Kainuun vesimyllyjen tulevaisuus
Kainuussa sijaitsee kolmetoista vesimyllyä, jotka ovat valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. Myllyt, joista kaksi on tuulimyllyjä, olivat aikanaan yhteiskäyttömyllyjä. Osakkaat hoitivat myllyjä yhdessä ja viljaa jauhatettiin myös ulkopuolisille. 1950-luvulla sähkön tulo kylille lopetti käytännössä myllytoiminnan. Museovirasto osti myllyrakennukset 1980-luvulla, jolloin ne peruskorjattiin perinteisin menetelmin. Nykyisin myllyt omistaa Kainuun Nuotta ry.
Kylä- ja kotiseutuyhdistykset ovat jatkaneet kylätoimintaa osassa myllykyliä. Paltamon kyläseura on kunnostanut Rinteen myllyä ja Hyrynsalmen Väisälässä on koottu kyläyhdistyksen hankkeissa tarinakirjoja, joissa myös Komulan myllyn (kuva 1) tarinoita on saatu talteen. Jauhatustaitoa on ylläpidetty kylätapahtumien yhteydessä näytöksissä.
KUVA 1. Talvinen Komulan mylly Hyrynsalmella (kuvaaja: Liisa Misikangas)
Myllykosket luontoympäristöinä ovat suosittu päiväretkien kohde. Retkeilyreitit, kuten UKK-reitti Komulan myllyllä ja kalastusmahdollisuudet Kuhmossa Vuonteenkoskella ovat tuoneet kävijöitä myllyille. Toisaalta osa etenkin yksityismailla sijaitsevista myllyistä on jäänyt 1990-luvun kunnostuksen jälkeen kokonaan oman onnensa nojaan (kuva 2). Tänä päivänä myllyt ovat jälleen peruskunnostuksen tarpeessa.
KUVA 2. Huovilan siipirikko mylly Vuolijoella (kuvaaja: Liisa Misikangas)
Myllyt voisivat olla myös kylätoiminnan ja matkailun voimavara, mutta pelkkä museointi ei enää riitä. Edellytyksiä verkostoitumiselle ja yhteistyölle myllyjen elävyyden turvaamiseksi selvitettiin kyselytutkimuksella, joka suunnattiin myllykylien toimijoille. Kyselytutkimus laadittiin osana ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötä Kainuun vesimyllyt kylien voimavaraksi.
Rakennuksina myllyt määrittävät kylää ja ovat paikallisidentiteetin kulmakiviä. Kyselyn vastaajat näkivät kylätapahtumat, luontoon liittyvät tapahtumat ja jauhatusosaamisen säilyttämisen tärkeinä myllyjen tulevaisuuden toimintamuotoina. Vastuutahojen nimeäminen kylillä ja maanomistuksen ja paikallisten oppaiden järjestäminen jäi puolitiehen aikoinaan kunnostushankkeen yhteydessä. Maanomistuksen ja muiden vastuiden selvittäminen olisikin tulevan toiminnan perusedellytys.
Vastausten perusteella myllyjen siirtyminen keväällä 2018 Kainuun Nuotan omistukseen nähtiin positiivisena tapahtumana. Jatkossa yhteistyökumppaneina nähtiin Nuotan lisäksi kyläyhdistykset, kunnat ja ELY-keskus. Myllyjen välinen yhteistyö koettiin mahdollisuutena sijainniltaan läheisillä pohjoisen Suomussalmen neljällä myllyllä ja toisaalla läntisen vaarajakson viidellä myllyllä. Hyrynsalmen ja Paltamon seudulla on majoitus- ja ravintolapalveluja myllyjen lähietäisyydellä, mikä tukisi myllyjen matkailullista käyttöä.
Vaikka mylly symbolina on merkityksellinen kylän asukkaille, ei sillä välttämättä ole merkitystä toiminnallisella tasolla (kuva 3) . Myllykulttuurin uudentamiseen on perusteltua panostaa ja herätellä myös paikalliset asukkaat, yrittäjät ja toimijat näkemään ennakkoluulottoman ajattelun merkitys perinteen säilyttämisessä. Perinteinen jauhatuksen vuoksi syntynyt verkosto ei enää toimi ja talkootyön varaan toiminta ei voi enää tulevaisuudessa perustua ja toiminnan kehittämisestä kiinnostuneitakin on etsittävä myös kylän ulkopuolelta verkostoitumalla.
KUVA 3. Ristijärven Karppalan myllyn koneisto (kuvaaja: Liisa Misikangas)
Maanomistuksen ja muiden vastuiden selvittäminen ja tiedottaminen aiheesta ovat tärkeitä etappeja yhteistyön rakentamisessa kulttuuri-, matkailu- ja kylätoimijoiden välille. Ilman yhteistyötä myllyjen elinvoima hiipunee aiempien vuosien tapaan. Samalla on keskusteltava säännöistä, miten arvokkaita luontokohteita käytetään. Tarinoiden kokoaminen ja muokkaaminen helposti esitettävään muotoon, sekä reittien ja tuotekokonaisuuksien kehittely vaatisi yhteen hiileen puhaltamista. Tarkoituksenmukaista olisi järjestää myllykylille tapaamisia, joissa tiedotettaisiin uudesta omistajasta ja ideoitaisiin myllyjen tulevaisuutta. Haastatteluin saataisiin tarinaperinnettä vielä tallennettua lisää. Entisten myllytalojen velvoite pienten korjausten tekimisestä käyttöoikeutta vastaan vaatisi päivittämistä omistajanvaihdosten jälkeen. Kolmenkymmenen vuoden aikana kantatalojenkin omistajuus on osin vaihtunut.
Myllyjen ja myllykylien rahoitustarpeita ajatellen matkailun ja kylätoiminnan yhdistäminen ja laajempi yhteistyö kansainvälistenkin tahojen kanssa sopivat hyvin nykyisen EU-ohjelmakauden rahoitusohjelmien tavoitteisiin. Kainuun kylillä on osaamista, hyvät tietoliikenneverkostot ja intoa ideoimiseen. Kainuun Nuotalla on kylien kattojärjestönä ja kylätoiminnan ja vanhojen rakennusten kunnostuksen asiantuntijana erinomaiset edellytykset rakentaa yhteistyötä myllyjen säilymiseksi.
Misikangas Liisa, Maaseudun kehittämisen tutkinto-ohjelma, YAMK
Hilli Anu, lehtori, luonnonvara-ala
