Onko monikulttuurisuus yrityksen menestystekijä tulevaisuudessa?
Työmarkkinoilla on ilmeinen ristiriita puheiden ja tekojen välillä: toisaalta Suomeen halutaan saada lisää korkeasti koulutettuja osaajia ulkomailta, toisaalta maassa jo olevien osaajien on vaikeaa saada koulutustaan vastaavia töitä. Mistä tämä ristiriita johtuu? Onko kyse asenteista, osaamistarpeiden ja -tarjonnan kohtaamattomuudesta, kieliongelmista, rohkeuden tai tiedon puutteesta vai mistä? Monelle työnantajalle ensimmäisen ulkomaalaisen työntekijän rekrytoiminen voi tuntua suurelta askeleelta.
ESR-rahoitteisen SIMHE polku -hankkeen tavoitteena on tukea korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista, täydennyskoulutusta ja työllistymistä. Hanke järjestää maaliskuun lopussa yritysten ja muiden työyhteisöjen edustajille tarkoitetun webinaarin, jonka aiheena on monikulttuurisuuden ja monimuotoisuuden kehittäminen yrityksissä ja työyhteisöissä. Tilaisuuden tavoitteena on virittää ajatuksia ja tarjota uusia näkökulmia ja käytännön työkaluja työyhteisön monimuotoisuuden kehittämiseen.
Tilaisuudessa kerrotaan myös Helsingin seudun kauppakamarin Menestyvä monikulttuurinen yritys -kampanjasta ja Talent Boost -mittaristosta. Kansainvälinen henkilöstö voi olla yritykselle todellinen kilpailuetu. Kampanjasivulla kerrotaan, että Kauppakamarin jäsenyritysten kokemusten mukaan monikulttuurisella henkilöstöllä on positiivisia vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen, tuotekehitykseen ja kieliosaamiseen. Lisäksi eri taustoista tulevat osaajat auttavat uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, laajentavat kontaktiverkostoja ja edistävät yrityksen kansainvälistymistä.
Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen toteaa Työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 -julkaisussa, että Suomessa maahanmuutto on historiallisesti katsoen melko uusi ja kansainvälisesti vertaillen vielä pieni ilmiö, mutta muuttoliike Suomeen on kasvamassa. Hän toteaa, että Suomi myös tarvitsee maahanmuuttoa: ”Kun arvioidaan vanhenevaan väestökehitykseen ja laskevaan syntyvyyteen liittyviä ratkaisuja, on maahanmuuttajien kotoutuminen keskeisessä asemassa.”
Julkaisussa todetaan, että ulkomaalaistaustaisten työmarkkina-asema eroaa suomalaistaustaisten tilanteesta: työllisyysaste on matalampi ja työttömyys korkeampi koko väestöön nähden. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten työsuhteet ovat muuta väestöä useammin osa- tai määräaikaisia, ja ulkomaalaistaustaiset sijoittuvat usein koulutustaan vastaamattomiin töihin.
Katsauksen artikkeleissa työmarkkinoiden havaittiin lisäksi olevan etnisesti hierarkiset: maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät jälkeen suomalaistaustaisten tasosta. Lisäksi maahanmuuttajat joutuvat lähettämään suomalaistaustaisiin verrattuna monin kerroin enemmän työhakemuksia saadakseen haastattelukutsun, vaikka ominaisuudet olisivat täysin samat kuin suomalaistaustaisilla hakijoilla.
Näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkien osapuolien välistä yhteistyötä ja toimenpiteitä. SIMHE polku -hankkeen tavoitteena on tukea sekä työnantajaa että työnhakijaa rekrytoinnissa (matching), perehdyttämisessä ja työpaikkaan sitouttamisessa. Myös kaupungin toimenpiteet ovat tärkeitä alueellisen vetovoiman ja palvelujen kehittämisessä, jotta maahanmuuttajat ja heidän perheensä kotiutuisivat hyvin uudelle kotiseudulle.
Maksuton webinaari:
Menestyvä monikulttuurinen yritys ja työyhteisö torstaina 26.3.2020 klo 9.00 – 11.15. Ilmoittaudu viimeistään ti 24.3.: https://link.webropolsurveys.com/S/9FAE15BCA9F192D9
Sirpa Puolakka, hankeasiantuntija
Lisätietoa hankkeesta: www.oamk.fi/simhepolku
SIMHE polku – osaamisen tunnistamisesta ja täydentämisestä työllistymiseen -hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Kotona Suomessa -ESR-toimenpidekokonaisuutta. Kyseessä on valtakunnallinen hanke, jossa toimijoina ovat Oulun ammattikorkeakoulun lisäksi pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomessa toimiva Karelia-ammattikorkeakoulu. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke toteutetaan vuosina 2019-2020.
