Opettaja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mahdollistajana

Suomalaisessa yhteiskunnassa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja ja päämääriä. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat keskeisiä suomalaisen koulutuksen arvolähtökohtia aina esiopetuksesta korkea-asteeseen sekä yliopistomaailmaan asti. Tasa-arvoisessa, ennakkoluulottomassa ja yhdenvertaisessa oppilaitoksessa on turvallista, mutta myös innostavaa opiskella. Siten on mahdollista saada myös onnistumisen kokemuksia sekä eväitä opintojen etenemiseksi, mahdollisia jatko-opintoja sekä työelämää varten. Ammattikorkeakoulujen jokapäiväistä toimintaa ohjaavat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat perustuvat muun muassa lainsäädäntöön ja valtakunnallisiin linjauksiin, ammattikorkeakoulun omaan strategiaan ja opiskelijapalautteisiin. Suunnitelmassa huomioidaan syrjinnän ehkäisemisen näkökulma, mutta myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen, esimerkiksi opiskelijavalintojen ja opintosuoritusten arvioinnin osalta. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laaditaan ja päivitetään yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Oppilaitosten tulee aktiivisesti edistää tasa-arvoista ja yhdenvertaista toimintaympäristöä, mutta tärkeää olisi puuttua myös eriarvoistaviin käytänteisiin. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen tulisi näkyä opetuksen sisällöissä, opettajan toiminnassa ja työskentelytavoissa sekä erityisesti opiskelijoiden kohtelussa ja kohtaamisessa.

Ammattikorkeakoulut  ja yliopistot ovat vahvoja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat. Eriarvoistumisen pysäyttäminen sekä luottamuksen perustana olevan osallisuuden ja osallistumisen vahvistaminen tulisi huomioida. Sivistys luo osallisuutta ja sillä on vahva vaikutus yksilön merkityksellisyyden kokemukseen. Osallisuutta voidaan kuvata yhteenkuuluvuuden tunteena, merkityksellisyyden kokemuksena sekä kuulluksi tulemisen ja vaikuttamisen mahdollisuutena. Esimerkiksi  Valtioneuvoston julkaisun (2014) mukaan opettajankoulutuksen eri osapuolten kuulemisen ja opetussuunnitelmien tarkastelun perusteella, demokratia ja ihmisoikeudet ovat opettajankoulutuksen keskeisiä arvolähtökohtia. Ne liittyvät myös toimintakulttuuriin, jota on pyritty kehittämään opiskelijoita osallistavaan suuntaan. Kuitenkin osallistaminen, demokratia sekä ihmisoikeuskysymykset on tärkeää tuoda vielä laajemmaksi ja näkyvämmäksi osaksi opettajankoulutusta. Opettajaopiskelijoiden tulee saada tiedon lisäksi myös käytännön kokemuksia ja valmiuksia, jotka antavat mahdollisuuden osallisuutta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaan toimintaan opetustyössä.

Opettajan haasteena on oppijoiden erilaisiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaaminen. Hänen tulee  tarjota jokaiselle opiskelijalle tasa-arvoinen perusta omien tavoitteiden sekä unelmien tavoitteluun. Opettajan oikeudenmukaiseen toimintaan kuuluvat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, oikeudenmukainen kohtelu sekä suosimisen ja syrjinnän välttäminen, mutta myös kaikkia arvostavan ilmapiirin luominen. Hänen tulee myös huomioida kaikki opiskelijat siten, että jokainen tulee kuulluksi. Opettajille tarkoitetut eettiset ohjeet eivät anna ratkaisua ongelmatilanteisiin, vaan niiden pohjalta oppilaitoksissa voidaan luoda yhteiset toimintamallit erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.

Opettajalla on tärkeä rooli myös demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen toteuttamisessa. Keskeistä on, että opettaja itse toimii omassa työssään ihmisoikeuksia kunnioittaen. Hänen tulee siten tunnistaa omat asenteet ja oman toimintansa mahdolliset epäkohdat tai mahdollinen epäasiallinen asenne sekä arvot, normit ja ihmiskäsitys, joihin hän työssään nojaa. Esimerkiksi opettajan epäasiallinen asenne vaikuttaa usein vahvasti opiskelijan opiskelumotivaatioon ja itsetuntoon. Opiskelijan yhteisöllisen osallisuuden kokemus syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja turvallisuuden kokemuksesta. Opiskelijan on voitava kokea, että hän tulee kuulluksi yksilönä, hänen tarpeensa huomioidaan ja että hän voi olla oma ainutkertainen itsensä ja osa yhteisöä ilman pelkoa syrjinnästä. Näin yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu ja siten lisää opiskelumotivaation syntymistä. Parhaimmillaan opettaja osaa tukea yhdenvertaisen ja jokaista opiskelijaa kunnioittavan ilmapiirin syntymistä ja kehittää turvallisen oppimisympäristön, kaikkien sukupuolten kannalta.

Opettajan työssä monentyyppiset tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vaativat tilanteet saavat opettajan arvioimaan valintojaan. Häneltä vaaditaan myös herkkyyttä tunnistaa tasa-arvoon liittyviä ongelmia sekä valmiutta ratkaista niitä. Varmasti jokainen opettaja haluaa olla työssään se, johon luotetaan, arvostetaan ja pidetään oikeudenmukaisena kollegoiden, mutta erityisesti oppilaiden, silmissä. Opettajan työnkuva muodostuu opetuksen, kasvatuksen sekä oppimisen mahdollisuuksien edistämisestä oppijan parhaaksi, ja positiiviset oppimiskokemukset edistävät oppijan elinikäistä oppimista. Opettajan rooli ja tasa-arvoinen toiminta ovatkin näissä kokemuksissa tärkeässä asemassa, jotta oppijan sosiaalinen vastuullisuus, toisten kunnioittaminen sekä itseluottamus voivat kehittyä. Opettajat ja muut ammatissaan kasvatustyötä tekevät ovat saaneet käyttöönsä eettisen ohjeistuksen työnsä tueksi. Ammattieettiset säännöt ja ohjeet voivat toimia opettajan omakohtaisen pohdinnan sekä vaikeiden valintojen tukena ja virikkeinä, myös tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden sekä yhdenvertaisuuden kysymyksissä. Kasvatustilanteiden ainutkertaisuus edellyttää usein tilannekohtaista, eettisten periaatteiden hyvää soveltamista eikä vain suoraviivaista ohjeiden noudattamista.

Kirjoittajat

Terhi Junttila & Ansku Remes
Opettajaopiskelijat
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lähdeluettelo

Eskola, S., & Pekkarinen, V-L- (2019.) Osallisuuden ja ihmisoikeusperustaisuuden vahvistaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Haettu 17.1.2020. osoitteesta: https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/osallisuuden-ja-ihmisoikeusperustaisuuden-vahvistaminen-ammatillisessa-opettajankoulutuksessa

Hämäläinen, J. & Nivala, E. (2008). Kasvatustiede. Pedagogisen ihmistyön tiede. UNIpress, Suomi.

Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta. Haettu 19.01.2020. osoitteesta: https://minedu.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf

Opetusalan ammattijärjestö OAJ. (2019). Opettajan arvot ja eettiset periaatteet. Haettu 31.01.2020. osoitteesta: https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/opettajan-arvot-ja-eettiset-periaatteet/

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. (2019). Koulutuksen tasa-arvo. Haettu 31.01.2020. osoitteesta: https://www.oaj.fi/politiikassa/koulutuksen-tasa-arvo/

Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat (2019:4a) Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella. Haettu 17.1.2020. osoitteesta: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/mukana_tasa-arvo_ja_yhdenvertaisuustyo_toisella_asteella.pdf

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2016–2018). Haettu 18.02.2020. osoitteesta: https://oiva.oamk.fi/tietoa_opiskelusta/palvelut_opiskelijoille/tasa-arvotyo/tasaarvofi.pdf

Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L. & Virta, A. Demokratia ja ihmisoikeudet. Tavoitteet ja sisällöt opettajankoulutuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:18. Haettu 31.01.2020. osoitteesta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75251/tr18.pdf

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (2020). Opetushallitus. Haettu 18.02.2020. osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma

Saatat pitää myös näistä...

Vastaa