinöörikoulutuksen nykytilasta. Tämän vuoden Inssiforumin teemana oli ”Teollisuus Murroksessa”, ja monet esitykset keskittyvätkin digitaalisiin ratkaisuihin eri teollisuusaloilla.

Inssiforum 2022 järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä

Energiainnovaatiot kiinnostavat meitä kaikkia

Heti ensimmäinen puhuja Herkko Plit yrityksestä P2X sai meidän kaikkien mielenkiinnon heräämään, olihan aiheena edullisempi energia. Herkon yritys P2X rakentaa ja kehittää vedyn hyödyntämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämä aihe kiinnosti nykyisillä sähköhinnoilla kaikkia kuulijoita, erityisesti trendit sähköistymisessä ja digitalisaatiossa.

Energia-ala tarvitsee tulevaisuudessa enemmän ICT-alan osaajia. Herkon mukaan digitaalisilla ratkaisuilla ohjataan energiatekniikan kompleksisia ratkaisuja. Kehityskohteina ovat sähkönjakelun älykkyys, akkuteknologia ja mun tarvittava etäohjattava teknologia. Tekoälyn avulla voisimme ennustaa sähkötarpeemme ja ohjelma optimoisi automaattisesti sähkönjakelua datan avulla. Kiertotalouden näkökulmasta energian ja lämmön hyödyntäminen alueellisesti – mitään ei heitetä hukkaan – tulee olemaan arkipäivää. Yksi tällainen hanke Smart City on parhaillaan käynnissä. Kuluttajat tulevat käyttämään enemmän erilaisia energiaälykkyyteen liittyvä sovelluksia.

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja koulutuksen haasteet

Insinööriliitto oli teettänyt analyysin tekoälyä käyttäen siitä, millaista ICT-alan osaamista työelämä tällä hetkellä tarvitsee ja mitä asioita opetussuunnitelmiemme mukaan opetamme. Pilotissa oli mukana Metropolian tietotekniikan insinöörikoulutuksen opintosuunnitelma.

Tekoäly oli analysoinut 120 000 työpaikkailmoitusta ja yli 4 000 opinnäytetyötä Theseuksesta. Näiden tietojen yhdistelmänä oli laadittu kaavio osaamistarpeista. Tämän jälkeen näitä osaamistarpeita, joita olivat esimerkiksi ohjelmointi (Python, C, Kotlin, …), viestintätaidot, tiimityötaidot, projektityötaidot ja web-koodaus, verrattiin aiemmin mainittuun Metropolian tietotekniikan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan. Näiden kahden kaavion yhdistelmän avulla näimme, mitä asioita ICT-alalla pitäisi osata ja mitä näistä asioista opetetaan.

Metropolian opetussuunnitelma vastasi pääosin osaamistarpeisiin. Tämän perusteella myös meillä Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan insinöörikoulutuksessa vastataan hyvin yritysten osaamistarpeisiin. Jatkossa pilottina toteutettu tutkimus tulee olemaan meidän muidenkin insinöörikouluttajien hyödynnettävissä. Lisää asiasta löytyy Teknologiateollisuuden Osaamispulssi-sivulta.

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyen entinen Sitran tulevaisuudentutkija, nykyisin projektipäällikkönä Suomen kasvukäytävä -verkostossa työskentelevä Tapio Huttula kertoi koulutuksen ekosysteemeistä. Tulemme myös Digivisio 2030:n kautta olemaan osa valtakunnallista koulutuksen ekosysteemiä. Yhteistyöopintomme eri ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa muodostavat pienempiä koulutuksen ekosysteemejä. Tukijataustaisena Tapio Huttula seuraa erityisesti hiljaisten signaalien kertomaa analysoidakseen tulevaisuutta. Meidän tulisi osata seurata nykyisyyttä ja sen avulla onnistua ennakoimaan tulevaisuutta.

Älykkäät koneet ja tekoälyn kehittämä viski

Julkisuudestakin tuttu Henkka Hyppönen vei meidät kysymyksillään aiheeseen älykkäät koneet ja ihminen. Jokainen meistä voi miettiä, kuinka kauan menisi oppia pelaamaan shakkia. Kuinka kauan sinulla menisi oppia pelaamaan shakkia hyvin? Kuinka kauan sinulla menisi oppia pelaamaan shakkia erinomaisesti? Kuinka kauan menisi shakin saloihin perehtyessä oppia voittamaan tietokone? Olemme siis hävinneet tämän lajin koneille, mutta meillä on muita luovuuteen ja innovatiivisuuteen liittyviä vahvuuksiamme, joita meidän kaikkien kannattaa vaalia.

Henkka Hyppönen johdatteli miettimään ihmisen ja tekoälyn suhdetta.

Mieleenpainuva esimerkki tekoälyn käytöstä liittyi viskiin. Tietokonetta käytettiin tekoälyä hyödyntäen kehittämään kilpailua varten voitokas viskimaku. Tietokantaan oli kerättynä eri viskien ainesosia, joista tietokone teki ehdotelmia. Tekijäjoukon mukaan tietokoneen ehdottamat makuyhdistelmät poikkesivat hyvin paljon ihmisten tekemistä. Maisteluraati ohjasi kehitystyötä hylkäämällä huonot yhdistelmät ja siirtämällä jatkoon toimivat makuosat. Lopputuloksena syntyi USA:ssa järjestetyn viskikisan voittaja, jota sai ostettua Suomen Alkostakin (tällä hetkellä ei valikoimissa).

Digivisio saavuttaa meidät kaikki

Inssiforumissa saatiin myös katsaus Digivisio 2030 -hankkeen etenemisestä. Tässä hankkeessa kaikki suomalaiset korkeakoulut rakentavat yhdessä oppimiselle uutta tulevaisuutta. Yhteinen oppimisalusta tuo monipuolisen kurssitarjonnan kaikkien saataville. Kaikki korkeakouluopiskelijat voivat valita kurssitarjonnasta opintoja ja kerryttää osaamistaan alati muuttuvassa maailmassa. Erityisesti tavoitteena on digipedagogiikan jatkuva kehittäminen ja oppimisen helppous. Ensi vuonna 2023 saamme jo ensimmäiset versiot palveluista koekäyttöön. Vision myötä meillä korkeakouluilla on yhteinen alusta, yhteiset kurssit ja yhteiset opiskelijat, jotka voivat luoda henkilökohtaisia opintopolkuja. Tämä kaikki antaa meille paljon uusia mahdollisuuksia.

Teksti ja kuvat:

Susanna Kujanpää, koulutuspäällikkö
Kaisa Orajärvi, tutkintovastaava
OAMK Tietotekniikan tutkinto-ohjelma