Monthly Archive: toukokuu 2013

Ensiapua henkilökunnalle

Harvoin tulee ajatelleeksi mitä kaikkea täällä meillä koulussakin voi tapahtua. Turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota pelastautumisharjoituksin, mutta ensiaputaidoissa on ollut vielä petrattavaa. Vaikka työntekijämäärään suhteutettuna ensiapukoulutettuja on ollut riittävästi, niin pyöriihän täällä paljon opiskelijoitakin. Portaissa voi kaatua, pihalla liukastua, sairaskohtaus iskeä, sähkölaite aiheuttaa palohaavan tai vaikka Kiriacammion hirvittävä paperigiljotiini voi leikata sormen. Kevään korvilla pidettiin siis ensiapukoulutus neljälletoista henkilökunnan jäsenelle.

 

 
Elvytystä harjoiteltiin Anssin kanssa

Todettiin, että vaikka työympäristömme sinällään onkin turvallinen, niin koskaan ei voi tietää mitä voi sattua. Useimmat jo tiesivätkin, ettei esim. sähköiskun saaneeseen saa koskea ennen, kuin sähkölaitteen virta on katkaistu, mutta hyvä sitä on välillä muistuttaa mieleen. Samaten se, että tietyt vammat ja sairaskohtaukset vaativat aina lääkärissä käyntiä on joskus itselläkin saattanut unohtua.   

Kesäreissuilla voi osua kolaripaikalle ja tärkeää on muistaa pysyä rauhallisena ja uskaltaa mennä auttamaan avuntarvitsijoita. Ja vaikka ei ensiapukurssia olisi käynytkään, niin jokainen osaa soittaa apua ja ohjata ammattiauttajia paikalle. Samoin on syytä muistaa, että vaikka itselle ampaisen pistosta ei olisi mitään haittaa, niin kaveri voi ollakin allerginen.

Jos törmätään maassa tajuttomana makaavaan ihmiseen muistetaan kolme H:ta Herätys (=yritetään herättää), Hälytys (pyydetään apua jos ei herää), Hengitys (varmistetaan, että tajuton pystyy hengittämään avun tuloon asti)

Jos taas nilkka tai ranne muljahtaa, muistetaan kolme K:ta Kylmä (viileää vamman päälle), Koho (vahingoittunut raaja ylös), Kompressio (painetaan kipeää kohtaa, ensin käsin ja sitten laitetaan side).

Ja mikäs se hätänumero olikaan? 112

Muistakaahan tarkistaa ensiapulaukkujen sisältö myös autoissa ja mökeillä.

 

Turvallista kesää kaikille!

 

-Ulla Virranniemi (kohta lomalais-lehtori)

Suvi-uuno kesäduunissa

Ei pääskysestä päivääkään. Kesä on paukutellut hellerajoja rikki pitkin Pohjois-Suomea, mutta siitä huolimatta rannat ja torit eivät täyty nuorista. Miksi näin? Vastaus on: kesäduuni! Sosiaali- ja terveysala, teollisuus ja muut alat imevät korkeakouluopiskelijat koulun penkeiltä työelämään muutamaksi kuukaudeksi.  Joillekin kesätyö on opintopisteitä kerryttävää harjoittelua, toisille se on jo oikeaa työkokemusta cv:n jatkoksi.

Osa opintoja tai ei, kesätyö on arvokasta työtä niin työllistävän tahon kuin myös meidän opiskelijoiden kannalta. Palkka ja työttömyyskassaan kerrytetyt kuukaudet ovat se konkreettinen palkkio tehdystä työstä, mutta työkokemus on tulevien töiden haussa nykypäivänä ehkä se halutuin ominaisuus hakijassa. Opiskeluaikanani olen ehtinyt olla jo kaksi kesää oman alani töissä ja tällä viikolla alkoi kolmas ”suvi-uunoiluni”. Työelämän pelisäännöt ja työyhteisön dynamiikka jotakuinkin säilyvät vaikka työpaikka vaihtuisi. Ne kun on kerran omaksunut, tulee työssä käymisestä kuin pyörällä ajoa; aluksi voi pitkän tauon jälkeen vähän horjuttaa, mutta pian muistaa, miten ajetaan ilman käsiä.

Jokaisen työn alkaessa kunnon perehdytys on A ja O. Ja uskon, että jokainen korkeakouluopiskelijakin osaa arvostaa kunnon perehdytystä. Se tunne kun olet yksin työpisteessäsi, etkä tiedä mitä tehdä, on yhtä kiusallinen, kuin huomata kaupan kassalla lompakon unohtuneen kotiin. Työ jää tekemättä, jos kukaan ei ole neuvomassa. Viime kesänä sain perinpohjaisen perehdytyksen organisaation strategiasta ihan ruohonjuuritasolle asti. Perehdytysasiakirjani jopa jäivät säilöön työyksikkööni siltä varalta että jos palaan, niistä voi kerrata ja katsoa, mitä viimeksi tehtiin ja mitä ei tehty. Tästä jäi lämmin olo – olen siis tervetullut takaisin milloin vain.

Kesätyön kuva ja työyhteisön suhtautuminen suvi-uunoon eli kesätyöläiseen kertoo yleisesti organisaation hengestä. Yksinkertainen työnkuva ja ynseä kohtelu ovat arkipäivää monille meistä. Monesti kuulen tarinoita siitä, ettei opiskelijan nimeä viitsitä edes opetella. Kesätytöttely ja -pojittelu on varsin yleistä. Vaikka tituleeraan kesätyöntekijöitä suvi-uunoiksi tässä blogissa, en tarkoita sitä pahalla. Kunnon perehdytys, hyväksyvä työyhteisö ja monipuolinen työnkuva ovat osoitus siitä, että työnantaja ja muut työntekijät luottavat kykyysi hallita sinulle annetut työtehtävät. Tänä kesänä saan tehdä hieman edistyneempää työtä kuin aikaisemmin ja olen todella innoissani!

Opiskelijuus kesätyöpaikassa mielestäni saa näkyä, ja sen saa tuoda esille! Vaikka et olisikaan harjoittelussa, mielestäni sinulla opiskelijana on oikeus toivoa ja jopa vaatia asianmukaista opastusta työtehtävääsi! Akavan opiskelijat ovat laatineet harjoittelusuositukset, joissa on ohjeita niin opiskelijalle, harjoittelupaikalle kuin korkeakoulullekin. Mielestäni useimmat opiskelijaa ja työnantajaa koskevat kohdat pätevät myös työelämässä ja näitä suosituksia voisi noudattaa myös kesätyön aikana.

Työelämän suola on hyvä meininki ja sitä toivotan teille kaikille, olitte sitten duunissa tai harjoittelemassa tai jopa ihan vaan lomalla! Muistakaa myös rentoutua! Niin minäkin teen!

 

suvi-uuno duunissa

piikana autan

et muut pääsee lomalle


Noora Nousiainen

Hallituksen puheenjohtaja, kesätyöläinen ja välillä lomalainen

Oamk muuttuu – muutummeko me?

Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi todeta muutoksen olevan jatkuva olotila samalla, kun meitä on kannustettu sopeutumaan siihen. Muutosten kiivastahtisuus ja markkinatalouden lainalaisuuksien päästäminen valloilleen on tehnyt ainakin minun sukupolveni levottomaksi. Olemmehan kasvaneet tiukan valtiovallan sääntelyn ja huolellisesti pohdittujen ulkopoliittisten oppijärjestelmien aikakaudella, jossa presidentin sana painoi eikä sitä saanut ääneen arvostella.  Nykyään sana on vapaa ja asioista tuodaan esille monia eri puolia, mikä on hyvä asia, mutta monesti ääri-ilmiöt saavat kuitenkin eniten huomiota.

Koska meidät on johdatettu elämään tässä muutoksen maailmassa, joudumme pohtimaan, kuinka parhaiten eläisimme ja tulisimme toimeen sen kanssa. Näemmekö muutoksen uhkana vai mahdollisuutena? Ensimmäinen vaihtoehto tarjoaa meille perusmelankolisille suomalaisille rajattomasti taivasteltavaa ja surtavaa. Jälkimmäinen taas tarjoaa mahdollisuuden uusiutumiseen ja uusien ideoiden hyödyntämiseen.

Onko Oamk sitten varautunut muutoksiin? Mahtanetteko muistaa viime marraskuussa Oamkin hallituksessa hyväksytyn vuoteen 2015 ulottuvan kehittämissuunnitelman loppusanat:

Vuoteen 2015 ulottuva suunnitelmakausi tulee olemaan Oamkin historian haasteellisin jakso. Toimintaa ja sen tuloksellisuutta on voitava kehittää talouden samanaikaisesti kiristyessä. Niukkenevat voimavarat on kohdistettava mahdollisimman tehokkaasti. Tarpeettomista toiminnoista on voitava luopua ja monia tehtäviä on hoidettava uusin keinoin. Toiminta itsenäisenä yhtiömuotoisena korkeakouluna haastaa erityisesti hallinnon ja esimiestyön. Talouden reunaehdot edellyttävät koko henkilöstöltä joustavuutta ja venymistä. Onnistuminen muutoksessa on mahdollista vain hyvässä yhteistyössä eri organisaatiotasojen ja henkilöstöryhmien kesken.

Näin kirjoitin viime syksynä ja huomaan olevani edelleen täsmälleen samaa mieltä. Urakka on vain tekemistä vaille valmis!

Oamk muuttuu monella tavoin. Organisaatio uudistuu 1.7.2013 lukien. Alamme harjoitella itsenäistä elämää jo tulevan syksyn aikana. Vuoden vaihteeseen saakka toimintaamme ohjaa kuitenkin edelleen kuntayhtymän säännöstö. Henkilöstöasioissa päätösvaltaa delegoidaan jo muuttunutta tilannetta vastaavasti.  Palvelun tuottajaksi eräissä hr- ja taloushallinnon tehtävissä tulee kesästä alkaen Monetra Oy. Vuoden vaihtuessa nimi muuttuu Oulun ammattikorkeakouluksi ja saamme samalla uuden liikemerkin ja graafisen ilmeen. Astumme uuteen aikakauteen Oulun ammattikorkeakoulu osakeyhtiön ylläpidossa. Osekkin yhtymäkokous päättää liikkeen luovutuksesta jo 11.6.2013. Oamk Oy puolestaan saa varsinaisen hallituksen 31.5.2013 pidettävässä yhtiökokouksessa, jossa päätetään myös osakeannista kuntaomistajille.

Vuosi 2014 tuo mukanaan uudet haasteet myös toimiluvan osalta. Kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat lakkaavat kuluvan vuoden lopussa. Uusia toimilupia anotaan 30.9.2013 mennessä eikä toistaiseksi voimassa olevia lupia ole Helsingistä tihkuneiden tietojen mukaan jaossa kaikille nykyisille korkeakouluille. Kun samanaikaisesti Kataisen hallitus on linjannut ammattikorkeakoulujen rahoitukseen lähivuosille rajun leikkauksen, olemme tilanteessa, jossa toimilupahakemusta on kaikilta osiltaan punnittava huolellisesti. Aikaa tähän on kovin vähän.

Talouden tasapainottaminen edellyttää meiltä kaikilta sopeutumista ja joustavuutta. Säästöjä haetaan tilaratkaisuilla. Siirrymme kolmen kampuksen malliin ja pyrimme sijoittamaan mahdollisimman monet toiminnat Osekkilta vuokrattuihin ”omiin” tiloihin. Hallinnon ja tukipalvelujen toiminnot linjataan organisaatiouudistuksessa siten, että palvelut tarjotaan jatkossa kampuskohtaisesti.

Muutos tarjoaa myös mahdollisuuden muokata opetusta siten, että Oamkin laaja-alainen osaaminen saadaan nykyistä paremmin hyödynnettyä. Meidän tulee olla eturintamassa hyödyntämässä tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia, jotta osaamisemme ja koulutuksemme on tulevaisuudessa kehityksen kärjessä.

Toiminnan ohjaus ja laadun hallinta tullaan muokkaamaan muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Runsas vuosi sitten läpäisty auditointi toi esille monia kehitysajatuksia, joiden pohjalta suunniteltuja  kehittämistoimenpiteitä voimme tehdä samalla, kun kevennämme ja yksinkertaistamme järjestelmiämme.

Kuten kehittämissuunnitelmaan on kirjattu, tulevaisuus on täynnä muutoksia. Ainakin minä näen sen mahdollisuutena. Toivottavasti tekin!

Hyvää kesää kaikille!

Risto Kimari

Elämä aikuisopiskelijana

Ryhmätöitä, palautettavia tehtäviä, tenttejä tulossa… Jos jätän tentteihin lukemisen hieman myöhemmäksi ja keskityn nyt palautettaviin tehtäviin ja ryhmätöihin. Moneltako lapsilla olikaan tänään treenit? Entäs miehen koulu, olikohan hänellä tänään koulua vai tehtävien tekoa? Äh, ne täytyy tarkastaa ensin ennen kuin aloitan omat kouluhommat.

Nopea tarkistus mieheltäni mitä on tänään hänen ohjelmassaan. Koulupäivä, tai siis oikeastaan kouluilta, hänelläkin. Pikaisesti käymme läpi pari seuraavaa päivää mitä kenelläkin on ohjelmassa: kenellä kokeisiin lukua, milloin pitää mikäkin tehtävä palauttaa, kumpi käyttää tänään lapset treeneissä entä kaupassa käynti? Okei, minulla on vielä pari päivää aikaa tehdä palkanlaskennan tehtävät, niin jos minä otan treeneihin mukaan kirjat, niin ehdin varmaankin lukea siellä samalla. Käytätkö sinä lapset huomenna treeneissä?

Olemme siis perhe johon kuuluu kaksi aikuisopiskelijaa ja kaksi ala-aste ikäistä lasta. Oma opiskeluni alkoi syksyllä 2010. Pari vuotta tässä on mennyt opiskelua työn ohessa ja näin jälkeenpäin ajateltuna ensimmäiset lukuvuodet olivat aika kaaosmaisia. Päivät olin töissä (ja välillä illatkin) ja pari iltaa viikosta meni luentoja kuunnellen.  Kyllä isovanhemmille saa kauniin kiitoksen esittää, kun ovat jaksaneet lapsiamme kaitsea luentojen ajan.

Koska olen etäopiskelija, minulla on kahtena iltana AC –luentoja ja lähiopetustunteja joka toinen perjantai. Jos tämänlaista opiskelumuotoa ei olisi ollut tarjolla, tuskin olisin alkanut opiskelemaan. AC -luentojen kuuntelu on helppoa (mikäli tekniikka toimii) ja opettajat pystyvät hyödyntämään hyvin tätä tekniikkaa. Kuinkahan moni yritys hyödyntää tämänlaista tekniikkaa esimerkiksi eri kaupunkien välisissä neuvotteluissa? Vai onko heidän aina pakko kokoontua yhteen kaupunkiin/paikkaan, jotta voivat pitää kokouksensa?

Nyt keväällä 2013 olen ollut puoli vuotta täysiaikainen opiskelija. Vuosi sitten käydyissä yt –neuvotteluissa kohdalleni tuli irtisanominen. Ajattelin tuolloin, että koska opiskeluni ovat jo yli puolen välin, satsaisin niihin nyt kunnolla. Hieman toisin on käynyt. En ole saanut itsestäni irti niin paljoa, että olisin voinut panostaa opiskeluun täysin sataprosenttisesti. Jollain tavalla tuntui, kun työt loppuivat, että halusin vain olla ja nauttia kiireettömästä elämästä. Jäikö minulle tämä vaihe päälle? Mitä siitä, jos haluan nauttia elämästä? Eihän elämä voi olla ainaista stressaamista ja menemistä ja kulkemista ja tekemistä? Siitä pitää saada nauttia. Nautin nyt Suomen kesästä koko pitkän kesän ajan, sen tavanomaisen neljän viikon sijaan.

Kati Järvitalo, aikuisopiskelija

 

Luovan työelämäyhteydet tiivistyvät

Oamkin rehtori Jouko Paaso ja ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja allekirjoittivat 16.5. Oamkin ja ProAgria Oulun välisen yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on panostaa koulutuksen kautta tulevaisuuden osaajiin, jotta alueen maaseutuelinkeinojen osaamistaso turvattaisiin jatkossa. Sopimuksella varmistetaan Oamkin koulutuksen laatua ja työelämälähtöisyyttä ja siten myös ProAgrian osaajien saatavuutta tulevaisuudessa.

Oamk pyrkii vahvistamaan työelämäyhteyksiään solmimalla kumppanuussopimuksia strategiaansa tukevien partnereidensa kanssa. Oamkin Luonnonvara-alan yksikkö on jo aiemmin solminut tällaisen kumppanuussopimuksen Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja saksalaisen Eberswalden ammattikorkeakoulun kanssa. ProAgrian kanssa tehty sopimus on ensimmäinen Oamkin suomalaisen luonnonvara-alan työelämäkumppanin kanssa tehty sopimus.

Sopimuksen tarkoitus on tehdä jo pitkään jatkuneesta yhteistyöstä entistä johdonmukaisempaa. Luonnonvara-alan vetovoiman parantaminen on tulevaisuuden avainasia. Allekirjoitettu sopimus tähtää muun muassa siihen, että alan tunnettuutta parannetaan yhteisillä toimenpiteillä. 

Käytännössä sopimus tulee näkymään Oamkin agrologiopiskelijoiden arjessa monin tavoin.  Nyt allekirjoitetun sopimuksen mukaan opiskelijat tulevat tekemään vierailemaan ProAgrialla ja tekemään työharjoittelujaksoja, opinnäytetöitä ja opintoihin liittyviä projekteja yhdessä ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. ProAgria käy myös esittelemässä organisaatiotaan ja ammattejaan tuleville agrologeille.

Myös asiantuntijavaihtoa Oamkin ja ProAgrian välillä lisätään. ProAgrian ammattilaiset osallistuvat agrologien opetukseen ja vastaavasti Oamkin asiantuntijat tarjoavat osaamistaan ProAgrian ammattilaisten täydennyskoulutukseen. 

Kumppanuussopimus tarjoaa puitteet parantaa Oamkin luonnonvara-alan koulutuksen tasoa. Se, miten puitteita hyödynnetään, riippuu ennen muuta kummankin organisaation ammattilaisista. Organisaatioiden johto on nyt antanut selvän signaalin toivotusta kehityksen suunnasta. Meidän tehtävämme yksikkötasolla on ryhtyä toimeen!

Yksikönjohtaja

Jukka Tikkanen

Oamkin rehtori Jouko Paaso ja ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja allekirjoittivat 16.5. Oamkin ja ProAgria Oulun välisen yhteistyösopimuksen

Liikuntaa, koulutuksia, kokouksia

Kun kävelee kaupasta ulos banaaneja täynnä olevan muovikassin kanssa, saattaa hetken aikaa ihmetellä, mihin on tullut hypättyä mukaan. Sama tunne voi iskeä silloin, kun huomaa katsovansa mm-lätkää lähes tuntemattomien ihmisten kanssa toisella puolen Suomea ja pelaavansa juomapelin sijasta liikuntapeliä, jossa mm. venytellään aina, kun tulee pitkä kiekko, hakataan nyrkillä lattiaa vastustajan tehdessä maalin ja matkitaan fanien reaktioita, kun he tajuavat olevansa ruudussa. Ja jos muulloin vielä pysyy todellisuudessa kiinni, ote irtoaa viimeistään sitten, kun näkee työkaverin jonglööraavan viittä työtehtävää ilmassa ja olevan kolmessa eri tilassa yhtä aikaa.

Hetkinen, eikö OSAKOssa töissä oleminen meinannutkaan sitä, että suunnitellaan vaan bileitä ja käydään sitten niissä?

Kaksi kuukautta sitten olin vielä tavallinen opiskelija. Tavallinen siinä mielessä, että valmistumiseen suunniteltu normiaika oli jo kulunut ja tarkoitus oli aloittaa opinnäytetyön tekeminen. Kuukausi sitten opiskelijakuntamme edustajisto päätti ottaa allekirjoittaneen töihin, ja sen jälkeen viikot ovat hukkuneet oppimiseen ja välittämiseen.

Kaksi kuukautta sitten en tiennyt, mitä liikuntatuutorit ovat; kaksi viikkoa sitten olin mukana kouluttamassa heitä. Siinä välissä opin, että liikuntatuutorit ovat tuutoreita, jotka järjestävät erilaisia liikunnallisia tapahtumia eri ryhmille ja liikkuvat heidän kanssaan. Tarkoituksena on löytää yhdessä mukavia tapoja liikkua ja päästä viimeistään nyt yli peruskoulun pakkoliikunnasta. Miten, sitä mietitään syksyllä tarkemmin ensi vuoden liikuntatuutorien kanssa, kun koulutus jatkuu. Toissaviikon koulutuksessa ohjelma oli vielä teoriapainoitteista, mutta silti koulutettavat vaikuttivat olevan täynnä intoa ja ideoita.

Ensi viikolla koulutettavina ovat uudet häirintäyhdyshenkilöt. Siis opiskelijat, joihin voi ottaa yhteyttä, jos on kokenut tai epäilee kokeneensa häirintää ja haluaa keskustella tapahtuneesta luottamuksellisesti.

Kouluttaminen itsessään on mielenkiintoinen prosessi. Muutaman tunnin koulutuksen takana voi olla kymmenien tuntien työ: perehtymistä, suunnittelua, järjestelyä, tiedottamista, materiaalien laatimista, kaupassa käyntiä ja kahvinkeittoa. Esiintymistaitojensa lisäksi pääsee siis helposti testaamaan vuorovaikutus-, organisointi- ja catering-taitojaan. Onneksi välillä pääsee nauttimaan koulutusten antimista katsomon puolelta, itse viimeksi viime viikolla OSAKOn järjestökoulutuksessa, jossa opittiin kokoustekniikkaa ja esiintymistä, sekä Opiskelijoiden Liikuntaliiton järjestämässä liikuntavastaavien tapaamisessa Nurmijärvellä.

Kokoukset ja palaverit ovat viimeisen kuukauden aikana tulleet harvinaisen tutuiksi. Niiden lisäksi pääsin eilen debytoimaan opiskelijanäkökulman sanansaattajana työryhmässä, aiheena opiskeluhyvinvointi.

Mutta onhan niitä bileitäkin. Tänään on aihetta iloita, sillä illalla juhlitaan 16-vuotiasta OSAKOa cocktail-tilaisuuden ja Super Sweet Sixteen -synttäriteemabileiden muodossa. Tämän viikon haiku onkin omistettu meidän omalle pärinäpupulle:

Elämä haisee
Vaikka kasvatkin, muista:
Oot super upee

Pinja Laukkanen
OSAKOn hallituksen jäsen

Trapesti lähtee kesälaitumille!

Kesä on taas täällä!

Ja me värikkäät trapestilaisetkin jäädään kesälomalle. Toimisto hiljenee, mutta onneksi vain kesän ajaksi. Taas syksyllä meidät voi bongata reippaina tutulta toimistolta.

Vuosi on mennyt hyvin. Trapestin kevääseen on mahtunut paljon: onnistunut markkinointikampanja, uusia asiakassuhteita, paljon asiakastapaamisia, palavereita, ständeilyä, projekteja, verkostoitumista, munantuunausta, vappurastin pitoa. Kaikilla työntekijöillä on riittänyt tekemistä ja moni on kuulemma vuoden varrella oppinutkin jotain. Onneksi välillä on kuitenkin ehtinyt istahtaa toimiston sohvalle vain juomaan kahvia.

Viimeisimpänä kampanjana käynnistyi uusien trapestilaisten rekrytointi. Vakituisia paikkoja vapautuu syksyksi useita, sillä uusi, alkava lukuvuosi tuo tullessaan monelle trapestilaiselle uudet tuulet. Moni onkin ollut kiinnostunut toiminnastamme. Henkilöstövastaavana olen päässyt porisemaan kahvikupin ja haastattelulomakkeen ääressä potentiaalisten hakijoiden, mahdollisten tulevien trapestilaisten kanssa. Kampanja jatkuu vielä syksylle, joten toiminnastamme kiinnostuneet voivat vielä kesän ja alkusyksynkin aikana laittaa tulemaan vapaamuotoisia hakemuksiaan.

Vaikka kesä on ehdottomasti parasta aikaa vuodesta, on jollain tapaa haikeaa jättää Trapestin työporukka muutamaksi kuukaudeksi. Sen verran mukavaa porukkaa meillä on töissä. Lukuvuosi huipentui henkilöstön virkistysiltaan viime perjantaina Ravintola Pannussa mitä parhaimmassa säässä ja seurassa. Iltaan kuului hyvää ruokaa ja juomaa, naurua ja aurinkoa. Tästä on hyvä aloittaa kesä.

 

 

Mahtavaa kesää koko Trapestin porukalta!

Terveisin

Noora Väänänen
Henkilöstövastaava
Trapesti Oy

Liikkeessä – New Yorkissa

 

Vapun jälkeinen viikko naisyrittäjien ja -johtajien opintomatkalla New Yorkissa oli unohtumaton elämys. Päivät olivat täynnä ohjelmaa. Matka alkoi Manhattanin kiertoajelulla. Greenwich Village, Soho ja Harlem näyttivät sunnuntaiaamun rauhassa trendikkäiltä paikoilta. Keskuspuisto yllätti vehreydellään ja kukkaloistollaan.

Vierailukohteitamme olivat New Yorkin yliopisto, YK, Suomen Pääkonsulaatti, kauppakamari, hotelliketjut sekä suomalaiset yritykset. Professori Jukka Laitamäen johdolla tutustuimme matkailun tulevaisuuteen ja trendeihin sekä palvelualojen uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. YK:n Päämaja istuntosaleineen näytti tutulta uutisista. Suomenkin istumapaikka sieltä löytyi. Se, että Suomi ei päässyt YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi, tuntui virkamiehiämme vieläkin harmittavan.

Nordean New Yorkin edustaja kertoi pankkitoiminnasta Yhdysvalloissa. Sekkien käyttö maksuvälineenä on edelleenkin hyvin yleistä. Sellainen edistysaskel on kuitenkin otettu, että sekin voi nykyään myös lähettää skannattuna eteenpäin!

Työmarkkinat ovat hyvin toisenlaiset kuin Suomessa ja Euroopassa. Työntekijöiden järjestäytymisaste on  alhainen ja työvoimavaltaisia palvelualan tehtäviä New Yorkin alueella on paljon, teollisuutta ei niinkään. Kansallisuuksien kirjo tässä kansojen sulatusuunissa näkyi sekä työpaikoilla että kaduilla.

Hotellimme sijaitsi keskeisellä paikalla, lähellä Times Square -aukiota. Tämä uudenvuodenyön uutiskuvista tuttu, jättimäisten valotaulujen ympäröimä paikka oli täynnä ihmisiä yötä päivää. Liikenne Manhattanilla on kaoottista, mutta ihme ja kumma sujuvaa. Liikkuminen onnistui hyvin kävellen, keltaisilla takseilla tai metrolla.

 

Vapaa-ajan ohjelmaamme sisältyi muun muassa Broadway –musikaali ja Manhattanin ympäriristeily. Mieleen jäi lähtemättömästi Manhattanin silhuetti pilvenpiirtäjineen mereltä päin katsottuna.

 

Matka avasi ovia mielenkiintoisiin paikkoihin. Vastaanotto joka paikassa oli hyvin ystävällistä. Tämän jälkeen on helppo ottaa tarvittaessa yhteyttä henkilöihin ja organisaatioihin, joihin tutustuimme.     Ajatukseksi jäi – tänne voisi tulla uudelleenkin!

Päivi Vesala, yksikönjohtaja

Historian lehtien havinaa Tekun kirjastossa

Historian lehtien havinaa kuuluu Tekniikan kirjaston perällä olevasta vitriinirivistä, missä on meidän vanhojen kirjojen kokoelmamme. Kuvassa näkyy siitä osa.

Nyt kun luonnonvara-alan yksikkö muuttaa tänne Kaukovainion kampukselle, niin sen kirjasto myös. Siis Luonnonvara-alan kirjaston kokoelma siirtyy osaksi Tekniikan kirjaston kokoelmaa.

Äkkipäätä tämä tuntuu haikealta. Tekun kirjasto ei enää olekaan pelkkää tekniikkaa, tänne tulee jotain uutta ja erilaista. Mutta hetkinen! Tarkemmin ajateltuna niin luonnonvara-ala taitaa olla melko teknistä nykyään. Ei kai monessa navetassakaan enää käsin lypsetä! Bioenergiakirjat sopivat hyvin tänne meidän energiatekniikan kirjojen joukkoon. Eikä viherrakentamistakaan ihan lapiolla ja haravalla tänä päivänä tehdä. Eli kirjastomme kirjakokoelma vain laajenee ja monipuolistuu tekniikan osalta. Katsokaapa muuten tarkkaan mitä alla olevassa kuvassa näkyy (voit klikata kuvan suuremmaksi). Eipä tämä luonnonvara-ala meille taida uutta ollakaan. Ja onhan se kiva, että näiden teknillisten kirjojen joukkoon saamme myös kasvioppaita ja muuta vähän maanläheisempää kirjallisuutta.

Tekniikan kirjaston  juurethan ovat 1894 alkaneessa Teollisuuskoulussa. Teollisuuskoulusta tuli Oulun teknillinen koulu vuonna 1940 ja siitä Oulun teknillinen oppilaitos  1960 ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö 1996. Tuntuu hienolta olla näin pitkän oppilaitoshistorian jatkumossa. (Stenius 2002, 196-201.)

Nyt kesällä siirrämme kirjat Sanginsuusta tänne Kotkantielle. Eihän tässä mitään hätää olisi, mutta kun Tekniikan kirjaston kattoremontti sattui myös tälle kesälle. Kysäisimme varovaisesti, voisiko jostain remonttialueen nurkasta päästä käymään kirjaston tiloissa tekemässä uudelle kokoelmalle tilaa. No eikö mitä, urakoitsija ilmoitti että rakennetaan väliaikaiset seinät remonttialueen ympärille, niin kirjastoa voi käyttää ihan hyvin. Metelistä voi tietysti olla vähän haittaa ainakin herkimmille.

Miten saamme kaikki kirjat sopimaan?  Onneksi meillä onkin ollut hyvin tilaa täällä ja vapaita hyllymetrejä löytyy.  Lisäksi kellarista löytyi muutama hylly lisää, jotka on joskus poistettu, että on saatu lisätilaa ryhmätyön tekijöille. Nyt saimme sovitettua nämä hyllyt siten, että ryhmätyötila ei vähene, vaan välissä olevat hyllyt saattavat jopa rauhoittaa tilaa.

Siis tervetuloa uudet tuulet, kirjat ja asiakkaat tänne Tekniikan kirjastoon elokuussa! Katto ei enää vuoda ja kirjaston kokoelma on entistä laajempi ja mielenkiintoisempi!

Kirjoittaneet,
Elise ja Riitta
Tekniikan kirjasto

Lähteet:

Stenius, A. 2002. Oulun teknillisen oppilaitoksen/OAMK teknillisen osaston koulutus. Teoksessa M. Kähkönen (toim.) Pohjoinen urakka. [Helsinki]: Rakennusteollisuuden keskusliitto, 196-203.

Kähkönen, Martti.
Pohjoinen urakka : Rakennusteollisuus RT Pohjois-Suomen piiri ry 1972-2002 / Toimittaja Martti Kähkönen. [Helsinki] : Rakennusteollisuuden keskusliitto, 2002.
ISBN 952-9831-96-X (sid.).

Jälkipeliä opiskelijoiden toimeentulosta

Kevään suurimmat odotukset opiskelijoilla olivat hallituksen puolivälitarkastelussa. Opintotuen puolesta Helsingin kaduilla ja toreilla marssi tuhansia opiskelijoita. Opiskelijaliike näytti voimaansa. Ennen hallituksen lupauksia oli paljon pelkoja nykymuotoisen opintotukijärjestelmän romuttamisesta. 

Opintotuki otti tarkastelun jälkeen muodonmuutoksia ja nähtäväksi jää miten muutokset, opintotukikuukausien kokonaismäärän vähentäminen kuudella tukikuukaudella ja vähimmäisopiskeluvaatimus, tulevat vaikuttamaan opiskelijan arkeen.

Menikö opintotukikeskustelu väärille raiteille? Mitä opiskelijat oikein ovat vaatimassa itselleen? Kelataanpa mitä opiskelijakunta sanoo asiasta Valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelmassaan:

Opiskelijan toimeentulo on varmistettava

Opintotuella on tultava toimeen, ja sen on oltava tasa-arvoinen kaikille korkeakouluopiskelijoille elämäntilanteesta huolimatta. Opintotukea on kehitettävä opintorahapainotteisesti, ei opintolainapainotteisesti. ja opintoraha on sidottava elinkustannusindeksiin. Näin lyhennetään opintoaikoja sekä vähennetään opintojen aikaista velkaantumista ja toimeentulo-ongelmista johtuvaa epävarmuutta.

Harjoittelun aikaiseen toimeentuloon ja sen turvaamiseen on etsittävä uudenlaisia ratkaisuja. Opiskelijan tulee voida keskittyä harjoitteluunsa täysipainoisesti ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta.

Kesäajan toimeentulotuen saamisesta on tehtävä helpompaa. Epävarmassa kesätyötilanteessa opiskelijan kesäajan toimeentuloa vaikeuttavat toimeentulotuen pitkät käsittelyajat sekä pakollinen opintolainan nostaminen. Järjestelmää on kehitettävä näiden rajoitusten vähentämiseksi.

Opiskeluiden aikaisen asumisen tukemisen tulee olla ympärivuotista ja riittävän kattavaa.

Kuulostaako tämä kohtuuttomalta?

Kesän aika on opiskelijalle tunnetusti mahdollisuuksien aikaan. Mahdollisuus menettää vuokra-asunto ja mahdollisuus elää tuikitavallista arkeaan (opinto-)lainarahalla. Moni toki työskentelee, mutta suurelle osalle kesän ajaksi yhteiskunta tarjoaa vain lämmintä kättä. Tiesitkö, että opiskelija ei ole oikeutettu asumistukeen kesällä? Oikeus on ainoastaan asumislisään mikäli kesäkuukausilta nostaa kesäopintotukea. Ainoana poikkeuksena on perheelliset opiskelijat, jotka kuuluvat asumistuen piiriin.

Opiskelijat ovat ainoa osa Suomen väestöstä, jolla ei ole ympärivuotista asumisen tukea. Opiskelijat ovat myös ainoa ryhmä, joka pakotetaan elämään köyhää (pelkkä opintotuki opintolainoineenkin on köyhyysrajan alapuolella) arkeaan lainalla. Opiskelijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen ellei opintolaina ole ensin kokonaisuudessaan nostettu.

Muistatko Sata-työryhmän, jonka oli tarkoitus uudistaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä? Yhtenä esityksenä kyseinen työryhmä esitti kaikkia opiskelijoita siirrettäväksi asumislisän piiristä asumistukijärjestelmään. Jaoin muutamia pointteja tästä hyviin, huonoihin ja neutraaleihin vaikutuksiin:

Hyvät vaikutukset opiskelijan kannalta:

a) asumisen tuki olisi ympärivuotista, b) asumisen tukemisen kattosumma kasvaisi asumislisän 201,60 eurosta asumistuen 298 euroon (III kuntaryhmä) sekä c) asumisen tuki kohdistuisi paremmin niihin opiskelijatalouksiin, jotka tukea eniten tarvitsevat.

Huonot vaikutukset opiskelijan kannalta:

a) asumistukijärjestelmä sisältää itsessään oman tuloleikkurinsa eli toisin sanoen, mitä enemmän tienaat sitä vähemmän saat asumistukea, b) opiskelija olisi tällöin kahden tulorajan loukussa, kun opintorahaa valvotaan tulorajoilla ja asumistukea tuloleikkurilla sekä c) kymmenet tuhannet (40 000 arviolta vuonna 2009) opiskelijat putoaisivat asumisen tukemisen piiristä kokonaan liian korkeiden tulojensa vuoksi.

Neutraalihkot vaikutukset:

Valtio säästäisi siirrossa huomattavan summan rahaa. Ei välttämättä ole takeita sille, että säästetty summa siirtyisi automaattisesti esim. opintorahan kehittämiseen.

 

Miltä kuulostaisi?

 

opintotuki

mistä olikaan kyse

toimeentulosta


Jari-Pekka Kanniainen

Koulutussihteeri