Yhteistyötä yli rajojen metsäalan koulutuksessa – Metsäkoulutus ry
Kysyin pari vuotta sitten työpaikkani Metsätieteiden laitoksen opettajakokouksessa, ”tunnetko yhtään ammattikoulun metsäopettajaa? entä ammattikorkeakoulun opettajaa?” Yksi–kaksi kättä nousi parikymmenpäisestä professorien ja lehtorien joukosta. Miten yhteistyötä yli koulutusalarajojen voisi syntyä, jos emme tunne toisiamme?
Paitsi vähäistä yhteistyötä muitakin ihmetyksen aiheita on monen opettajan mielessä ollut pitkään. Miksi jokaisen pitää itse vääntää omat luentokalvonsa, kun esimerkiksi täysin vakiintunut metsien kasvupaikkaluokitus opetetaan sellaisenaan yli 20 ammatillisessa oppilaitoksessa, viidessä ammattikorkeakoulussa ja kahdessa yliopistossa? Toki tähänkin asiaan löytyy netistä materiaalia, mutta jostain syystä niitä ei tunnuta paljoa käytettävän.
Tarve lisätä yhteistyötä opetuksen kehittämisessä ja laadukkaan opetusmateriaalin tuottaminen olivat keskeisiä lähtökohtia, kun metsäalan opetuksen yhteistyötä lähdettiin laajasti suunnittelemaan 2014. Metsäalalla oli takanaan vaikeat vuodet 2008 lähtien. Teollisuuden alasajo oli näkynyt oppilaitoksien hakupaineen pienenemisenä. Markkinoinnissa ja opiskelijarekrytoinnissa oli akuutti haaste, johon myös tarvittiin yhteisiä ponnisteluja.
Paljon yhteistyötä oli jo vuosien varrella tehtykin. Yliopistotkin olivat muun muassa perustaneet oman metsätieteet.fi-sivustonsa nimenomaan opiskelijarekrytointia varten. Silti koulutusasterajat ylittävää toimintaa ei juuri ollut, eikä yhteistyöllä muutoinkaan ollut kovin vakiintuneita muotoja. Jotain siis puuttui, mutta mitä?
Ajatus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkostosta oli heitetty ilmaan 2013 metsäalan koulutuksen esiselvityksessä, joka kattoi kaikki koulutusasteet. Toimin tuon selvityksen vetäjänä ja muistan elävästi, miten verkostoa, jossa mukana olisivat kaikki koulutustasot, pidettiin tuolloin aivan liian radikaalina. Niinpä loppuraporttiin kirjattiin tavoitteeksi vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkosto.
Jokin tuollaisessa projektimuotoisessa verkostossa kuitenkin mietitytti. Miten toiminta sitoisi osallistujia, miten toiminnan jatkuvuus olisi taattu? Metsämiesten Säätiö oli rahoittanut esiselvitystä ja tukenut kehittämistä monin tavoin. Säätiön aivoriihessä keväällä 2014 Haapajärven ammattiopiston lehtori Jukka Eronkoski ideoi, että perustetaan yhdistys. Heureka! No eikö meillä ole tässä maassa jo tarpeeksi erilaisia yhdistyksiä? On ja ei.
Kun ideaa tutkaili huolella, oli monen pakko päätyä tulemaan: metsäalan koulutuksella ei ole yhteistyöelintä eikä etujensa puolustajaa. Jopa kaupallisesti toimivat metsäteollisuusyritykset ovat liittoutuneet Metsäteollisyys ry:ksi. Miksi siis opetusta antavat koulut eivät voisi tehdä yhteistyötä?
Olin mukana suunnitteluryhmän lukuisissa kokouksissa 2013–2015. Kohtasimme sitkeää vastustusta mutta myös rohkaisevaa kannustusta. Kiinnostavaa kyllä, erityisesti sidosryhmät olivat kaikkein suurimmalla innolla mukana. Teollisuus oli huolissaan opetuksen tasosta; tarvittaisiinhan koko ajan enemmän korkean ammattitaidon omaavia metsäkoneiden kuljettajia.
Toukokuussa 2016 yhdistys ”Metsäkoulutus ry” sitten perustettiin. Perustajajäseninä olivat mukana monet sidosryhmät ja ehkä joidenkin yllätykseksi molemmat alan opetusta antavat yliopistot: Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Sen sijaan ammattikorkeakoulut empivät. Nyt loppuvuodesta 2017 mukana on kaksi viidestä metsäalan koulutusta antavasta AMK:sta ja – yllätys yllätys – pari muutakin kuin metsätalouden koulutusohjelmaa toteuttavaa ammattikorkeakoulua. Onkin ollut mukava huomata, että metsäalan liepeilläkin on osattu nähdä, miten huikea keksintö Metsäkoulutus ry on, ja on haluttu tulla jopa jäseneksi.
Toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuin. Eräs keskeinen toimintamuoto on erilaisten kehittämishankkeiden sparraus. Aiemmin moni kehitysidea syntyi yhden oppilaitoksen yhden opettajan päässä, ja sille yritettiin saada rahoitusta eri paikoista. Nyt näitä ideoita saatetaan yhteen Metsäkoulutus ry:n toiminnanjohtajan ja hallituksen toimesta. Toiminta luonnollisesti hakee vielä muotojaan. Olen erityisen iloinen siitä, että ensi vuonna järjestämme ensimmäiset kaikille koulutusasteille yhteiset metsäopetuksen päivät. Yhdistyksen hankkeissa toivottavasti otetaan 2018 myös ensi askeleita koulutusviennin edistämiseksi.
Mika Rekola
yliopistonlehtori
Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto