Satunnaisia kierrepalloja laadusta

Laatu on varsin hankala käsite määritellä, vaikka jokainen kuitenkin pystyy tunnistamaan laadun – laadun kokemus on usein varsin subjektiivisesti mitattava asia. Hyvänä esimerkkinä voi ottaa tuntemuksen, joka syntyy Mersun ovea suljettaessa – ja vertaa sitä vaikkapa Toyotan oveen. Syntyvä tömähdys on Mersussa aivan erilaisia asioita viestivä.

Mutta kuinka mitata koulutuksen laatua, varsinkin kun siitä pitäisi saada koulun toimintaa johtaville henkilöille jonkinlaista numeerista dataakin? Hyvän opettajan tunnilla viihtyy ja opetuksesta saa paljon irti – huonon opettajan tunnilla voit joutua opiskelemaan asiaa paljolti itse. Silti voit saada kummastakin tentistä yhtä hyvän numeron – jolloin numeroiden kautta katsottuna kumpikin opettaja on aivan yhtä hyvä. Kuitenkin keskimääräinen opiskelija haluaa tietysti olla hyvän opettajan tunnilla.

Hyvä tapa kysellä opiskelijoiden mielipiteitä on tietty opiskelijakysely – kun vain opiskelijat muistavat vastata siihen. Varsinkin kehuja hyvästä opetuksesta ja opettajista on saatu sen kautta runsaasti ja toivonkin että kyselyn tuloksista menee positiivinen palaute perille asti – sitä kun harvoin Suomessa muistetaan antaa. Junassa istuessa voi tuntua, että aina ne ovat myöhässä, vaikka 90 pinnaa junista on Suomessa ajallaan.

Monesti paras lopputulos saataisiin, kun ajattelisimme hieman enemmän lappilaisittain – ei asiat ole aina niin justiin. Toki joissain asioissa tarkkuus on tärkeää, mutta ihan kaikesta ei tarvitse välittää – virheitä sattuu. Ja kun virheet annetaan anteeksi, paranee itseluottamus – ja jatkossa homma toimii usein paljon paremmin.

Ihminen on jännä olento siinä mielessä, että asioista tykätään valittaa maailman tappiin asti. Silti aivomme tottelevat huonosti kielteisiä käskyjä – jos lapselle sanoo ”ei saa rämpätä valokatkaisijaa”, voi olla varma että valot vilkkuvat jatkossakin. Siksi kritiikkikin olisi monesti hyvä esittää rakentavan kautta, sillä aina löytyy parannettavaa, mutta on kivaa saada myös jonkinlaista hajua siitä, mitä voisi parantaa. Kannattaa joskus kokeilla sanoa palautteessaan ensin hyvä asia ja sen jälkeen kehityskohde – lopputulos voi olla yllättävä.

Muutokset parempaan eivät välttämättä tapahdu heti, huomenna tai viikon päästä, mutta muutamassa kuukaudessakin päästään eteenpäin. Muinainen ja kliseinen sananlaskukin sen toteaa: hiljaa hyvää tulee. Siksipä luulen myös, että laatutyöryhmän jengillä saamme asioita paranemaan pikku hiljaa ja kuin huomaamatta olemmekin mitä mainioimmassa ammattikorkeakoulussa!

Antti Kutvonen
Hallituksen varapuheenjohtaja
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO