Author: Vieraileva leipuri

Korkeakouluyhteisön kehitystyössä opiskelijat jäävät helposti paitsioasemaan. Vaikuttamisessa tuo Oamk-yhteisömme suurin viiteryhmä jää usein turhan ulkopuoliseksi päätöksenteossa suuren vaikuttamiskynnyksen vuoksi. Vai onko tämä vaikuttamiskynnys sittenkään niin korkea?

Totta on, että opiskelijat ovat aliedustettuina korkeakoulumme päätöksenteossa. Totta on myös se, että kynnys vaikuttamistyöhön lähtemiseen on monesti todella suuri. Osaan vain kuvitella kuinka häkellyttävää ensimmäisen vuoden korkeakouluopiskelijalle on lähteä keskustelemaan hallinnollisista asioista jargonia jauhavan ammattihenkilöstön kanssa, vaikka kuinka olisi asiaa ja mielenkiintoista mielipidettä tarjota keskusteluun.

Miten me opiskelijat voisimme lähestyä asiaa positiivisemmin ja madaltaa vaikuttamisen rimaa osaltamme?  Meidän tulee ensiksi tiedostaa ne helpoimmat osallistumisen mahdollisuutemme. Yksinkertaisin kaikista on palautteen antaminen. Palautetta voi antaa niin opintojaksokohtaisesti kuin kasvotustenkin. Oleellista palautteen antamisessa on asiallinen kehittävä ulosanti sekä tahto sitä vastaanottaa. Helppo ja luonteva paikka antaa palautetta koulutuksen kehittämisestä on myös opiskelijakunta ja tutkinto-ohjelmatiimit. Tutkinto-ohjelmatiimit ovat säännöllisesti kokoontuvia keskustelufoorumeita, jotka toimivat rehtoraatin päätöksellä. Tutkinto-ohjelmatiimeissä henkilökunta ja opiskelijat tutkintokohtaisesti keskustelevat vuorovaikutteisesti siitä, mitä on tulevaisuudessa kehitettävä.

Yhteisömme tulee jatkossa suoda opiskelijoille entistä helpommin lähestyttäviä matalan kynnyksen keinoja osallistumiseen, koska tällaiset keinot mahdollistavat useampien opiskelijoiden osallistumisen. Positiiviset tuntemukset alhaisemman kynnyksen vaikuttamisesta voivat myös kannustaa opiskelijoita entistä aktiivisempaan kansalaisaktiivisuuteen. Sillä kenellä muulla on loppupeleissä yhtä isot valmiudet luoda laatua korkeakouluumme, kuin sillä suurimmalla viiteryhmällä, opiskelijoilla.

PS. Opiskelija, jos olet kiinnostunut tekemään yhdessä parempaa ammattikorkeakoulua, ole rohkeasti yhteydessä opiskelijakuntaasi.

Anssi Ketopaikka
Koulutuspoliittinen vastaava
Opiskelijakunta OSAKO

Virralla tarkoitetaan korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa, jonne korkeakoulut vievät tietojaan opiskelijoista, tutkinnoista, opintosuorituksista, arvosanoista, opiskeluoikeuksista sekä läsnä- ja poissaolotiedoista. OKM:n valtakunnallisen tietovarannon asettamiskirjeen mukaisesti korkeakoulujen on pidettävä ajantasalla oma tietosisältönsä vähintään kuukausittain, mutta suositeltava päivitystiheys on kerran vuorokaudessa, jonka mukaisesti Oamk siirtää tietojaan.
 
Virta tietovarantoon vietävien tietojen laatu on kuitenkin oltava yhdessä sovittujen vaatimuksien mukaista tietojen vertailukelpoisuuden vuoksi. Käytännössä vaatimukset ovat aiheuttaneet useissa korkeakouissa lisätöitä, koska tietojen tallennustavat poikkeavat toisistaan. Tietojen saamiseksi Virtaan opintotietoja on joiltakin osin korjattava. Oamkissa haasteita asettavat mm. puutteelliset osasuoritusmerkinnät sekä tutkintoihin tehdyt ”könttä” hyväksilukemiset.
 
Osasuoritusten tallentamisessa tulee huomioida Oamkin arviointisäännön noudattaminen, jonka mukaisesti suorituksesta tallennetaan nimi, laajuus, arvosana, arvioijan nimi sekä suorituspäivämäärä. Arviointisääntöä noudattamalla tuotetaan siis Virran vaatimusten mukaista tietoa. Oamkissa käytössä olevasta vanhemmasta osasuoritusohjelman käytöstä on luovuttava kuluvan lukuvuoden jälkeen, koska sen avulla tuotettu tieto aiheuttaa paljon korjaustarpeita. Käytössä olevaa uutta osasuoritusohjelmaa parannetaan koko ajan, jotta siinä olisi samoja hyviä ominaisuuksia kuin vanhassakin ohjelmassa on, kuten osasuoritusarvosanan antaminen kerralla useammalle opiskelijalle.
 
Tutkintojen tallentamisessa on huomioitava, että opiskelijan tutkinnon opintopisteiden on vastattava tutkinnon laajuutta. Opintojaksojen hyväksyminen alaviitemerkinnällä (esim. hyväksiluettu 80 op. aikaisemmista opinnoista) ei saisi olla enää sallittua, vaan vaatii ohjeistuksen muuttamisen ja tietenkin myös niiden noudattamisen.
 
Tiedon laadun pitäminen Virran vaatimusten tasolla on tärkeää, koska Virrasta poimitulla tiedolla (esim. tutkinnot sekä opintopisteet) on vaikutusta ammattikorkeakoulumme rahoitukseen.
 
Tulevaisuudessa Virran käyttö tulee laajenemaan, sillä Virtaan viedään tiedot myös kansainvälisestä  liikkuvuudesta sekä pätevyyksistä. Oamk on tehnyt päätökset muiden korkeakoulujen tapaan tietojen luovuttamisesta Virran kautta valtakunnalliseen opiskelijaksi ilmoittatumispalveluun (OILI) sekä Valviran käyttöön. Viranomaistiedonkeruun lisäksi Virtaa saatetaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi palveluväylässä, josta henkilö voisi muiden palveluiden lisäksi katsella omia opiskelutietojaan. Myös Kela on kiinnostunut Virrasta opintojen edistymisen seurannan näkökulmasta. Virran tietosisällön laajetessa syntyisi mahdollisuuksia myös nykyistä laajempien korkeakoulujen yhteisten sähköisten palveluiden kehittämiselle (esim. Ahot-palvelu).  
 
Visioita tulevaisuuden palveluista löytyy TIPTOP-hankkeen sivuilta kohdasta esittelyvideot.

Juha-Pekka Pihlajakoski, tietotuotantopäällikkö

Takanamme on lämmin, aurinkoinen kesä ja edessämme työntäyteinen syksy. Kesätauko oli opiskelijoille ja henkilöstölle voimaannuttava tilaisuus pysähtymiseen ja sen jälkeen on taas ollut mukava aloittaa arjen työt.

Kuluva syyslukukausi on ainakin sotelaisille pirstaleinen johtuen lomautus- ja syyslomaviikkojen aiheuttamista tauoista opetuksessa ja työskentelyssä. Voimien jakaminen syksylle tulee olemaan haaste, jotta jaksamme tehdä työtämme laadukkaasti siinä ajassa ja niillä resursseilla mitä syyslukukaudelle on tulossa.

Lukuvuoden aikana merkittävimpiä ponnistuksia ovat ainakin Peppi-järjestelmän käyttöönotto, opintosuunnitelmien uudistaminen sekä panostus opintopisteiden kertymiseen ja tutkintotavoitteiden saavuttamiseen, taloudellisia haasteita ja toimintaympäristön muutoksia unohtamatta.

Työhyvinvointiin voimme jokainen vaikuttaa omalla toiminnallamme, mutta myös työnantajan ja työyhteisön toimesta järjestetään erilaisia työhyvinvointia edistäviä tilaisuuksia ja harrastuksia. Soten henkilökunnan jaksamisen tueksi ja virkistykseksi on jo toimia käynnistetty. Kuntosalin käyttöä voimme edelleen jatkaa, kuntokorttikisa ja tiistaijumpat ovat käynnistyneet, Pilatesta on tulossa ja ehkäpä saamme aikaiseksi konserttimatkankin Oulaisten musiikkiviikoille.

Toivotamme kaikille Oamkissa toimiville, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin, työniloa ja lämpimiä syyspäiviä !

Kirsi Jokinen ja Annikki Savolainen
Sosiaali- ja terveysalan yksikön laatukoordinaattorit

Aloitimme tammikuun alusta Kulttuurialan yksikössä koko henkilökunnan osalta kuukausittaisen työajan raportoinnin työhyvinvoinnin ja työn kehittämisen näkökulmasta. Aiemmin virallista raportointia Repotronicin kautta olivat tehneet lähinnä hanketoimijat. Tammi-helmikuun ajan käytimme työajan raportoinnissa Excel-taulukkoa, jossa työaika jaettiin työaikasuunnitelman mukaisiin osioihin. Esimerkiksi opetustyö koostuu varsinaisesta opetuksesta, opetuksen suunnittelusta ja arvioinnista muusta opetukseen liittyvästä työstä sekä opetuksen kehittämisestä. Toinen suurempi kokonaisuus on TK-työ, joka koostuu hanke-/projektityöstä, omasta taiteellisesta tai tutkimustyöstä, hankevalmistelusta ja muusta tk-työstä. Yksikön hallinnointi -osio sisältää omalta osaltani laatukoordinaattorin tehtävät sekä koko yksikön Optima-yhteyshenkilön tehtävät sekä mahdolliset työryhmien kokoukset. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutuvat työelämäyhteydet, seminaarit, sidosryhmätapaamiset, kv-toiminta, koulutukset, ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä erilaiset kokoukset ja työajanseuranta.

Maaliskuun alusta siirryimme käyttämään Repotronicia, joka räätälöitiin vastaamaan edellä mainittuja osioita. Katsottiin, että ei ollut järkevää käyttää päällekkäisiä välineitä työajanseurantaan kun osa joka tapauksessa raportoi työaikansa Repoon. Saimme pikaperehdytyksen Repotronic-järjestelmän käyttöön helmikuun työpaikkakokouksen yhteydessä. Mietittiinhän me sitäkin, että Outlook-kalenterikin voisi toimia työajanseurannan välineenä.

Omalta osaltani olen tehnyt työajanseurantaa Excel-taulukkoon vuoden 2009 alusta lähtien kun otin laatukoordinaattorin pestin vastaan. Taulukkoon keräämääni tietoa olen voinut hyödyntää työaikasuunnittelun tukena. Olen voinut perustella esimerkiksi laatutyöhön resurssoitavia tunteja sekä ylipäätään saanut tietoa siitä miten paljon työajasta menee mihinkin työtehtävään. Excel-taulukon sisältämästä datasta on ollut helppo tehdä graafisia kuvaajia, joista pari esimerkkiä tämänkin artikkelin yhteydessä.

Kuva 1. Kevään 2014 760 työtunnin jakautuminen eri osioihin.

Esimerkkinä työajan jakautumisesta laitan tähän Excel-kaavion tiistain työpäivän osalta. Opetus -osioon  sisältyi kontaktiopetuksen lisäksi viikottainen päivystysaika, jolloin ohjasin opiskelijoita sähköpostin ja Optiman välityksellä mm. opinnäytteeseen liittyvissä word-asetuksissa ja portfolioissa. Lisäksi lisäsin muutaman suoritusmerkinnän Asioon. Ennen lounasta suunnittelin opettajakollegan kanssa ensi syksyn opetuskuvioita. Muihin työnantajan määräämiin tehtäviin lukeutui osastonkokous. Tein myös ylläpidollisia töitä yksikön Optima-ympäristöissä. Yksikön hallinnointiin liittyen aloitin tämän laatuleipuri-blogin artikkelin kirjoittamisen, joka oli jäänyt ikävästi rästiin 😉

Kuva 2. Työajan jakautuminen 8.4 työpäivän osalta.

 Aika näyttää lisääntyykö työhyvinvointi ja kehittyykö työ työajanseurannan myötä. Näkisin, että tietoisuus ainakin lisääntyy siitä mihin ne työtunnit oikeastaan menevät. Työaikasuunnittelun apuna ja kehityskeskustelun tukena toki oiva keino. Aiheeseen liittyviä kommenttejahan voi kirjoitella vaikka tänne Laatuleipuri –blogiin.

Paulina Melakari-Mustonen, Kulttuurialan yksikön laatukoordinaattori ja päätoiminen tuntiopettaja

Olin KKA:n järjestämässä korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa 20.3.2014. Siellä kolme vuotta sitten auditoidut korkeakoulut kertovat, mitä asioita ovat tehneet ja kehittäneet ulkoisen arvioinnin jälkeen saatujen kehittämissuositusten pohjalta. Oamkilta väliraporttia odotetaan ensi talvena ja oamkilaiset ovat esiintymisvuorossa keväällä 2015.

Olin kuuntelemassa Karelian, Maanpuolutuskorkeakoulun, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Metropolian esityksiä ja kommenttipuheenvuoroja. Sisällöt olivat mielenkiintoisia ja vahvistivat omia näkemyksiä siitä, mitkä asiat tällä hetkellä korkeakoulukentällä koetaan merkittäviksi. Esimerkiksi kumppanuuksien hallinta ja sen kehittäminen vaikuttaa olevan keskeistä –  yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja sidosryhmäyhteistyö oli Oamkillakin yksi merkittävistä kehittämisehdotuksista.

Palauteasiat ovat selkeästi olleet korkeakouluissa parannusten alla ja niiden kehittäminen erityisesti henkilöstö- ja sidosryhmäpalautteen osalta on tarpeellista Oamkissakin. MPKK:ssa myös opettaja tekee itsearvioinnin opintojaksosta opiskelijapalautteiden lisäksi. Molemmat menevät tietokantaan. Näin saadaan kattavampi kuva toteutetusta opintojaksosta kuin pelkästään opiskelijapalautteen kautta.

Kokonaisarkkitehtuurityön sitominen laatuun tuntuu olevan myös varsin yleinen trendi. Meillä tästä ei ole tehty vielä linjauksia. Asia on kuitenkin sellainen, jonka ei pitäisi olla irrallinen johtamisesta tai laadusta – itse puhuisinkin mieluummin laadun sijaan toiminnan kehittämisestä ja siitä että mietitään mitkä asiat meillä on hyvin ja mitä on kehitettävä, jotta ne olisivat vielä paremmin. Laatuasioiden ei pitäisi olla irrallisia juttuja, vaan arjen toimivuutta. Tähän on meilläkin pyritty alusta lähtien, mutta silti on edelleen vielä tekemistä, jotta kaikki ymmärtäisimme tämän samalla tavalla – yhteisenä arkisena työnä, ei erillisinä temppuina tai kilven kiillotuksena auditointia varten.

Erityisesti laatukulttuurin kehittäminen on yksi merkittävä asia. Laatukulttuuri tarkoittaa käytännössä siis korkeakoulun toimintakulttuuria. Viime marraskuussa Göteborgissa kansainvälisessä laatuseminaarissa hyvää laatukulttuuria, sen kehittämistä ja ihmisten sitouttamista pohdittiin myös laajasti. KKA:n seminaarissa oli esillä samoja asioita, mitä tuolloinkin tuotiin esille hyvinä esimerkkeinä. Laatua tai laatukulttuuria ei voi erottaa johtamisesta ja hyvistä työyhteisötaidoista. Sen luomisessa keskeistä on avoin ja vuorovaikutteinen johtajuus, viestintä ja ihmisten osallistaminen omien vahvuuksiensa mukaisesti.

Hieno esimerkki tästä on Metropolian toimintatavoissa: hallituksen työtilat ovat avoimet koko henkilöstölle ja kun sinne laitetaan kokousmateriaalit, voi henkilöstö kommentoida niitä jo ennen hallituksen käsittelyä. Sama periaate on johtoryhmän asiasisällöillä.  Kommentteja annetaankin Metropoliassa runsaasti. Lisäksi jokaisen hallituksen tai johtoryhmän jälkeen kirjoitetaan intraan, mitä asioita on päätetty ja miksi. Johtoryhmä on sitoutunut vastaamaan aktiivisesti kommentteihin ja kysymyksiin ja antamaan perustelut päätöksille. Tämä on toimintatapa joka osallistamalla sitouttaa henkilöstöä ja kaikki tietävät koko ajan missä mennään.

Oamkissa on organisaatio muuttunut ja monet toimintatavat vaativat kehittämistä, jotta ne vastaavat nykytilannetta. Edessä onkin varsin paljon tehtävää. Toivotan kaikille voimia ja intoa kehittämistyöhön, sitä tarvitaan, vaikka tilanne onkin haastava. Yhteistoimintaneuvottelut ovat menossa ja selvää on, että osa nykyisestä henkilöstöstä ei tule jatkamaan tehtävissään. Minäkin siirryn toisenlaisiin elämänhaasteisiin toukokuun alusta ja keskityn seuraavaksi uuden sukupolven kasvattamiseen. Toivottavasti aikanaan lähtenyt hyvä kehittämisvire, josta saimme ulkoisessakin auditoinnissa kiitosta, jaksaa nousta vielä ja täällä kehittyy uusi, hieman erilainen mutta toimiva ja hyvinvoiva korkeakouluyhteisö sujuvine toimintatapoineen.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori

Oulun ammattikorkeakoulu Oy:llä (Oamk) on kustannusvaje. Sama kustannusvaje vaivaa myös Suomen valtiota. Kun Oamkin pitäisi säästää vuodessa noin kolme miljoona euroa, vastaava summa Suomen valtiolla on noin 3 miljardia euroa. Oamkin kustannusvaje on pitkälti seurasta Suomen kustannusvajeesta, sillä pääosa Oamkin rahoituksesta tulee valtiolta Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Runollisesti ilmaistuna voisi asian ilmaista seuraavasti: Suomi-valtamerilaivan aiheuttamat taloudelliset jälkimainingit heiluttavat Oamk-jollaa niin pahasti, että Oamk-jollan kyydistä mahdollisesti tippuu vuoden sisällä kymmeniä ihmisiä.

Oamk Oy:n hallitus on päättänyt, että kustannusvajeesta on päästävä nopeasti eroon parempi kertarutina kuin ainainen kitinä –periaatetta noudattaen. Taloutta pyritään sopeuttamaan monella eri rintamalla. Koska henkilöstömenot ovat Oamkin talouden suurin menoerä noin 70 % osuudellaan, kohdistunevat tulevat sopeuttamistoimet erityisesti henkilöstömenojen vähentämiseen. Osakeyhtiössä on helpompi vähentää henkilöstöä taloudellisiin ja tuotannollisiin syillä kuin kunta- tai valtiosektorilla.

Vaikka Kalevan päätoimittaja kirjoitti jokin aika sitten sunnuntain kolumnissaan Oamkissa käynnistettäviä yhteistyöneuvotteluja aamukahvit kurkusta pöydälle –uutiseksi, niin ei tarvitse palata kuin 1990-luvun alkuun, jolloin oli monella tapaa vastaavanlainen tilanne.

Itselläni on henkilökohtaisia kokemuksia tuosta ajasta ja sattuneesta syystä nuo ajat ovat viime aikoina muistuneet mieleeni. Työskentelin tuohon aikaan samassa rakennuksessa kuin nykyisin eli Professorintien kampuksella, joka silloin tunnettiin paremmin Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksena. Olin tullut taloon töihin vuoden 1990 tammikuussa epäpätevänä tuntiopettaja. Opetin luonnontieteellisiä aineita, kuten anatomiaa ja fysiologiaa, mikrobiologiaa sekä kliinistä fysiologiaa.

Kun lama tuli, vähenivät opetustuntien määrät huomattavasti. Esimerkiksi luonnontieteellisten opettajien määrä väheni viidestä opettajasta kahteen parissa vuodessa. Kun opetushenkilökuntaa alettiin vähentää, oli yleisenä periaatteena, että aluksi saivat lähteä epäpätevät, määräaikaiset ja taloon viimeksi tulleet opettajat. Kuuluin tähän ryhmään, joten kohtaloni oli sinetöity. Tosin hankin pedagogisen pätevyyden 1992, mutta silloin oli jo liian myöhäistä.

Vaikka tiettyä periaatetta noudatettiin henkilöstövähennyksissä, oli kuitenkin joitakin epäpäteviä, määräaikaisia ja taloon viimeksi tulleita, jotka syrjäyttivät aikaisemmin taloon tulleita. Tällainen toiminta tuntui epäoikeudenmukaisilta niistä, joihin tämä kohdistui. Lisäksi irtisanomisuhanalaisten keskinäiset välit saattoivat kiristyä. Toisen ammattitaitoa saatettiin vähätellä ja omaa erinomaisuutta korostaa. Piikittelyä tapahtui myös kasvokkain.

Työstä lähtevälle on tärkeää, että häntä muistetaan, kun työt loppuvat. Muistaminen on merkki siitä, että sinun tekemääsi työtä arvostetaan. Itselleni ja muutamalla muullekin kollegalle muistaminen tapahtui osastonkokouksessa. Osastonjohtaja piti lyhyen puheen, antoi pienen lahjan (jota en millään muista, mikä se oli, mutta hyvin se mahtui käteen.) Muistan hyvin hänen lempeän hymynsä ja lämpimän kädenpuristuksensa. Lämmin käsi on aina parempi kuin kylmä käsi.

Olin viime joulukuussa eräässä Oamkin työryhmässä vierailijana. Eräällä työryhmän jäsenellä loppuivat työt joulukuun lopussa. Läksiäistapahtumassa mietin hiljaa mielessäni omaa vastaavaa tapahtumaa yli 20 vuoden takaa ja totesin, että ainakin tämän työryhmän esimiehellä on taito tehdä tällaisesta ikävästä tilanteesta lämminhenkinen, inhimillinen tilaisuus. Tämän hyvän käytännön voisi lisätä vaikkapa Oamkin laatukäsikirjan uuteen versioon.

Sellaistakin ihmeellistä tapahtui, että opiskelijalähetystö kävi yksikönjohtajan puheilla työsuhteeni jatkamisen puolesta, mutta laihoin seurauksin. Toinen solidaarisuuden osoitus oli myös se, että eräs minun jälkeeni tullut pätevä opettaja olisi pannut omat tuntinsa puoliksi ja antanut puolet tuntinsa minulle. Olisimme molemmat olleet silloin sivutoimisia tuntiopettajia. Tämänkin ehdotuksen yksikönjohtaja hylkäsi.

Lopuksi palaan blogini otsikkoon, jonka sisältö selviää tässä viimeisessä kappaleessa. Kun opetin toisella asteella, tapana oli koota yhteen luokkaan kaikki kansakoulunkäyneet. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että luokan oppilaiden keski-ikä oli 40-50 vuoden välillä. Eräs opettaja sanoi luokkaa mummeleiden luokaksi, itse kutsuin luokkaa rupsahtaneiden luokaksi jopa luokan edessä. Onneksi suurin osa luokan oppilaista oli sinut ikääntymisensä kanssa, mutta oli joukossa tietenkin myös muutama mielensäpahoittaja. Kun lähdön hetki koitti, sain heiltä seuraavanlaisen kortin:

Seppo Pakanen, suunnittelija, vs. laatukoordinaattori
Tietotuotantotiimi, IT-palvelut

Oamkilaiset ovat ahkeria kirjoittajia. Vuonna 2012 oamkilaiset tuottivat yhteensä 293 julkaisua. Vain Jyväskylän ammattikorkeakoulu (379), Metropolia-ammattikorkeakoulu (318) ja Turun ammattikorkeakoulu (424) tuottivat enemmän julkaisuja kuin Oamk.

Tämä on hyvä, koska julkaisut ovat uudessa ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa yksi rahoituksen perusta 2 % painoarvolla. Laskentaperusteena on kolmen vuoden julkaisujen keskiarvo. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2014 Oamk saa julkaisujen perusteella hieman yli miljoona euroa eli jokainen julkaisu tuo Oamkille rahaa noin 4 700 euroa.

Julkaisu-sana yhdistyy usein ihmisten mielissä tieteelliseen artikkeliin. Rahoituksen perusteena olevissa julkaisuissa kaikki tiedonkeruuseen hyväksyttävät julkaisut ovat kuitenkin samanarvoisia. Tieteelliset julkaisut ovat tietenkin henkilölle itselleen meriitti, mutta liikkeelle voi lähteä jostakin matalamman kynnyksen julkaisusta. Esimerkiksi artikkeli ammattilehdessä tai sanoma- tai aikakauslehdessä, kuten Kalevassa on Oamkille yhtä arvokas. Ja onhan meillä myös oma julkaisusarja, ePooki.

Pelkkä kirjoittaminen ja kirjoituksen julkaiseminen lehdessä ei kuitenkaan vielä riitä. Oma julkaisu pitää vielä muistaa ilmoittaa Oamkin julkaisurekisteriin. Vuoden 2013 julkaisujen kerääminen onkin juuri käynnissä, joten jos et ole vielä omaa julkaisua rekisteriin ilmoittanut, teethän se heti Heimossa olevien ohjeiden mukaisesti!

Lopuksi vielä hoksautus kaikille blogien kirjoittajille. Oamkilaiset tuottavat jatkuvasti erittäin ansioituneita blogikirjoituksia. Näitä julkaisuja tiedonkeruuseen ei kuitenkaan hyväksytä eli tästäkään blogikirjoituksesta Oamk ei rahallisesti hyödy. Myös blogeilla on kuitenkin oma paikkansa ja ainahan blogikirjoituksesta voi laajentaa artikkeliin!

Sirpa Ahvenlampi
Suunnittelija
Tutkimus- ja kehittämispalvelut

 Jatkan sujuvasti palaute- eli kirjaston tapauksessa asiakastyytyväisyysaiheessa. Yleisesti ajateltuna asiakastyytyväisyyden voidaan ajatella olevan kyseessä olevan toiminnon, prosessin tai palvelun sitä perimmäisintä tarkoitusta ja ydintä. Tästä seuraa myös, että kaiken prosessia tai palvelua kehittävän toiminnan tulisi pyrkiä nimenomaan asiakastyytyväisyyden parantamiseen. Tukipalveluna kirjaston pyrkimys on pohjimmiltaan sama kuin koulutusyksiköillä eli parantaa oppimissuorituksia ja -tuloksia tarjoamalla opiskeluun tarvittavat aineistot ja järjestämällä tiedonhankinnan opetusta ja ohjausta. Asiakastyytyväisyydellä perustelemme myös resurssitarpeemme kehysorganisaatiolle.

Kirjastolla on onni omistaa erinomaisen arvokas ja käyttökelpoinen työkalu asiakastyytyväisyyden mittaamiseen: kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely, joka on toteutettu nykyisessä laajuudessaan jo kolme kertaa (vuosina 2008, 2010 ja 2013). Kyselyn tuloksia voi verrata esimerkiksi amk-kirjastojen kansalliseen keskiarvoon sekä omiin aiempien vuosien tuloksiin.

Viimeksi kysely toteutettiin keväällä 2013, ja ilahduttavasti saimme todeta, että asiakastyytyväisyys oli lisääntynyt melkein kaikilla osa-alueilla. Lisäksi kansallisessa vertailussa saimme keskimääräistä paremmat arvosanat. Tuloksista ja palautteen vaikutuksista kirjastossaon kerrottu tarkemmin kirjaston blogissa.

Kansallinen kirjastojen käyttäjäkysely sekä aiempien vuosien data kertovat luotettavasti raa’an totuuden vuosi toisensa jälkeen, miten kirjasto on onnistunut palvelemaan asiakkaitaan. Lisäjännityksensä kyselykierroksiin tuo 3-4 vuoden välein liki täydellisesti uusiutuva asiakaskunta ja heidän mahdollisesti muuttuneet palveluntarpeensa. Sattuneesta syystä suuri osa laatutyömme mittareista on poimittu juuri kansallisesta käyttäjäkyselystä ja palautteeseen todella reagoidaan.

 Anu Liikanen, informaatikko, Kirjasto

Opiskelijakunta kohtaa kuukausittain tilanteita, joissa kuulee opiskelijan kertovan palautteen vaikuttamattomuudesta sekä sen mahdollisista vaikutuksista omaan opintomenestykseen. Opiskelijasukupolvien välinen solidaarisuus – tai sen puute – eli ajatus siitä, että koska jouduin käymään kurssini näin, täytyy tulevienkin opiskelijoiden lusia ne yhtä kurjana, voi myös vaikuttaa palautteenantoinnokkuuteen. On huolestuttavaa, että tällaisia luuloja ja asenteita löytyy yhteisöstämme. Se kertoo keskinäisen luottamuksen ja yhteisön tunteen poissaolosta.

Palautteen avoin käsittely, oli kyse sitten opetustavasta tai kurssin sisällöstä, on tärkein viesti palautteenantajalle. Näin annetaan viesti palautteen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. Opiskelija palautteenantajana toivoo näkevänsä muutoksen ja kuulevansa palautteensa seurauksista. Tällä hetkellä opiskelijat kokevat, että heidän antamansa palaute on yhtä tyhjän kanssa.

Esimerkiksi intrassa annettava opintojaksopalaute tuntuu jäävän opettajan bittimappiin käsittelemättömänä ja vastapalaute saamatta. Ja vaikka opintojaksopalaute annetaan anonyyminä, opiskelija pelkää tulevansa tunnistetuksi palautteestaan ja tämän vaikuttavan kurssin arvosanaan. Palautteen negatiivisten seurausten pelossa myös positiivisen palautteen antaminen jää.

Palautteenanto tuntuu turvalliselta silloin, kun voi luottaa siihen, että vastaanottava osapuoli ei hermostu, loukkaannu tai muuta suhtautumistaan palautteenantajaan. Koulutuksen laatu ja siitä annettava palaute usein tuntuu kulminoituvan opettajan tapaan opettaa, ja kun kritisoidaan tapaa opettaa, sataa palaute kyseessä olevan opettajan laariin ja homma menee henkilökohtaiseksi.

Pedagogia ja opetusmenetelmät eivät ole sisäsyntyisiä, joten palaute opetuksen laadusta ei ole palautetta opettajan käytöksestä. Opettaja on monenlaisen oppijan ristitulessa urallaan ja ajan haasteista selviää ainoastaan kehittämällä omaa osaamistaan, objektiivisena pysymistä ja palautteen tärkeyden muistamista ammatillisena kehittymiskeinona!

Palautteen antoon opitaan erilaisia tapoja jo lapsuudesta lähtien. Suomalainen tapa marmattaa asioista on jo luontevaa parikymppiselle korkeakouluopiskelijalle, koska sitä kohtaa joka puolella. Kehujen antaminen taas tuntuu vaikeammalta. Puhutaan kaikenlaisista hampurilaismalleista palautteenantamisessa, mutta raaka fakta tuntuu olevan, että hyvää palautetta ja kehuja saa vain, jos sitä itsekin antaa.

Kiittämättömyys on maailman palkka – kuuluu sanonta, mutta uskomme, että se on muutettavissa. Kuten ympäristöystävällinenkin toiminta, myös palautekulttuuri koostuu pienistä epäitsekkäistä teoista. Toisen toiminnan huomioiminen kiitoksin ja pieninkin kehuin luotsaa opiskelu- ja työskentelykulttuurin sävyä kohti kehittävää kritiikkiä ja kehua.

Vuosi 2013 on ollut koko Oamk-yhteisölle raskas muutosten tuulissa. Opiskelijakunta on ylpeä ammattikorkeakoulustaan ja sen itsepintaisesta työskentelystä kohti Oamkilaisuutta! OSAKO kiittää kaikkia  yhteisestä vuodesta ja lupaa jatkaa työtään paremman palautteen puolesta.

Opiskelijakunta OSAKO

Sisäinen auditointi eli vertaisarviointi järjestettiin Oamkissa nyt kolmatta kertaa. Vertaisarvioinnin toteuttamista varten kootaan työryhmät, joissa on aina mukana sekä henkilöstöä että opiskelijoita ja mahdollisuuksien mukaan myös sidosryhmien edustajia. Laatukoordinaattori on jokaisessa työryhmässä huolehtimassa työn sujuvuudesta ja yhtenäisistä toimintatavoista. Olemme kokeneet mukana olon etuoikeutena: on hienoa päästä tutustumaan yksiköiden ja koulutusohjelmien toimintaan. Olemme saaneet tätä kautta kovasti uusia ajatuksia ja ideoita.

Auditointityöryhmät ovat toimineet hyvin ja eri taustalla olevat ihmiset tuovat uusia ja tuoreita ajatuksia ja erilaisia näkökulmia esille. Työryhmissä onkin useimmiten todettu, että työskentely on ollut antoisaa ja jopa hauskaa, vaikka työtä on saanutkin tehdä ihan tosissaan. Keskustelut sekä arviointipäivään valmistautuessa että raporttia työstettäessä ovat olleet hedelmällisiä.

Auditointiryhmien puheenjohtajina toimi tänä vuonna suunnittelijoita, opettajia ja laatukoordinaattoreita eri yksiköistä. Puheenjohtajalla on aina vetovastuu vaikka toiminnanohjauksen ja laadun puolella työskentelevältä laatukoordinaattorilta saakin toki tukea toimintaan. Puheenjohtajuus on kuitenkin koettu positiiviseksi asiaksi. Tiedustelimme puheenjohtajilta näkemyksiä sisäisenä auditoijana toimimiseen. Kaikki vastanneet suosittelivat mukaan tuloa.

Miksi sitten sisäiseksi auditoijaksi kannattaa lähteä?  Tässäpä kootusti puheenjohtajien näkemykset:

• Pääset näköalapaikalla kuulemaan eri toimijoiden näkemyksiä asioista. Erityisen mielenkiintoista on ollut kuulla henkilöstön ja opiskelijoiden näkemyksiä ja havaita kuinka eri tavalla asiat voidaan nähdä ja kokea eli pääset näkemään asioita myös uudesta perspektiivistä. Näin myös omat näkemykset laajenevat.
• Pääset tosi hyvin sisälle myös toisen yksikön toimintaan ja opit tätä kautta arvostamaan myös muita toimijoita.
• Saat kokea ahaa-elämyksiä, kun kuulet toisten tosi hyvistä käytänteistä ja toisaalta hoksaat, että myös muualla kuin omassa organisaatiossa painiskellaan samojen asioiden parissa.
• Saat tutustua uusiin henkilöihin.
• Auditointiin osallistumalla opit paljon muilta osallistujilta ja koko ammattikorkeakoulusta.
• Osallistuminen on oivallinen mahdollisuus laajentaa näkemystään muiden koulutusalojen toiminnasta. Tulet tietoiseksi toteutetuista hyvistä käytänteistä, korkeakoulumme vahvuuksista ja myös kehittämiskohteista.
• Saat tutustua erilaisiin tapoihin toteuttaa koulutusta Oamkissa.
• Vertaisarvoinnin tarkoituksena on peilata omaa osaamista toisen koulutusohjelman käytäntöihin ja tämän kautta voi oppia jotakin uutta mitä voi hyödyntää omassa työssä. Se tuo myös sopivaa vaihtelua viikkorutiineihin.
• Prosessi on tosi opettavainen – suosittelen sitä lämpimästi kaikille, jotka haluavat vähän ravisuttaa omaa ajatusmaailmaansa ja avata uusia ovia.

Seuraava sisäinen auditointi järjestetään vuonna 2015. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan toimintaan, voit toki ilmoittaa vaikka saman tien kiinnostuksestasi niin laitamme nimen muistiin ja toivotamme sinut tervetulleeksi mukaan.

Sari Ahvenlampi
Laatukoordinaattori, Toiminnanohjaus ja laatu