Striimaus on vakiintunut sana suomen kielessä. Striimauksen tarkoitus tuntuu kuitenkin vaihtelevan käyttäjän mukaan, joten on hyvä tarkentaa ensimmäiseksi millaista striimausta käsittelen tässä blogissa. Haastatteluiden pohjalla oleva ”striimaus” käsittää blogissani mm. koulutusten, messujen ja toimittajatilaisuuksien striimaamista nettiin. Sittemmin koronan väistyttyä on palattu läsnäolotapahtumien järjestämiseen, ja ne ovat saaneet lisäksi striimauksen tekniikan, jolloin puhutaan hybiriditapahtumista. Pohjaan tietoni työtaustani mukaan ja kyselin podcast-sarjassa kokemuksia neljältä eri ammattikunnan striimaustapahtumia järjestävältä
henkilöltä. Tulokset pohjautuvat neljän eri henkilöhaastattelun podcast-sarjaan, jossa tutustuttiin eri virastojen, yritysten ja yhteisöjen edustajien mietteisiin tapahtumien järjestämisestä virtuaalisesti ja hybridimallilla. He kertovat myös terveisiään kulttuurialan tapahtumia järjestäville, joten kannattaa pitää korvat avoinna podcastien viimeisille minuuteille asti!

Ensimmäisessä jaksossa kokemuksistaan kertoo Erika Kuoppa, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen palvelupäällikkö, joka on järjestänyt mm. monipäiväisen messutapahtuman koronan ottaessa maailman kouriinsa ja estäessä lähitapahtumien järjestämisen.

”Me vastattiin oikeastaan asiakkaiden toiveisiin.”

Lähtökohtana podcastien tekoon oli ymmärtää eri tahojen lähtökohdat tapahtumien järjestämisessä virtuaalisesti ennen koronaa ja ymmärtää heidän tarpeitaan, haasteitaan ja haaveitaan digitalisoituvassa tapahtumamaailmassa. Kysymys, joka kutkutti haastateltavan mieltä, onko striimaukselle tarvetta koronan jälkeen ja tuoko se jotain lisää tapahtumiin, jotka on totuttu järjestämään  läsnäolotapahtumina. Haastateltavat saivat myös vapauden hullutella ja visioida, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan, kun unohdetaan tekniikan nykyiset rajoitteet. Kestävä kehitys on enenevässä määrin mukana vastuullisesti järjestetyissä tapahtumissa, ja
virtuaalitapahtumat eivät ole tästä poikkeus, sillä monet tahot toimivat ei pelkästään kansallisesti, mutta myös globaalisti, eikä kokoontuminen yhteisen pöydän ääreen ole aina mahdollista, mahdu budjettiin tai muutoin järkevää.

”Kun on hyvät yhteistyökumppanit, jotka tuo ammattitaidon ja osaamisen, pystytään tuottamaan
hybridiä tehokkaasti ja pystytään huomioimaan kestävän kehityksen asioita.”

Kaupan liiton koordinaattori, Jaana Kaidesoja kertoo, että tärkein asia, jonka vuoksi striimaus on otettu heillä käyttöön, on se, että liitto on saanut kattavuutta tarjonnalleen ja ympäri Suomea asiakkaita tapahtumiinsa. Kaidesojalla on kokemusta striimauksesta jo kymmenen vuoden takaa, jolloin hän toimi toisen liiton riveissä. Hän kertoo, että tuolloin striimaukset olivat täysin erilainen juttu kuin tänä päivänä.

”Ei tarvinnut matkustaa Ivalosta Helsinkiin kahden päivän takia, vaan saivat osallistua striimin
kautta.”

Kaidesoja kertoo haastattelussa, että striimaus lisää tapahtumille osallistujia ja näin he saavat kattavasti tarjottua jäsenetuja  pohjoiseenkin asti. Podcast-sarjan pääteemoja oli muissakin haastetteluissa juuri sama sanoma, että saadaan ajasta ja paikasta riippumatta enemmän osallistujia tapahtumille ja näin tarjottua esim. jäsenille sisältöä ja tärkeää asiaa. Esille nousi myös
monessa kohtaa nykyinen ihmisten kiireisyys kaikkine vapaa-ajan harrastuksineen, työpaineineen ja muine koulutuksineen, joiden kanssa on haasteellista kamppailla. Tähän striimaus onkin hyvä lääke, koska jokainen osallistuja voi osallistua missä ikinä meneekin tai joissakin tapauksissa myös seurata striimausta tallenteelta.

Kolmannessa jaksossa haastattelen Sanna Kervistä, todellista viestinnän ammattilaista, viestinnän personal traineria Rianno Communications. Keskustelimme hänen kanssaan mm. koronan tuomista haasteista, jotka pakottivat heidätkin nopealla aikataululla miettimään uusia tapoja välittää asiakkaidensa viestiä toimittajille. Tämän muutoksen voisi Sannan sanoista päätellä olleen
yllättävän piristävä uudistus.

”Me huomattiin silloin heti ensimmäisessä striimatussa toimittajatilaisuudessa, […] että hyvänen
aika, mehän tavoitetaan moninkertainen määrä sitä kohderyhmää, mitä me muuten tavoitettaisiin
livetilaisuudessa.”

Neljäs ja viimeinen jakso päästää ääneen ja jakamaan ajatuksiaan viestinnän konkarin, Digi- ja väestötietoviraston johtavan erityisasiantuntijan, Kimmo Rouskun. Kimmolla on myös pitempi kokemus striimauksista, edellisen viraston palvelussa ollessaan. 
näyttäytynyt hyvänä vaikutuksena digiloikan muodossa. Haasteellista tämän päivän tapahtumia järjestettäessä on vaikeampi saada esiintyjiä kiinni ja houkuteltua esiintymään. Kimmo nostaa myös esille valtakunnallisen yhteisen tapahtumakalenterin, josta voisi tarkistaa omaa tapahtumaa suunnitellessa, etteivät samantyyppiset tapahtumat olisi päällekkäin. Näin myös puhujia olisi
helpompi saada kutsuttua eri tapahtumiin. Tässä voisikin olla erinomainen suunnittelun paikka jollekin taholle!

”Ei taida juurikaan meillä olla tilaisuutta, jota ei sitten samaan aikaan striimattaisi.”

**Tämä blogijulkaisu on osa Oamkin Kulttuurituottamisen ja luovan talouden YAMK-opiskelijoiden juttusarjaa, jotka löydät hakutermillä Pieninkin yhteinen jaettava, sekä hashtagilla #KulttuuriaKerrakseen.**