Author: kirjasto

Oamkin kirjaston henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä työmatkalla Lontoossa toukokuun lopulla. Reissussa tutustuttiin British Libraryn palveluihin ja tiloihin St. Pancrasissa ja Oamkin kv-partnerin, London Metropolitan Universityn kirjasto- ja tietopalveluihin Holloway Roadilla.

Kyllä tällaiset tutustumiskäynnit ovat avartavia kokemuksia. British Library oli tietysti Britannian kansalliskirjaston ominaisuudessa ihan omaa luokkaansa palveluineen ja kokoelmineen ja kohua herättäneine tiloineen; tämä 1997 valmistunut rakennushan tuli maksamaan 500 miljoonaa puntaa. 14 kerrosta ja valtavat kokoelmat, sekä monipuoliset että arvokkaat. Kirjastoa hyödynnetään mm. tutkimuksessa ja opetuksessa ja sieltä voi saada apua vaikka liikeidean kehittämiseen tuotteeksi (http://www.bl.uk/bipc/ ).

British Librarysta löytyy myös sellaisia aarteita kuin pari Gutenbergin raamattua (1600-1700 luvuilta), Magna Carta -kopio 1200-luvulta, Händelin nuotteja, The Beatlesin käsikirjoituksia, Jane Austenin muistikirja, Leonardo da Vincin muistiinpanoja ja vaikka mitä (http://www.bl.uk/whatson/permgall/treasures/). Me kirjastotädit kiinnostuimme tietysti ammatillisista asioista ja tutustuimme mm. kirjaston organisaatioon, asiakaspalveluun, kirjojen varastointiin ja automatisoituun kuljetusjärjestelmään, jolla kirja matkustaa maan alta varastosta lukusaliin asiakkaalle. Ihan noin vain ei lukusaliin kävellä sisään, asiakkuutta täytyy anoa ja se myönnetään tiukoin kriteerein.

London Metropolitan University Libraryssä saimme ihastella juuri remontoituja tiloja, jotka oli avattu asiakkaille vasta paria kuukautta aiemmin; osa tiloista oli vielä remontoimatta. Uusituissa tiloissa oli avaraa ja valoisaa, ja värejä oli käytetty rohkeasti. Brittiläisille rakkaat kokolattiamatot peittivät lattioita ja se pisti kyllä miettimään, että pysyvätköhän ne kurakelillä puhtaana. Kirjastossa vallitsi hienoinen meteli, kun porukkaa oli paljon ja uudet tilat saavuttaneet suuren suosion; siellä oli rento meininki. Pohjakerroksessa sallittiin ruokien ja juomien tuominen kirjastoon ja siellä oli myös kahvio. Kyllä aika monella näyttikin olevan purtavaa mukana tietokoneen äärellä. Aukioloajat olivat melko pitkät, pisimmillään klo 21 saakka. Tästä tykkäisivät varmasti meidänkin opiskelijamme. Kirjastopalvelujen integroitumista opetukseen pyrittiin kehittämään erityisesti siihen paneutuvien kirjastonhoitajien toimesta (academic liaison librarians). Oli mukavaa jakaa ajatuksia paikallisten kollegojen kanssa ja kyllä sieltä kehittämisideoitakin jäi muhimaan.

Lontoossa kun oltiin, oli tietysti muutakin nähtävää kuin kirjastot. Itse kävin katsomassa Mamma Mia -musikaalin ja täytyy sanoa, että harvoin sitä suomalaisen teatterin katsomossa yleisö istuu drinkkejä siemaillen ja riehaantuu niin, että alkaa laulaa ja tanssia esityksen aikana. Lontoossa näemmä näinkin voi käydä. Virkistävää!

Leena Ojala
Liiketalouden kirjasto

Sosiaali- ja terveysalan kirjasto ehti toimia Oulussa osoitteessa Professorintie  5 vuodesta 1991. Tältä näytti Soten kirjastossa vielä vuosi sitten:

 Aikaa myöten tilat kuitenkin kävivät ahtaiksi ja monta vuotta haaveiltiin isommista tiloista kirjaston tarpeisiin. Uudisrakennukselle saatiin lopulta lupa ja muutokset tuulet alkoivat puhaltaa myös Soten kirjastossa. Alkoi uuden kirjaston suunnittelu ja keväällä 2011 rakennustyöt olivat jo täydessä käynnissä.

Suoraan uuteen kirjastoon ei kuitenkaan päästy muuttamaan, sillä uudet tilat valmistuvat vasta jouluksi 2011. Ruokala tarvitsi kuitenkin kirjaston entiset tilat käyttöönsä, joten kirjaston oli väistyttävä alta pois. Tämän vuoksi kesän korvilla tuli eteen muutto väliaikaistiloihin. Muuttomatka ei onneksi ollut pitkä, sillä kirjaston väliaikaiset tilat sijaitsevat OSAO:n Kontinkankaan yksikön puolella.

Kirjastomme sijaitsee tällä hetkellä Kontinkankaan yksikön entisessä liikuntasalissa, jota on hieman remontoitu muuttuviin tarpeisiin. Pääsimme tutustumaan uuteen työtilaan etukäteen, ja melko tyhjältä näytti väliaikaiskirjasto vielä pari päivää ennen muuttoa:

Hiirenkorvien kasvaessa alkukesän aurinkoisina päivinä kirjaston henkilökunta aloitti pakkausurakan. Me pakkasimme kirjat, lehdet, videot ja kaiken muun materiaalin muuttolaatikohin…

Hiljalleen kaikki asiat ovat löytäneet paikkansa väliaikaistiloissakin. Kesäkuun 13. päivä kirjasto avasi taas ovensa.

Muutto on kuitenkin mielessä koko ajan, sillä jo jouluna 2011 on tiedossa muutto Kontinkankaalle valmistuviin uusiin tiloihin, jossa on myös kirjastolle kokonaan uudet puitteet. Tältä näytti tuleva kirjasto syyskuun puolivälissä, eli seinät alkavat olla jo paikoillaan, mutta tilat ovat vielä vähän vaiheessa…

Siihen saakka kuitenkin näkemisiin osoitteessa Kiviharjuntie 8!

Kirjastoihminen on täysin oma ihmisrotunsa, ainakin tällaisen käsityksen kirjastoihminen itsestään saa kun kuuntelee omaan alaansa tai työhönsä liittyviä kommentteja. Suurimman hämmästyksenaiheen tarjoaa kyselijöille yleensä se, että tämä outo kirjastoihminen on ihan oikeasti kouluttautunut alalleen ja sitä varten pitää osata muutakin kuin aakkoset. Se outo kirjastossa viihtyvä ihminen ei olekaan mikään toimiston ylijäämä tai sopivasti sukulainen, vaan yleensä korkeasti koulutettu ammattilainen, joka kuten minä, on kutsumusammatissaan.

Vanhempieni kertoman mukaan olen kolmevuotiaana ilmoittanut että että minusta tulee isona kirjastontäti. Lucky me, sillä maailma on siitä ajasta ehtinyt jo muuttua aika paljon, mutta kirjastoihmisiä edelleen tarvitaan. Olen syntynyt aikaan, jolloin koulun esitelmiä varten haettiin aineistoa painetuista tietosanakirjoista, omat lapseni googlettavat sujuvasti ja nauravat äidilleen joka yrittää kertoa ajasta jolloin televisiossa oli vain kaksi kanavaa. Myös kirjastoihmisen rooli on muuttunut, kirjastossa on muitakin tiedonlähteitä kuin ne käsikirjaston tunkkaiset tietosanakirjat.

Soten kirjasto esimerkiksi muutti kesäkuun alussa.

Etenkin kesäaika tuo kirjastoihmisen eteen usein toistuvan kysymyksen: mitä ihmettä te teette siellä kirjastossa kun eihän teillä ole asiakkaitakaan. Ensimmäiselle ja ehkä toisellekin kysyjälle kirjastoihminen jaksaa vielä kertoa, mutta sen kolmannen kohdalla alkaa jo ärsyttämään. Ehkä tässä onkin hyvä paikka kertoa että mitä ne kirjastoihmisen puuhailevat kesäaikana. Kesä itseasiassa on vilkasta aikaa, kun kirjastoissa tehdään talven aikana kertyneitä rästitöitä ja toisaalta taas valmistaudutaan tulevaan lukuvuoteen. Monelle saattaa tulla yllätyksenä vaikkapa se, että kurssikirjat eivät tulekaan itsekseen kirjakaupoista tänne, vaan kirjastoihminen tilaa niitä sopivan määrän, käsittelee ne lainausvalmiiksi (me rohkeasti oudot puhumme luetteloinnista ja sisällönkuvailusta) ja huolehdimme että ne ovat hyllyssä tarvitsijoita varten. Me pidämme myös huolen siitä että vanhentunut aineisto poistetaan hyllyistä. Suurin osa meistä valmistautuu kesäaikana myös tulevan lukuvuoden koitoksiin valmistelemalla esimerkiksi tiedonhaun opetuksia. Olemme osaltamme mukana myös Oamkin toiminnan kehittämisen arvioinnissa, jota myös auditoinniksi kutsutaan. Sitäkin marraskuista tapahtumaa varten me rohkeasti oudot puristelemme harmaita aivosolujamme vielä näin kesäkuumillakin.

Ja ettei totuus unohtuisi. Kirjastot ovat aika pitkälti auki kesälläkin, eli kyllä me täällä ollaan ihan teitäkin varten.

Tervetuloa, meillä on muuten nyt pitemmät laina-ajatkin !

Tiina Tolonen
Kulttuurialan kirjasto

Oamkilla on tänä keväänä puhuttu paljon valmistumistalkoista, eli kuinka valmistumisen rajamailla kiikkuvat opiskelijat on saatava valmistumaan tämän kevään aikana. Ansioitunut rehtorimme antoi talkoisiin osallistumisesta erittäin konkreettisia ohjeita jo tammikuussa, ja aiheesta on muistutettu niin monta kertaa, että jopa minä, täällä Oamkin toimintojen takavasemmalla haahuileva suhteellisen tuoreehko informaatikko, olin kuullut asiasta jo huhtikuuhun mennessä.

Kirjasto osallistuu opinnäytetöiden käsittelyyn sikäli, että kirjaston väki tarkistaa sekä Intraan että Theseukseen palautettujen töiden kuvailutiedot ja tietysti luetteloi jokaisen työn Leeviin tulevien vuosien opinnäytetyöntekijöiden löydettäväksi ja hyödynnettäväksi. Kirjaston henkilökunta on siis suhteellisen työllistetty joka vuosi käsitellessään valmistuvien opiskelijoiden opinnäytetöitä.

Tämän vuotinen opinnäytetyötulva on ollut vaikuttava, mutta en sattuneesta syystä pysty kommentoimaan, että miten valmistumistalkoot ovat vaikuttaneet hyökyyn suhteessa aiempiin vuosiin. Sen verran osaan kommentoida, että opinnäytetöitä on sadellut touko- ja kesäkuussa semmoiseen tahtiin, että ainakin allekirjoittaneen osalta kaikki muut työt ovat edelleen siinä vaiheessa, mihin ne ennen vappua jäivät.

Voin tietysti selvittää pari asiaa havainnollistavaa lukua. Koska opinnäytetyön matka kaikkine mutkineen päättyy Leeviin, ja sieltä jo löytyvät työt on käsitelty kirjastohenkilökunnan toimesta kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti, tarvittavat luvut kannattaa poimia sieltä. Parin tiedonhaun perusteella käy ilmi, että Leevissä on 360 Theseukseen ja 198 Intraan raportoitua vuonna 2011 julkaistua opinnäytetyötä. Yhteensä kirjastoväen käsien läpi on siis kulkenut tänä keväänä 558 opinnäytetyötä, ja voin kertoa, että vaikka pahin hyöky näyttäisi olevan ohi, muutamia viimeisiä tipahtelee silti edelleen.

558 opinnäytetyötä tarkoittaa noin 17,4 opinnäytetyötä per työntekijä. Yhden työn kuvailutietojen tarkistamiseen ja luettelointiin menee vähintään 20 minuuttia useimmiten enemmän, jolloin 558 työn käsittelyyn on kulunut vähintään 186 tuntia eli yli 25,6 täyttä työpäivää, joka vastaa yli 5 kokonaista työviikkoa. Tämä työmäärä jakaantuu sitten toimipisteiden ja niissä opinnäytetöistä vastaavien henkilöiden kesken. Niin. Että ei se ole kumma, ettei minunkaan nakkilistani ole lyhentynyt toukokuun aikana.

Anu Liikanen
Kulttuurialan kirjasto