Henkilöstövaihtoviikko toukokuisessa Valenciassa oli lämmin kokemus, niin sään kuin tunnelmankin puolesta. Parasta oli vierailu laatutoimistoon, jossa ryhmämme suorastaan hukutettiin hyviin käytänteisiin, indikaattoreihin, arviointeihin ja akkreditointeihin.

Julkisesti omistettu Universitat Politècnica de València on 30 000 opiskelijan ja 4500 henkilökunnan jäsenen työyhteisö. Korkeakoulu tarjoaa 140 tutkinto-ohjelmaa painottuen teknillisen alan opetukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulun matriisiorganisaatio muodostuu

• 14 koulusta, joissa toteutetaan opetusta
• 42 yksiköistä, joihin henkilökunnan jäsenet kuuluvat ja
• 18 tutkimusinstituutista, joiden puitteissa henkilökunnan jäsenet osallistuvat tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Lukukausimaksut vaihtelevat 1500 eurosta (Bachelor-tutkinnot) 2800 euroon (Master-tutkinnot). Jos opinnot eivät etene, ja opiskelija joutuu ilmoittautumaan samoille opintojaksoille uudelleen seuraavana vuonna, maksu kaksinkertaistuu.

Parhaimpia arvosanoja saaneita opiskelijoita palkitaan: he pääsevät ilmoittautumaan ensimmäisenä opintojaksojen toteutuksille ja saavat näin vaikuttaa omaan aikatauluunsa.

Kansainvälisten asioiden päällikkö Claudio Benavent otti meidät maanantaiaamuna vastaan kertomalla, että kyseessä on stressitön viikko. Meidän pitäisi keskittyä viettämään laatuaikaa oppimalla uutta ja tutustumalla toisiimme. Viikko olikin antoisa, ja vierailut henkilöstö- ja talouspalveluihin, kansainvälisiin toimistoihin (niitä oli kaksi: toinen keskittyi opiskelija- ja henkilöstövaihtojen organisointiin ja toinen kansainvälisten kumppanuuksien ylläpitoon), opiskelijapalveluihin ja korkeakoulun viestintään olivat sekä kiinnostavia että opettavaisia. Päivittäisessä IT-osuudessa keskustelimme tietoturvasta ja tutustuimme korkeakoulun käyttämiin ohjelmistoihin. Pääsimme myös kampuskierrokselle, jossa meille esiteltiin valtavalta kampusalueelta sekä opetus- ja hallintotiloja että puistoja, kahviloita, taideteoksia ja urheilukenttiä.

UPV:n laatutoimisto Servicio de Evaluación, Planificación y Calidad on 11 henkilön työpaikka. Asiantuntijana toimiva Isabel Carda esitteli korkeakoulun laatujärjestelmää sekä kertoi menneistä arvioinneista ja akkreditoinneista. Toimiston kautta organisoidaan niin koulutukseen, tutkimukseen kuin palveluihin liittyviä arviointia.

UPV:ssä olevia hyviä käytänteitä, joita voitaisiin ehkä soveltaa Oamkissakin ovat esimerkiksi:

• Jokainen tutkinto-ohjelma laatii vuosikertomuksen, jossa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista, indikaattorien suuntaa sekä osaamistavoitteita ja oppimistuloksia. Kehittämisosuudessa tutkinto-ohjelmat kuvaavat, miten asioita tulevaisuudessa parannetaan. Laatutoimistossa laaditaan analyysi vuosikertomusten olennaisimmista sisällöistä ja raportoidaan asiasta johdolle. Säännöllisissä sisäisissä auditoinneissa arvioidaan toiminnan kehittymistä pitemmällä aikavälillä.
• Prosessien ja palvelutoiminnan arvioinnissa hyödynnetään keskitettyjä sekä opiskelijoille, henkilökunnalle että ulkoisille sidosryhmille suunnattuja kyselyitä. Prosessioppaat ja palvelukuvaukset päivitetään vuosittain. Tavoitteena on kasvava asiakastyytyväisyys. Myös palvelutoimintoja auditoidaan korkeakoulussa säännöllisesti.
• Korkeakoulussa on jatkuvassa käytössä sähköinen järjestelmä ehdotuksia, valituksia ja kiitoksia varten. Sen kautta saadaan noin 1500 viestiä vuosittain. Korkeakoulussa on määritelty aika, minkä kuluessa viesteihin on vastattava (45 päivää), mutta 99 % saa vastauksen 7 päivän sisällä. Vastausajat tilastoidaan tutkinto-ohjelmittain.
• Kaikki tunnusluvut (niin korkeakoulukohtaiset, tutkinto-ohjelmakohtaiset kuin palvelukohtaiset) ovat julkisesti esillä korkeakoulun nettisivuilla. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä arvoja, koska kyseessä on julkinen korkeakoulu; omasta toiminnasta täytyy rehellisesti kertoa yhteiskunnalle.

Toimintojen lisäksi myös henkilöitä arvioidaan vuosittain. Opettajien kohdalla tarkastellaan muun muassa opiskelijapalautetta, opintopistemääriä, tutkimusaktiviteetteja ja projekteja. Parhaimmat opettajat ja muun henkilökunnan edustajat palkitaan puolivuosittain rahallisilla bonuksilla (2-3 % palkasta).

Korkeakoulun laadunhallinta vaikutti tehokkaalta ja hyvin organisoidulta, ja yhteistyö sekä alueen että valtion arviointielinten kanssa oli aktiivista. Erityistä vaivaa oli nähty laajojen materiaalien kokoamisessa laatutoimiston nettisivuille – tosin ne olivat kaikki espanjaksi.  Kollegiaalinen yhteistyö oli myös vahvaa: kaikki laatutoimiston työntekijät istuivat samassa tilassa, joten epävirallisia ”kokouksia” pidettiin joka päivä.

Marianne Isola