SeGaBu-hankkeessa kehitettiin hyötypeliosaamista
SeGaBu-hanke (Serious Games Platform for Business and Education) alkoi 1. marraskuuta 2015 ja päättyi 31. maaliskuuta 2018. Hankkeen toteuttivat Kajaanin ammattikorkeakoulu (Kamk), Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), Oulun yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu (Tamk). Toteuttajien suurin yhteinen ponnistus oli 30 opintopisteen laajuisen hyötypelialan opintokokonaisuuden kehittäminen ja muutamien samaan kokonaisuuteen sisältyvien opintojaksojen pilotointi. Hankkeen muita tehtäviä olivat etäopetuksen parhaiden käytänteiden kartoittaminen, etäopetusalustojen kartoitus, verkostotyö, hyötypeliarkiston sisältävän hyötypeliportaalin suunnittelu ja hyötypelialan erikoistumiskoulutuksen suunnittelu.
2015 – Ensiaskeleet
Loppuvuodesta 2015 hanke otti ensiaskeleensa. Aloituspalaveri pidettiin Kajaanissa. Hankkeen toteuttajat tutustuivat toisiinsa. Pidettiin ensimmäiset palaverit ja sovittiin mm. projektinhallinnan työkaluista. Luotiin Facebook-sivusto ja yksityinen Facebook-ryhmä.
2016 – Suunnittelusta toimintaan
Ensimmäinen kokonainen vuosi sisälsi alkuun paljon suunnittelua ja palavereita. Kun toimijoita on useista oppilaitoksista, yhteisten käytänteiden löytäminen ja niistä sopiminen on tärkeää. Opintojaksojen suunnittelut käynnistyivät ja kaikilla oppilaitoksilla oli niiden osalta omat vastuualueet. Ensimmäiseen vuoteen sisältyi paljon yritystapaamisia, jotka pääsääntöisesti liittyivät etäopetusalustojen kartoitukseen. Moodle valittiin hankkeessa kehitettävien opintojaksojen oppimisalustaksi. Hankkeelle tehtiin YouTube-esittelyvideo. Hankkeelle piti saada myös logo, jonka kehitti Kamkin opiskelija.
2017 – Tuloksia
Toinen vuosi oli monellakin tapaa tuloksentekovuosi ja näytön paikka. Suurin osa kehitettyjen opintojaksojen piloteista vietiin läpi. Niinikään suurin osa hankkeen tuottamista artikkeleista ja videoista julkaistiin vuoden 2017 aikana. Keväällä videoita syntyi peliyrittäjien haastatteluista ja syksyllä GoAnimate-työkalulla tehdyistä opintojaksojen esittelyistä. Keväällä Ludocraft Oy järjesti hankkeen jäsenille iltapäivän kestävän pelillisyystyöpajan, joka oli monella tapaa silmät avaava kokemus. Vuoteen mahtui myös verkostoituminen HYPE-hankkeen kanssa, joka on Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoima hyötypelihanke.
Hyötypeliportaalin suunnittelua vietiin eteenpäin kehittämällä erilaisia prototyyppejä. Oamkin opiskelijat antoivat oman panoksensa suunnittelutyöhön. Vuoden 2017 aikana kehitettiin Ostajan opas -niminen sovellus, jonka on tarkoitus helpottaa hyötypelin ostamista. Sovelluksen kautta voi lähettää tarkkasisältöisen tarjouspyynnön, joka välittyy kaikille sovellukseen rekisteröityneille peliyrityksille. Ostajan oppaan toteutti peliyritys ja hankkeen työntekijät testasivat sen.
Parhaista etäopetuskäytänteistä tehtiin tutkimus, joka perustui hankkeessa aiemmin tehtyyn, ei-julkaistuun kirjallisuuskatsaukseen, sekä kyselyyn, johon saatiin vastauksia opiskelijoilta Oamkista, ja yhteistyökumppanin avustuksella Tsekistä. Vuoden 2018 puolella tulokset julkaistiin artikkelin muodossa.
Hankkeen aikana järjestettiin 15 hyötypelipajaa, joista valtaosa sijoittui vuoteen 2017. Alla olevat kuvat ovat Vaalassa maaliskuussa 2017 järjestetystä hyötypelipajasta, jotka aloitettiin yleensä siten, että jokainen ryhmä rakensi legoista tunnuksen omalle ryhmälleen. Sen jälkeen ryhmät ideoivat hyötypelin, perustuen hyötypelikanvakseen, joka on hyötypeleille suunniteltu Business Model Canvas –mallin kaltainen työkalu.
2018 – Päätös
Kaikki hyvä päättyy aikanaan ja niin myös SeGaBu-hanke. Hankkeesta syntyi loppujulkaisu, joka julkaistiin helmikuussa. Samoihin aikoihin pidettiin hankkeen päätösseminaari Oulussa. Oamkin opiskelijat suorittivat käytettävyystestauksen Ostajan oppaalle. Loppumetreillä hanke ehti vielä järjestää pelillistetyn kahvinkeittokilpailun ja olympiaveikkauksen Oamkin Teuvo Pakkalan kampuksella.
Kiitos kaikille hankkeessa toimineille kollegoille hyvin sujuneesta yhteistyöstä ja erityinen kiitos Kamkin ja Oamkin projektipäälliköille, jotka hoitivat tehtävät suurella ammattitaidolla. Hyvän hankejohtamisen, ohjauksen ja työilmapiirin ansiosta hanke oli miellyttävä ympäristö työntekijälle
Hankkeen loppujulkaisu löytyy osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/140972
Kirjoittaja: Pekka Ojala, lehtori
