Author: Sanna Savolainen

Syksyn tullen voidaan useissa Oulun kirjastoissa havaita uusia innokkaita tyyppejä tuttujen työntekijöiden seassa. Ihan kaikkeen heillä ei heti ehkä löydy vastauksia ja neuvojakin pitää joskus kysyä muilta työntekijöiltä, mutta aina he antavat 110% panoksensa asian hyväksi. Kyseessä ovat kolmannen vuoden kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijat, joista suurin osa on parasta aikaa suorittamassa ammattiharjoitteluansa kirjastoissa. Näin tekee myös allekirjoittanut. 🙂

Kiinnostus lähteä juuri Sosiaali- ja terveysalan kirjastoon heräsi, kun koulussa alettiin puhua harjoittelupaikoista. Itselläni oli kokemusta vain yleisistä kirjastoista, joten halusin ehdottomasti myös kokemusta ammattikorkeakoulujen kirjastoista. Lisäksi Soten kokoelma tuntui mielenkiintoiselta ja perehtymisen arvoiselta. Suurin osa asioista oli aikalailla tuttua aiemmasta, mutta jotkin asiat piti kuitenkin omaksua uusiksi. Aluksi esim. Voyager-järjestelmä näyttäytyi hieman monimutkaisena PallasProhon tottuneelle. Onneksi ”harjoitus tekee mestarin” pätee tässäkin asiassa ja kyllähän se käyttö alkoi sujua, kun pääsi järjestelmien eroavaisuuksien aiheuttaman alkujärkytyksen ylitse.

Positiivista harjoittelussa on ollut, että olen päässyt tutustumaan monenlaisiin juttuihin alusta saakka. Perus asiakaspalvelun lisäksi olen päässyt perehtymään mm. kirjanäyttelyiden tekemiseen, tiedonhakuihin sekä esim. luettelointiin ja päässyt mukaan pariin kokoukseenkin. Iso plussa harjoitteluun tulee mukavista työntekijöistä, joilta saa aina perusteellista opastusta asioihin. Ei tarvitse seistä monttu auki Hoo Moilasena, sillä kokeneemmat auttavat kyllä ystävällisesti ja kärsivällisesti. Ja varsinkin sitä kärsivällisyyttähän monesti harjoittelijoiden kanssa välillä tarvitaan… ja rutosti 😉 Mukavaa harjoittelussa on ollut myös päivittäinen asiakaspalvelu sekä eritoten mukavat asiakkaat . Tosi fakta: Sillä on oikeasti tosi iso arvo meille asiakaspalvelijoille, kun kohtaamme hymyilevän ja kohteliaan asiakkaan. 🙂

Harjoittelun jatkolta toivon paljon erilaisia työtehtäviä, sillä työnilon kokee parhaiten ehdottomasti silloin kuin oppii uutta, tuntee tekevänsä jotain josta on konkreettista hyötyä ja jopa kun voi tuntea kevyen kiireen (mutta vain kevyen ;)) puhaltavan niskaan töiden lomassa.  

Tästä jatketaan ja mukavaa harjoittelun jatkoa kaikille sitä parasta aikaa suorittaville!:)

Päivi Pellinen

Mikä ihmeen IFLA?

IFLA: International Federation of Library Associations and Institutions: Kansainvälinen kirjastoseurojen liitto. Syksyllä 2012 IFLAn vuotuinen kirjastoalan konferenssi järjestettiin Helsingissä. Se kerää yhteen kirjastoammattilaisia ympäri maailman. Seuraava konferenssi järjestetään Singaporessa syksyllä 2013. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastosta kolme henkilöä pääsi osallistumaan tuohon tapahtumaan. Tässäpä oululaisten muistoja tapahtumasta:

Pirkko Kuisma-Kursula:

Avajaisista IFLAn presidentin Ingrid Parentin sanat: kirjastoilla on valtaa – käyttäkäämme sitä viisaasti – mutta käyttäkäämme sitä. Me kirjastolaiset olemme tietovirtojen ”ytimessä”, vaikka emme sitä aina tule ajatelleeksi. Vapaa pääsy tietoaineistoihin on tärkeää samoin kuin sananvapaus. Vain länsimaissa voidaan puhua vapaasta tiedonvälityksestä ja täälläkin on ajoittain yritetty ja yritetään estää tiedon leviäminen.

”Sleepwalking into a control society?” –sessiossa otettiin voimakkaasti kantaa vapaan tiedonvälityksen puolesta. Session vaikuttavin puhuja oli Siva Vaidhyanathan, yhdysvaltalainen media- ja oikeustieteen professori Virginian yliopistosta. Hänen mielestään internet on kuollut. Internet ei ole sellainen vapaan tiedonvälityksen väylä, joka se voisi olla. Internetissä toimivat yritykset, joiden omistuspohjaa emme tiedä. Käyttäjistä kerätään erilaista tietoa. Tietoa sensuroidaan. Monissa maissa ei edes pääse internetin. Miten tiedonhaunopetus pitäisi tarjoilla diginatiiveille? Mikroannoksina eli pieniin osiin pilkottuna, käytännönläheisenä opetuksena. Opetuksessa pitää hyödyntää kuvia, videoita. Aiheesta oli Nicole Krügerin esitys: Micro e-learning in information literacy ja esimerkkinä Saksan taloustieteidenkeskuskirjaston verkkopalvelu( http://www.econdesk.de) . Palvelussa yhdistetään aiheenmukainen tietopalvelu EconDesk tiedonhakua opettavaan verkkopalveluun LOTSE.

Sanna Kallio:

Terveisiä Iflasta! Mahtava asia, että Suomessa järjestettiin näin iso kirjastoalan konferenssi. Osallistujia oli yli 4000 yli 120 eri maasta, joten meininki oli hyvin kansainvälinen. Avajaisjuhla oli hieno tilaisuus, jossa kuultiin Iflan järjestäjien lisäksi mm. professori Helena Rantaa sekä Iiro Rantalan musiikkia. Luentoja ajankohtaisista aiheista oli niin paljon, että välillä oli vaikea valita minne luennolle menee milloinkin. Lisäksi laaja messuosasto houkutteli tutustumaan uusiin tuotteisiin, tietokantoihin ja kaikkeen mahdolliseen kirjastoihin liittyviin asioihin. Posterialueella esiteltiin satoja mielenkiintoisia asioita ja innovaatioita. Tunnelma oli välillä todella tiivis, kun posterit oli sijoiteltu aika ahtaasti ja niiden esittelemiseen oli varattu vain tietyt kellonajat. Lukukoira Börje sai paljon uusia faneja ja valtavasti rapsutuksia. Muulloin Börjen löytää Espoosta Sellon kirjastosta ja se osaa kuunnella lapsia ja aikuisia, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Iflassa pääsi verkostoitumaan kansainvälisesti ja kansallisesti. Esimerkiksi ammattikorkeakoulukirjastojen väelle oli järjestetty oma tapaaminen.

Sanna Savolainen:

Elokuu 2012, suuntana Helsinki ja kansainvälinen konferenssi, josta en oikein tiennyt etukäteen, mitä odottaa tapahtumalta. Totuus paljastui perillä: mielenkiintoisia luentoja oli useammassa salissa yhtä aikaa ja lähinnä konferenssivieraalla oli valinnanvaikeus siinä, mitä valita! Ohjelmaa oli tarjolla runsaasti, sillä valittavana oli luentoja, posterialue, messuosastoja sekä erilaisia vierailukohteita. Suomi onneksi näytti kansainvälisille vieraille parhaita puoliaan, sillä tuon viikon ajan lämpöä ja aurinkoa riitti.

Mitä tuolta sitten jäi erityisesti mieleen kaiken runsaudenpulan keskeltä? Oli mielenkiintoista huomata, että aivan samoja asioita kuin mitä meillä mietitään pähkäillään ympäri maailman. Itseäni kiinnostivat erityisesti tiedonhankintaan liittyvät luennot. Sielläkin kävi selväksi, että maailma muuttuu: Google ja sosiaalinen media monine muotoineen voidaan nähdä kirjastojen kannalta suurena haasteena mutta myös mahdollisuutena. Verkko-oppimiseen ja -opetukseen liittyviä asioita pohditaan niin meillä kuin muuallakin. Samaan aikaan digitaalinen teknologia kehittyy nopealla tahdilla ja myös sen kehityksen seuraaminen ja hyödyntämismahdollisuuksien pohtiminen kirjastomaailman kannalta on todellinen haaste. Kirjastojen pitää myös löytää uusia toimintatapoja ja myös näitä oli runsaasti esillä, kuten erilaisia mobiilisovelluksia, verkossa toimivia chat-palveluita ja jopa QR-koodien hyödyntämistä kirjastopalvelujen markkinoinnissa. Kaikesta kehityksestä huolimatta palaamme usein siihen samaan kysymykseen: kuinka löytää tarjolla olevasta valtavasta informaatioviidakosta oikea, haluttu tieto nopeasti ja tehokkaasti?

Konferenssi herätti paljon ajatuksia, joiden pohdinta jatkuu edelleen. Tuolla ymmärsin myös sen, kuinka hyvässä asemassa me suomalaiset olemmekaan: meillä maanjäristykset tai muut luonnonkatastrofit eivät ole tuhonneet kirjastoja, meillä on vapaa pääsy tietoverkkoihin ja tietoon, unohtamatta sitä tosiasiaa, että kirjastopalvelut ovat todella kattavat ja ilmaisia kaikille vauvasta vaariin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto heitti vuoden alussa haasteen kaikille ammattikorkeakoulukirjastolaisille lähteä liikkumaan heidän kanssaan. Liikuntasuorituksia kirjataan HeiaHeia.com -verkkopalveluun, jossa on helppo kannustaa ja innostaa tovereita liikunnan merkeissä.

Myös Oamkin kirjastolaiset päättivät ottaa haasteen vastaan ja keräsivät porukan kansaan. HeiaHeiaan perustettiin oma ryhmä. Ryhmän nimeksi annettiin raflaavasti Oamkin kirjasto. No, nimestä huolimatta tosikkomielellä tässä ei olla liikkeellä, vaan tavoitteena on hakea hyvää oloa ja jaksamista itselle. Jokainen on asettanut itselleen omat tavoitteensa: joku haluaa liikkua säännöllisemmin, joku toinen taas muistaa, minkä verran on liikkunut – siis ”Rakas liikuntapäiväkirja…” Projekti onkin alkanut mukavasti, sillä liikuntasuorituksia on kertynyt HeiaHeiaan tasaiseen tahtiin.

Jännä juttu, että joskus se pieni motivaattori, joka saa liikkumaan enemmän, voi olla vaikka sosiaalinen tekijä. Kavereiden tsemppaus innostaa itseäkin liikkeelle. Jos kaverit eivät ole se liikkeelle paneva voima, ehkä syynä onkin, ettei halua nähdä monta mustaa palloa omalla kohdalla. Näin joka viikko pitää kerätä edes jokunen merkintä HeiaHeiaan. Siispä siinä on syy lähteä esimerkiksi hiihtämään tai kävelylle, tai ehkä testata jotain itselle aivan uutta lajia. HeiaHeiasta uusia lajeja kyllä löytää! Niitä voi sitten lähteä kokeilemaan, jos hiihto tai kävely ei ole oma juttu tai muuten haluaa vaihtelua.

Loppujen lopuksi liikuntaa kertyy myös arjessa huomaamatta, kun kerrankin jättää auton kotiin ja lähtee liikkeelle vaihteeksi kävellen tai pyörällä. Tai kun päivänokosten sijaan lähteekin nauttimaan lisääntyvästä auringonvalosta ulos. Ja kaikkihan tietävät, että shoppailu ja siivous ovat myös tehokkaita urheilulajeja…

Ja onhan liikunnalla ihan tutkittuja vaikutuksia terveyteen ja työhyvinvointiin. Siis itseään rasittamalla töiden jälkeen saa lisää energiaa seuraaville työpäiville. Kieltämättä kuulostaa aavistuksen hullulta ajatukselta, mutta niin väittää mm. Työterveyslaitos.

Oman lisääntyneen liikkumisen myötä myös liikunnallinen lukeminen on alkanut kiinnostaa enemmän. Oamkin kirjastoista löytyy myös paljon mielenkiintoisia teoksia luettavaksi. Esim. Riku Aallon kirjoja löytyy vino pino, samoin kirjallisuutta kaikesta kuntoliikunnan ja kilpaurheilun väliltä.

Liikunnan iloa kaikille toivotellen
Sanna Savolainen ja Teija Harju

Sosiaali- ja terveysalan kirjasto esittelyssä

Uusi Sosiaali- ja terveysalan kirjasto valmistui juuri sopivasti joulu(lahja)ksi 2011. Muuttopuuhiin päästiin heti joulun jälkeen. Muuttolaatikoita tyhjennellessä ja aineistoa paikoilleen järjestellessä työtä sitten riittikin! Ohessa yksi kuva vielä kirjaston muuttopuuhien varrelta, kun muuttolaatikkopinot vielä hallitsivat kirjastoa:

Mutta lopulta kaikki tavarat ovat löytäneet paikkansa ja toiminta uusissa tiloissa on päässyt oikeasti käyntiin. Faktoja: Kirjastosta löytyy nyt tilaa yhteensä 1177 neliötä. Kirjaston takana on arkkitehtitoimisto HML, arkkitehti Jukka Lahtinen sekä sisustusarkkitehti Leena Koponen. Hyllymetrejä kirjastossa on noin 1500. Kokoelmiin kuuluu noin 48 000 säilytysyksikköä. Uudet tilat ovat saaneet paljon positiivista palautetta, ja ihan aiheestakin. Monet ovat kommentoineet kirjaston värimaailmaa rohkean pirteäksi. 🙂 Ja tältä se kirjasto näyttää:

Kirjastosta löytyy myös atk-luokka, joka on vapaasti käytettävissä silloin kun siellä ei ole opetusta. Opetustilanteen voi tarkistaa oven vierestä löytyvästä lukujärjestyksestä. Luokassa on 24 tietokonetta, kaksi skanneria ja tulostin.

Uudessa kirjastossa on myös ihan runsaasti varastotilaa:

Hiljaisessa lukutilassa voi keskittyä rauhassa. Tila on vapaasti käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.

Kirjastonkäyttäjillä on mahdollisuus hyödyntää myös kolmea ryhmätyötilaa. Tämän lisäksi kirjastosta löytyy vastikään käyttöön saatu av-huone, jossa on mahdollista katsella videoita, dvd- ja bluray-levyjä. Tiloja voi myös varata etukäteen – asiasta kannattaa kysyä lisää kirjastosta.

Muuton yhteydessä Sosiaali- ja terveysalan yksikkö nimesi rakennukset uudestaan. Kirjasto löytyy uudisrakennuksen (Paasi) ensimmäisestä kerroksesta.

Opaskartta kiinteistöön: http://www.oamk.fi/toolbox/fileuploads/kiviharjuntie_8n_opastekartta.pdf.

Kirjaston aukioloajat löytyvät nettisivuilta: http://www.oamk.fi/kirjasto/tietoa_kirjastosta/kirjastot_ja_aukioloajat/.

Tervetuloa tutustumaan Soten kirjastoon!

Oamkin kirjasto toivottaa hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta kaikille!

Suurin osa kirjastoista avaa taas ovensa 2.1.2012. Nähdään silloin!