Puhutaanko norjaa?
Jeg og min kollega Leila hadde tre hyggelige dager i Oslo med en gruppe lærere i svensk fra ulike finske yrkeshøyskoler. Temaet for seminariedagene var Norge, det norske språket, samfunnet og arbeidslivet. Utenom forelesninger besøkte vi Holmenkollen, Operaen, Vikingskipshuset og spiste masse nydelig mat i det gode selskap.
Och samma på svenska:
Jag och min kollega Leila hade tre trevliga dagar i Oslo med en grupp lärare i svenska från olika finska yrkeshögskolor. Temat för seminariedagarna var Norge, det norska språket, samhället och arbetslivet. Förutom föreläsningar besökte vi Holmenkollen, Operan, Vikingskeppsmuseet och åt massor av god mat i gott sällskap.
|
NORSK |
SVENSKA |
|
hyggelig |
trevlig |
|
samfunnet |
samhället |
|
spise |
äta |
|
nydelig |
god, fin |
Ymmärsitkö? Hyvä! Norja ja ruotsi muistuttavat paljon toisiaan, ja ruotsin kielellä pärjää Norjassa erinomaisesti. Itse asiassa 80-90 % norjalaisista, ruotsalaisista ja tanskalaisista sanoista ovat samoja tai samankaltaisia. Meitä pohjoismaalaisia yhdistää kielen lisäksi kulttuuri ja yhteiskuntarakenne. Muumi ja Peppi Pitkätossu ovat yhtä lailla osa norjalaislasten kuin suomalaislastenkin elämää. Vaikka suomalaislapset saavatkin päiväkodeissa ja kouluissa lämpimän aterian ja norjalaislapset syövät kotoa tuotuja eväsleipiä, on meillä paljon yhteistä.
Pohjoismaalaisuuden korostaminen ja me-henki jäivätkin parhaiten mieleemme kolmen päivän mittaiselta koulutusmatkaltamme kauniiseen Osloon. Osallistuimme toukokuussa kollegani Leila Karjalaisen kanssa Suomen amk-ruotsinopettajien VÅRTRÄFF-seminaariin, jossa käytiin tänä vuonna läpi Norjaa monelta kantilta: kieltä, yhteiskuntaa, työelämää. Loppuhuipennus oli kansallispäivän vietto (17 mai) Oslon kaduilla. Tunnelma oli iloinen, kun norjalaiset vauvasta vaariin olivat pukeutuneita kansallispukuihinsa, Norjan liput liehuivat, lapset lauloivat ja soittivat kulkueissa (barnatøget) ja ”Hip hip hurraa” –huudot raikuivat kaduilla kuningasperheen vilkuttaessa linnansa parvekkeelta.
Rikkaassa Norjassa on huutava työvoimapula. Kannustankin opiskelijoita opiskelemaan ruotsin kieltä, sillä koskaan ei tiedä, minne elämä vie. Meillä suomalaisilla vaikutti olevan hyvä maine tunnollisina työntekijöinä, ja suomalaista koulutusta arvostetaan Norjassakin. Esimerkiksi Nordjobb voisi tarjota hienon ensikosketuksen työelämään jossakin muussa Pohjoismaassa.
Kieliasiat ovat aina mielenkiintoisia kielten opettajan mielestä. Bokmål ja nynorska ovat kaksikielisen Norjan viralliset kielet. Kun Suomessa opiskelijat ovat opiskelleet välillä ”pakkoruotsia”, opiskelevat norjalaiset ”spynorskaa”, ja ruotsia osaavat tietävät, mitä ´spy´ tarkoittaa. 🙂 Liikuttavaa oli kuunnella erään norjalaisen luennoitsijan puheenvuoron aloitus äidinkielellään, kveenin kielellä (Pohjois-Norjassa puhuttu suomensukuinen vähemmistökieli). Sitä ymmärsi, sehän kuulosti vähän Pohjois-Suomen murteilta tai Pohjois-Ruotsin meänkieleltä. Maailmanlaajuisesti ajatellen: kaksikielisyys on tavallista, ei epätavallista. Kielitaito on aina rikkaus. Kielitaito avaa ovia.
Ida Valtonen
Ruotsin kielen lehtori
