Monthly Archive: toukokuu 2011

Liiketalouden yksikössä oli torstaina 19.5 hauska kierrätystapahtuma. Aulan pöydille sai tuoda omia vaatteita, esineitä ja kirjoja, jotka ovat kotona jääneet tarpeettomiksi. Tavarat saivat olla vanhoja, mutta niiden piti ehjiä ja käyttökelpoisia. Jos paikan päältä löytyi jotain hyödyllistä, sen sai ottaa mukaansa (vaikka itse ei olisi tuonutkaan mitään). Eurot eivät ekotapahtumassa liikkuneet ollenkaan.

Vein itse paikan päälle muutamia lasten kenkiä ja vaatteita sekä pari villapaitaa. Pöydät olivat täynnä jo kymmenen aikaan! Pengoin aikani ja löysin itselleni pari kivaa kesäpaitaa sekä hupparin 8-vuotiaalleni. Olin erittäin tyytyväinen vaihtokauppaani. Laatu tarkoittaa arjessa eri asioita eri ihmisille – toisen hyödytön esine on toiselle laatua. Suuri kiitos kierrätystapahtuman järjestäjille, jään innolla odottelemaan sen uusintaa syksyllä 😉

Kun laadun käsitettä taas mietitään organisaation tasolla, huomataan ettei se voi tarkoittaa eri asioita. Yhteinen näkemys laadusta ja laatutavoitteista on pohja organisaation kehittämiselle. Organisaation toimintaa on vaikea kehittää systemaattisesti, jos laatu ymmärretään eri tavoin johdon, henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien keskuudessa. Oamkissa yhteinen käsitys laadusta on olemassa, se löytyy laatukäsikirjasta.

Laatukäsikirjassa määritellään: ”Laadukas toiminta tarkoittaa hyvin tehtyä jokapäiväistä työtä. Oamkin laatukäsityksen mukaan hyvät tulokset saavutetaan, kun ammattikorkeakoulun toimintaa suunnitellaan, seurataan, arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Dokumentointi on keskeinen osa laadunvarmistusta.”  Laatutyö ei siis ole jotain kummallista, kaukaista ja hallinnollista, vaan normaaleja arjen toimintoja: opetuksen suunnittelua, hankkeiden toteutusta, tunnuslukujen seurantaa ja opiskelijoiden osaamisen arviointia. Oamkissa käsitys laadusta on yhteinen, ja myös laadun toteutus on yhteistä toimintaa.

Marianne Isola, laatukoordinaattori

Olin laatukoulutuksessa viime torstaina. Koulutuksen teemana oli oppimisen laadun seuraaminen. Ilokseni huomasin, että yhdeksi oppimisen laatuun vaikuttavaksi tekijäksi oli nostettu työhyvinvointi. Tartuin siihen välittömästi ja keksin viimein aiheen tälle kirjoitukselleni.

Työhyvinvointiinhan vaikuttaa lukematon määrä erilaisia tekijöitä, niin fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia kuin henkisiäkin.  Pallojakin on siis liikkeellä useita. Niitä riittää niin johtajille, esimiehille, yhteistoimintahenkilöstölle, työntekijälle kuin myös hänen työkaverilleen. Samoin mukana ovat mm. työterveyshuolto ja Oamkissa Oulun korkeakoululiikunta. Tässä keskityn vain kahteen noista, esimiehen ja työntekijän palloon.

Kaikki OSEKK:ssa toimivat esimiehet ovat yhtä koulutuspäivää vaille saaneet Suunta 2015 -esimieskoulutuksen. Suunnan lisäksi OSEKK on järjestänyt HR-infoja (siis human resources) mm. kehityskeskusteluista, tulossa olevasta esimiesarvioinnista sekä varhaisen tuen mallista. Kehityskeskusteluille oli Suunta –koulutuksessakin oma päivänsä. Ne ovatkin parhaillaan käynnissä tai ne on vasta käyty. Toivon mukaan esimiehet ovat käyttäneet saamiaan oppeja ja kehityskeskustelut ovat olleet antoisia sekä työntekijän että esimiehen näkökulmasta katsottuna. Siis työntekijät tietävät, mitä heiltä odotetaan, työntekijä ja esimies ovat yhdessä asettaneet tavoitteet työntekijän työlle ja työntekijän osaamista on arvioitu tavoitteena tarvittavan osaamisen varmistaminen. Ja lisäksi molemmat ovat saaneet rakentavaa palautetta toiminnastaan.

Yksittäisten työntekijöiden työnkuvan selkeyden ja tavoitteiden asettamisen lisäksi esimiehen palloon kuuluu työnteon resursseista ja työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen sekä tietenkin työyhteisön johtaminen. Toimivassa työyhteisössähän tieto kulkee, yhteistyö sujuu, vuorovaikutus on avointa, ongelmista uskalletaan puhua, kaikki tietävät tehtävänsä ja kaikilla on hallittu työkuorma. Ja muistetaan tietenkin oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Työntekijän palloon puolestaan sisältyvät ennen kaikkea vastuun ottaminen omasta työstä, oman osaamisen kehittäminen, avoin vuorovaikutus työyhteisössä, yhteisten pelisääntöjen noudattaminen sekä hyvän fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen. Kun kaikki työntekijät huolehtivat omalta osaltaan noiden asioiden toteutumisesta, kokonaisvaltainen hyvinvointi on koko työyhteisön jäsenten ulottuvilla.

Ja nyt päästään siihen laatuun. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa suunnitella ja kehittää toimintaansa, hän osallistuu ideointiin ja ottaa vastaan muiden ideoita työnsä ja yhteisen työn laadun parantamiseksi. Parhaimmillaan työstään innostunut työntekijä kokee työn imua ja työn iloa. Varsinkin silloin, kun työyhteisössä on huolehdittu hyvästä työilmapiiristä ja kaikilla on edellytykset työn imuun, laadukasta tulosta syntyy helposti!

Ja mikä Oamkin kannalta vielä on huomioitavaa, työn imu voi tarttua myös opiskelijoihin! Siis kun opettaja on innostunut työstään, ihmiset yhteistyössä kehittävät laadunvarmistusjärjestelmää ja sen myötä toimintaa, oppimisympäristöt ovat ajantasaisia ja tukipalvelut vastaavat asiakkaidensa tarpeisiin, opiskelijoidenkin olemassa oleva motivaatio säilyy ja kadoksissa oleva löytyy! Motivaation vaikutukset puolestaan jätän kullekin itse laskettavaksi ja työyhteisössä keskusteltavaksi 😀

Teija Harju, kirjaston laatukoordinaattori ja työyhteisövaltuutettu

Ei pelkästään Oamk ole Oulussa panostanut laatuasioihin toimintansa varmistamiseksi ja parantamiseksi. Suomen opiskelijakuntakentällä Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO on päässyt vuosi vuodelta loistamaan ylivertaisella laadunvarmistusjärjestelmällään, muttei aiheetta. Menneet hallitukset, edustajistot ja opiskelijat ovat tehneet suuren työn varmistaakseen sen, että OSAKOn pyörät pyörivät tehokkaasti ja moitteetta. Tästä hyötyy sekä Oamk että opiskelijat. En tiedä kuinka monelle OSAKOn toiminta on mystisen usvan peitossa, mutta fear no more – valotan hieman tätä hämärää.

OSAKO on siitä poikkeuksellinen opiskelijakunta, että sen 6-henkinen hallitus on työhallitus. Se tarkoittaa, että luottamushenkilöt ovat kokopäivätöissä klo. 9-16 välisen ajan. Tämänkaltaista opiskelijakuntahallitusta ei löydy mistään muusta ammattikorkeakoulusta, ja Suomen ylioppilaskuntakentälläkin se on hyvin harvinaista. Esimerkiksi Oulun ylioppilaskunnassa tällaista työskentelyä ei tunneta.

Opiskelijakunnan toimintaa ohjaa ensisijaisesti kolmivuotinen strategia, vuosittaiset toimintasuunnitelmat sekä tänä vuonna valmistuva 30-40 -sivuinen kehittämissuunnitelma. Ensinnäkin tämä osoittaa, ettei opiskelijakunnassa leikitä. Toiseksi tämä varmistaa, että vuosi toisensa jälkeen uudet hallitukset tietävät tarkalleen mistä pitää jatkaa.

Lisäksi laadunvarmistusjärjestelmäämme kuuluu mm. suunnittelumuistiot, yhteinen verkkolevy, asiakirja- ja lomakepohjat, prosessikäsikirja, tuutorikoulutukset, opiskelijaedustajan opas, perehdytyskansio, koulutusohjelmatiimien opiskelijaedustajien koulutukset, taloudenhallintatyökalu, kehityskeskustelut, yhteinen verkkokalenteri, vuosikirjat, prosessiorganisaatio jne.

Oamkin opiskelijoista opiskelija-aktiiveina toimii vuosittain vajaa 200 opiskelijaa, kun tähän lasketaan vertaistuutorointi, OSAKOn tiimitoiminta aktiivit, edustajisto, hallitus, vaalilautakunta, koulutusalajärjestöjen aktiivit, ko-tiimiläiset ja muut. Opiskelijatoiminta ei ole mitään bileiden pyörittämistä ja teemapäiviä, vaan todellista koulutuksen ja hyvinvoinnin kehittämistä, yhdistysten pyörittämistä, kouluttautumista ja kovaa kiirettä.

Oululle ollaan kateellisia ja syystä. Sekä opiskelijat että ammattikorkeakoulun hallinto panostavat yhteistuumin jatkuvasti opetuksen, opiskelun, hyvinvoinnin ja laadun kehittämiseen. Uskon myös opetushenkilökunnan tahtovan osallistua yhteistalkoisiin, sillä hyvin toimiva korkeakoulu on kaikille hyvä ympäristö. Toivonkin siis, että sekä henkilökunta että opiskelijat tämän luettuaan ymmärtävät sen vakavuuden, jolla teemme töitä.

Miikka-Aukusti Heiskanen, Hallituksen varapuheenjohtaja, OSAKO