Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta. Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.

Matkaraportti: Millaisia taitoja tulevaisuuden opettajalta vaaditaan?

Viime viikolla sain kunnian edustaa suomalaista koulutusta ja erityisesti kansainvälisesti tuoretta koulutuksen tutkimusta Thessalonikissa, Kreikassa, jossa järjestettiin toista kertaa eurooppalaisten VET-kehittäjien työskentelyfoorumi. Pienen joukon kutsutilaisuudessa oli mukana edustus kaikista muista Euroopan maista paitsi Ranskasta. Foorumin otsikko “Unlocking the potential of learning at the workplace by, and for, teachers and trainers in VET” kuvasi erinomaisesti tapahtuman tavoitetta vaihtaa ja jakaa eri maiden kokemuksia sekä käytäntöjä kehittävässä ilmapiirissä.

Foorumin avasi Antonio Ranieri Cedefopista, korostaen seuraavia teemoja:

  • Koulutuksen laatu ei voi koskaan ylittää kouluttajien laatua
  • Tarvitaan enemmän osaamista ja varmuutta (competence & confidence) opetukseen
  • Digitaalisia kompetensseja kehitetään digitaalisten välineiden avulla

Hänen jälkeensä kuulimme johtaja Antonio Mir Montesia Valensiasta (Vocational Centre XABEC), joka on VET Skills Week Award Winner 2018. Hän painotti puheessaan siirtymistä abstraktista konkreettiseen, vastuuta sekä oppimisen omistajuutta. Johtaja Montes alleviivasi puheessaan tuutoreiden roolia oppimisen tukipilareina sekä opettajien ja ohjaajien roolia leadereina. Oppimisprossessin hän kuvasi etenevän tiedonhankinnasta toimintaan korostaen verkosto-osaamista. Niin opettajalle kuin opiskelijalle keskeisiä taitoja ovat sopeutumiskyky ja joustavuus. Kuvattu malli kuulosti tutulta ja tiedustelinkin myöhemmin, oliko hänelle Kiltakoulut mahdollisesti tuttu konsepti. Ei ollut, mutta Savo, VALMA ja Sedu olivat tehneet vaikutuksen. Muutoinkin sain pitkin tapahtumaan kuulla huokailua, miten hienosti teillä Suomessa asiat ovat, vaikka yritin kyllä vakuuttaa haasteita riittävän meilläkin esimerkiksi reformin muodossa.

Joitain hyviä käytäntöjä eri maista seuraavassa – kuulostavatko tutulta?

  • Activity-oriented learning ≈  tekemällä oppiminen (Saksa)
  • Work-based learning ≈ työpaikalla tapahtuva oppiminen (Latvia)
  • Joint learning environments ≈ yritykset tulevat oppilaitoksiin samoihin tiloihin (Slovenia)
  • Apprenticeship & Work-Study ≈ koulutussopimus (Italia & Saksa yhteishanke)

Monessa kärkihankkeessa korostettiin puutteita työpaikkaohjaajien pedagogisissa perusvalmiuksissa ja haasteita kouluttaa heitä. Esiin nousivat mm. erilaiset duaali- ja tandem-mallit, joilla ohjaajia pyrittiin tukemaan. Opettajan roolissa korostettiin erityisesti vahvaa oppimisen johtamista (leadership) ja osaamista toivottiin varmistettavan siten, että joka ikisellä opettajalla olisi työuran aikainen kehittymissuunnitelma. Muutoin pyrittiin kohti matalan hierarkian kulttuuria, jossa ohjaaja voi olla myös sertifioitu toinen opiskelija. Opettajien osaamisessa on suurta vaihtelua. Opettajankoulutus ei monessa maassa ole kovin vetovoimaista ja tuutorit nähtiin hyvänä vaihtoehtona ohjata opiskelijoita. Talousnäkökulma nousi esille keskusteluissa eri tavoin. Esimerkiksi Virossa koulutus voi olla osallistujilleen ilmainen, mutta jos valmista ei tule, tulee lasku. Yhteisesti pohdittiin myös mahdollisuutta hyödyntää yksityisiä palveluntarjoajia entistä joustavammin osana osaamisen kehittämisen erilaisia polkuja.

Itse puhuin tilaisuudessa tutkijan roolissa osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, mutta sain mukavasti ujutettua mukaan monta innostavaa hanketta, jotka herättivät suurta kiinnostusta. Eniten taisi puhututtaa Oppiminen Onlinen ja Open merkkien lisäksi Osaamisen pelimerkit-hankkeessa kehitettävä osaamiskonstellaatio, joka ohjaa opiskelijat tunnistamaan eri ammattiprofiileja pelialalla ja siten suuntaamaan kohti tulevaisuuden osaamista. Osaamismerkkien käyttö Suomessa on pedagogisesti kehittynyttä, mutta oli mukava kuulla miten Espanjassa on kehitetty myös merkkejä osana opetustoimen henkilöstökoulutusta. Toivottavasti voimmekin jatkossa vaihtaa kokemuksia ja tehdä mahdollisesti yhteistyötä myös eri tavoin. Pehmeät taidot nousi puheeksi toistuvasti ja teeman ympärillä työskenneltiin useassa eri tiimissä päivien aikana. Sostra-hankkeen ensimmäiset tulokset oli hyvä esimerkki myös tälle verkostolle siitä, miten suuria erot, arvostukset ja odotukset voivat olla ihan arkisessa kanssakäymisessä.

Foorumin työskentelytavoissa korostui poikkeuksellisella tavalla keskusteleva ote, esitykset pidettiin tiiviinä pikapuheenvuoroina (paitsi omani, joka oli pyynnöstä lavea ja koska en nähnyt kelloa, vielä pikkuisen laveampi) ja uskonkin, että hyvien käytäntöjen lisäksi tässä tilaisuudessa rakennettiin myös uusia verkostoja kehittää ammatillista koulutusta, ammatillista opettajankoulutusta, edellisiin kohdistuvaa tutkimusta ja näiden kaikkien kehittämistä tukevaa hallintoa. Tässä kuvassa työryhmäni, jossa keskustelimme standardien kehittämisestä ja niiden vaikutuksesta toteutuneisiin ratkaisuihin.

Kuvassa vasemmalta: Rehtori Dijana Vican Zadarin yliopistosta Kroatiasta, kirjoittaja, Aivar Hiio HITSA-hankkeesta Virosta, Vesna Hrvoj-Sic Kroatian opetusministeriöstä ja Joaquim Santos Portugalin opetushallituksesta.

Lopuksi vielä linkki uunituoreeseen palveluun nimeltä Skills-OVATE, jossa voi tutkia eri alojen osaamisiin liittyvää dataa Euroopan eri maista. Tiesitkö, että nyt jo tilastoiduissa seitsemässä Euroopan maassa on yhteensä 1,3 miljoonaa työpaikkaa opettajille? Mitä luulet, millaista osaamista heiltä odotetaan? Tulokset ovat kiinnostavia kaikille opettajankouluttajille ja korostavat pehmeiden taitojen sekä esimerkiksi kielitaidon merkitystä osaamisen kehittämisessä. Suomi lisätään järjestelmään nyt tulossa olevan datan kautta lähiaikoina. Systeemin kantava voima on ESCO-luokitteluja teknisesti palvelu vaikuttaa hitsautuvan tulevaisuudessa vaikkapa suomalaisten kehittämään CompLeap-järjestelmään. Suosittelen surffaamaan useammankin hetken!

Osaamisen kehittämisterveisin Thessalonikista,

Sanna

KT, AmO Sanna Brauer työskentelee opettajankoulutuksen lehtorina Oamk, ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -hankkeen projektipäällikkönä Oulun yliopistossa.

LinkedIn https://www.linkedin.com/in/sannabrauer/

Kuva https://www.dropbox.com/s/2jxt79d3v39dscs/tiedotepysty_300ppi.jpg?dl=0

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *