Daily Archive: toukokuu 6, 2013

KAIKKI MULLE HETI NYT!

Tänä päivänä on hienoa, että meillä on mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. Ennen muinoin viimevuosituhannella kun tilanne oli koko lailla sellainen, että jo peruskoulun jälkeen piti olla hajulla (lue aavistus) siitä, miksi isona sitten haluaa tulla, ja kuten 50-luvulla syntyneet isämme ja äitimme kertoivat, se valinta oli sitten siinä. Ja arvatkaas mitä, minulla ei ollut todellakaan mitään suuntaa olemassa. Isää ei ollut ja yksinhuoltajaäitini voimat taisivat mennä töissä raatamiseen ja villin pojan kaitsemiseen. Ei ollut enää voimia opastaa nuorta aikuista. Tunne oli vähän niin kuin viidakon Ykällä: annettiin elämän opettaa. Kauppakoulu (miksi minä siellä olin!) oli helppo jättää kesken kun mukavampaa oli painaa aamua-iltaa Mäkkärissä ja saada siitä eväät tulla itsenäisesti toimeen, eli vuokrakämpän pään päälle, puhtaat vaatteet lämmikkeeksi ja edullisen hampurilaisaterian henkilökuntahintaan -50%. I loved it!

Parikymppisenä koin jopa hetkellistä ahdistusta, koska kaikilla muilla tuntui jo silloin olevan suunta elämälleen selvillä: kunnon koulutus, kiva muija ja pari miljoonaa markkaa talolainaa. Elettiin kasinotalouden kulta-aikaa. Todella eläinrakkailla taisi haaveissa olla myös kultainen noutaja, mutta ei minulla. Kaikki mulle heti nyt-tauti oli tarttunut minuunkin.

Nyt kun olen nelikymppinen, minulla on kiva työ, perhe ja totta kai, velkaa mukavasti päällä. Voin ylpeänä todeta, että vaikka jaetut kortit eivät kohdallani olleet parhaat mahdolliset, pelasin käteni hyvin! Kaikkea en ole kuitenkaan saanut, mutta se ei enää ahdista niin kuin nuorempana. Erityisesti yksi asia tuntuu pakenevan minua kaikenaikaa, nimittäin sivistys! Tämän takia minusta tuli aikuisopiskelija. Rakastan sitä tunnetta, kun luennolla huomaat kuinka paljon on asioita, joista et aiemmin ole ollut tietoinen. Antoisaa on myös tutustua muihin ”kohtalotovereihin”, joiden erilainen ajattelutapa viehättää minua jatkuvasti. Huomata oman rajallisuutensa. Kaikkihan me olemme yksilöitä, sanotaan. Mutta yhdessä olemme enemmän: yksi plus yksi on kolme! Toisinaan vaan sortuu ajattelemaan asioita omasta subjektiivisesta näkökulmastaan. Se on ikävää se. Vaikka opettajat osaavat asiansa, on erilaiset ryhmätyöt ja yhteiset käytäväkeskustelut koulun parasta antia, sillä sitä se on työelämässäkin, sitten aikuisena, yhdessä tekemistä ja yhdessä menestymistä! Ja jos oikein hyvin käy, voit saavuttaa sen kaiken josta joskus haaveilit!

Charles Meyer, opiskelija

Superlatiiveja CINiBA-keskuksessa

Muistatteko sen viikon huhtikuussa, kun Oulussa satoi vettä kaatamalla? Itsehän jäin paitsi tästä keväisestä ilosta, sillä vierailin kyseisellä viikolla Erasmus henkilöstövaihdon merkeissä aurinkoisessa ja lämpimässä Etelä-Puolassa.

Matka oli oikein onnistunut, ja reissun kruunasi vierailu Euroopan uusimpaan, kauneimpaan ja moderneimpaan korkeakoulukirjastoon CINiBA-keskukseen. CINiBA on Sleesian yliopiston ja Katowicen kauppatieteellisen yliopiston yhteinen kirjastokeskus, joka avattiin viime lokakuussa (2012) täysin uusissa tiloissa. Uudisrakennusta varten järjestettiin suunnittelukilpailu, ja lopputulos on odotetusti voittanut useimmat paikalliset arkkitehtuuripalkinnot, mitä sen käyttöönoton jälkeen on jaettu.

Massiivinen kirjastokeskus on avoin kaikille vauvasta vaariin ja palvelee maanantaista lauantaihin aamusta iltaan (8-20). Pelkästään asiakaspalvelu työllistää vähintään 20 henkilöä joka päivä.

Loppujen lopuksi mitään superinnovatiivistahan palvelujen toteutuksen suhteen tässä eurooppalaisen korkeakoulukirjastojen uusimmassa helmessä ei ole. Vaikka palvelut ja työskentelytilat ovat perinteisen korkeakoulukirjaston palvelumallin mukaiset, niiden toteutukseen toki on panostettu, mikä kyllä näkyy ja tuntuu. CINiBA-keskusta taivastellessa ei tullut ainakaan ensimmäisenä mieleen, että Puolassa kärsittäisiin samanlaisista säästöpaineista kuin täällä meillä päin.

Koko kirjoitus »