Laatukoulutuksessa pohdittiin kansainvälisyyden ja oppimisen laadun yhteyttä
Vuoden ensimmäinen laatukoulutus pidettiin torstaina Sosiaali- ja terveysalan yksikössä. Tällä kertaa teemaksi oli valittu ”kansainvälisyydellä laatua oppimiseen”. Kiinnostavien alustusten jälkeen tilaisuudessa jaettiin kansainvälisistä yhteyksistä mukaan tarttuneita hyviä käytänteitä.
Kansainvälisten asioiden johtaja Sir Allan Perttunen muistutti avauspuheenvuorossaan, että kansainvälisyys ei tarkoita korulauseita strategiassa. Se ei myöskään tarkoita pelkästään opiskelija- ja opettajavaihtoja, vaan opetussuunnitelmien kansainvälisyyden täytyy olla yksi laadun mittari.
Sir Allan rohkaisi osallistujia kansainväliseen aktiivisuuteen ja kehotti myös kannustamaan kollegoitaan samaan. Samaan hengenvetoon hän vaati vaihtoihin ja tutustumiskäynteihin tiukempia ja vaativampia ohjelmia (herätys kaikki esimiehet!), jotta vaihdoista saisi riittävästi eväitä sekä omaan ammatilliseen kasvuun että hyötyä omalle osastolle. ”Ei saa tyytyä ihastelemaan muiden käytänteitä, vaan pyrkiä soveltamaan niitä!”, hän ohjeisti.
Kansainvälisten asioiden suunnittelija Dame Marjo Pääskylä kertoi kaksois- ja yhteistutkinnoista ja esitteli Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimat suositukset yhteistutkintojen kehittämistä varten. Oamkissa opiskelijat valitaan siirto-opiskelijavalintana, eli heidän ei tarvitse osallistua yhteisvalintaan. (Opiskelijoiden on saatava tutkinto-opiskelijan status, jotta heille voidaan myöntää kaksoistutkinto.) Lopuksi keskusteluun nostettiin yhteistutkintojen laajuudet ja opiskelijamäärät, opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus, harjoittelun ja opinnäytetyön järjestäminen sekä kielitaitovaatimukset.
Koulutusohjelmavastaava, lehtori Sir Jyrki Holappa kertoi käytännön kokemuksista kaksoistutkinnon rakentamisessa. Yhteinen tahtotila on aina se, josta lähdetään liikkeelle. Hyvä partnerisuhde pohjustaa laadukkaan yhteisen tutkinnon rakentamista. Tutkinnon sisältö ja rakenne ovat yleensä sovittavissa, mutta joskus haasteita aiheuttavat tutkintojen erilaiset laajuudet, kansalliset lainsäädännöt ja korkeakoulukohtaiset käytänteet. Sir Jyrki muistutti, että neuvotteluissa on oltava mukana joustavalla asenteella ja ”pilke silmäkulmassa”. Partnereilta voi aina oppia uutta, mutta omista opetussuunnitelmista on osattava myös olla ylpeä.
Liiketalouden yksikössä on parhaillaan kolme opiskelijaa Neu-Ulmista. Opiskelijat Dame Katharina Ortner, Dame Julia Wachsmann ja Sir Philipp Rehm kertoivat omasta opiskelustaan kaksoistutkinnossa. He olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä opintoihinsa Oamkissa ja kokivat, että saavat tutkintotodistuksellaan merkittävää etua työmarkkinoilla. He olivat sitä mieltä, että kaksoistutkinto-opiskelijana Suomeen pääsee tutustumaan paljon paremmin kuin pelkästään vaihto-opiskelijana. Heidän mielestään Oamkin opetus on ollut yllättävän käytännönläheistä ja projektiorientoitunutta. Ryhmät ovat pienempiä kuin Neu-Ulmissa ja opetus on henkilökohtaisempaa. Haasteellisena he kokivat opintojaksojen suorittamisen usean ryhmän kanssa yhdessä sekä suuren ryhmätöiden määrän.
Hyvien käytäntöjen osuudessa tuntiopettaja Dame Eija Svanberg ja opiskelija Dame Hanna Lahtinen Liiketalouden yksiköstä esittelivät Fontys Hogescholenin yrittäjyysopintoja. Toisena opiskeluvuonna liiketalouden alan opiskelijoista kootaan 10-15 henkilön ryhmiä, jotka perustavat oman yrityksen ja pyörittävät sitä yhden lukuvuoden ajan. Kehutussa mallissa lukuvuoden muut opinnot nivotaan yrityksen toimintaan.
Laatukoordinaattori Sir Matti Alila Tekniikan yksiköstä esitteli vaikutelmia Korkeakoulujen arviointineuvoston tutustumismatkalta Sveitsiin ja Saksaan. Keski-Euroopassa laatukulttuuriin panostetaan niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Koulutusohjelmakohtaisten akkreditointien lisäksi maissa tehdään nykyisin myös Suomen mallin mukaisia korkeakoulukohtaisia auditointeja.
Yksikönjohtaja Sir Tuomo Pesola Luonnonvara-alan yksiköstä kertoi perusteilla olevasta uudenlaisesta opetus- ja oppimisympäristöstä: Energia, ympäristö ja luonnonvarat -palvelukeskuksesta (EYL-keskuksesta). Living Lab -toiminnan kautta pystytään benchmarkkaamaan muita ja kytkemään projektit kiinteästi opetussuunnitelmiin.
Marianne Isola
Laatukoordinaattori
