Kiusaamisesta puhuttaessa keskitytään usein peruskoululaisiin, ja nähdään kiusaaminen lasten välisenä ongelmana. Kiusaamista tapahtuu kuitenkin myös korkeakouluyhteisöissä. YTHS:n tutkimuksen (2008) mukaan jopa joka neljäs korkeakouluopiskelija on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista. Eniten kiusaamista olivat kyselyn mukaan kokeneet ammattikorkeakoulussa opiskelevat naiset. Monet ovat kokeneet kiusaamista jo peruskoulussa, ja tämä vaikeuttaa kiinnittymistä uuteen yhteisöön, koska kiusattu asemoi itsensä vertaisryhmänsä ulkopuolelle ja luottamuksen rakentaminen on vaikeaa.

Kiusaamisen kokemus on aina subjektiivinen. Se ei kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten kiusattuun suhtaudutaan. Kiusaamisen uhrin kokemuksen vähättely vain jatkaa kierrettä, eikä uhria tule syyllistää kuittaamalla hänet liian herkäksi tai kritiikkiä kestämättömäksi, vaikka kiusaaja itse ei välttämättä miellä omaa käytöstään kiusaamiseksi tai häirinnäksi.

Miten kiusaamiseen ja häirintään voidaan puuttua? Korkeakoulussa ei enää voi mennä kertomaan opettajalle tai vanhemmille ja odottaa, että he puuttuvat asiaan. Omin voimin kiusaamista tai häirintää kokenut ei kuitenkaan välttämättä pysty asiaa käsittelemään. OSAKOn häirintäyhdyshenkilöt tarjoavat tukea ja tarvittaessa apua asian viemiseksi eteenpäin.  Häirintäyhdyshenkilöillä on vaitiolovelvollisuus, ja heidät on koulutettu tehtävään.

Opiskelijan
kiusaamiselle loppu
meidän koulussa

Liisa Komminaho
hallituksen varapuheenjohtaja