Tuhkasta nousee uusi nuori feenikslintu

Oamkin Täydennyskoulutus-yksikön toiminta itsellisenä yksikkönä lakkautettiin tämän lukuvuoden alussa. Tuhkasta syntyi uusi koko Oulun seudun ammattikorkeakoulun aikuis- ja täydennyskoulutusta palveleva toimintamalli. Uudessa toimintamallissa koordinoinnista ja yksiköiden ohjauksesta vastaa rehtorin toimiston alaisuudessa toimiva täydennyskoulutuksen tiimi.

Täydennyskoulutus-yksikön lakkauttaminen ei siis vähäisimmässäkään määrin tarkoita sitä, että täydennyskoulutuksen rooli ja merkitys Oamkin ja Osekkin toiminnassa pienenisi, vaan pikemminkin päinvastoin. Uusi organisointimalli mahdollistaa edellytyksiämme toimia aikuiskoulutuksen ja työelämäosaamisen ylläpitäjänä ja vahvistajana entistäkin paremmin.

Täydennyskoulutus on nyt koko Oamkin asia. Yksiköt vastaavat tulostavoitteisesti täydennyskoulutuksen toteuttamisesta. Jokaisessa yksikössä on oma vastuuhenkilö, jonka kautta täydennyskoulutuksen ohjausta ja seurantaa toteutetaan. Yksikön nimeämä vastuuhenkilö on myös täydennyskoulutuksen ohjausryhmän jäsen. Ohjausryhmä on keskusteleva ja yhteistoiminnallinen foorumi, jossa edistetään ja linjataan muun muassa täydennyskoulutuksen monialaisuutta, työelämäläheisyyttä, sidosryhmäyhteistyötä, aluevaikuttavuutta ja myös täydennyskoulutuksen roolia ja vaikutusta yksiköiden perusopetuksen tuloksellisuuteen.

Uuden toimintamallin suunnittelutyötä on tehty erittäin tiiviisti ja sen tulokset alkavat näkyä myös ulospäin hyvin pian. Täydennyskoulutustoiminta ei ole syksyn aikana ollut pysähdyksissä, vaan sitä on toteutettu vanhoille ja uusille asiakkaille entiseen malliin. Täydennyskoulutuksen näkyvyyttä vahvistetaan asiakkaillemme ns. yhden luukun -periaatteella.  Monialainen ja vahva osaajaverkostomme mahdollistaa alueemme yrityksille ja muille organisaatioille laajan koulutus- ja palvelutarjonnan. Oamkin tulee olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.

Suurimmat haasteet ovat meidän omien korvien välissä. Kysymys ei ole siitä, että haluammeko tehdä täydennyskoulutusta, vaan miten toteutamme sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Täydennyskoulutus ei ole rasite perusopetuksen toteuttamiselle, vaan täydennyskoulutuksen tulisi muodostaa tutkintoon johtavan koulutuksen kanssa saumattomasti toisiaan täydentävä kokonaisuus (www.futurex.utu.fi). Olennaista on myös, että maksullista palvelutoimintaa kehitetään oppimisen ja opetuksen laadun parantamiseksi ja että maksullista palvelutoimintaa toteutetaan kannattavasti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (2011-2016) kirjoitetaan täydennyskoulutuksesta seuraavasti:

”126. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla joko integroituna tutkintokoulutukseen tai järjestettynä erillisissä ryhmissä. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena esimerkiksi työnantajan tilauksesta. Selkiytetään korkeakoulujen aikuiskoulutuksen maksuperusteita.”

Täydennyskoulutustiimin ammattilaiset vastaavat mielellään kysymyksiin ja toivomme keskustelun avauksia täydennyskoulutusta vahvistavista ajatuksista ja ideoista!

Pekka Silvén, täydennyskoulutuspäällikkö