Kestävä kehitys matkailualan elämysteollisuudessa
Sanapari kestävä kehitys on nykyään usein esillä. Käsite on viime vuosina noussut myös opetuksen osaksi ja valtaosassa korkeakouluissa ainakin strategiseksi tavoitteeksi. Siihen nähden, kuinka paljon sanaparia käytetään… Kuinka moni oikeastaan tietää, mitä kaikkea kestävän kehityksen määritelmä käsittää?
Itse ymmärsin kestävän kehityksen käsittävän ainoastaan ekologista kestävyyttä – kierrätystä, luomua, lähipalvelujen ja –materiaalien käyttämistä, energian kulutuksen ja hiilijalanjäljen vähentämistä…
Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa on osaamistavoite ”Ymmärrät kestävän kehityksen periaatteita ammatillisessa koulutuksessa/ korkeakoulutuksessa”. Vasta tuon osaamistavoitteen pohjalta aloin tutkia kunnolla, mitä kestävä kehitys kaikkinensa sisältää. Yllätys oli suuri ymmärtäessäni käsitteen laajuuden.
Suomen Kestävä kehitys -toimikunta jakaa termin ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen sekä kulttuurilliseen kestävyyteen. Lyhyesti kerrottuna kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys, eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen, sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn.
Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta.
Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
Tehdessäni Lapin yliopistossa kandityötäni, tutustuin Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO:n kehittämään Elämyskolmio-malliin. Mallin avulla voidaan edistää tuotteiden ja palveluiden elämyksellisyyttä. Gradussani pohdin kestävän kehityksen soveltuvuutta elämyksen seitsemänneksi elementiksi yksilöllisyyden, aitouden, tarinallisuuden, moniaistisuuden, kontrastin ja vuorovaikutuksellisuuden rinnalle.
Matkailualalla työskennellessäni huomasin, että käsitys elämyksen elementeistä on suppea, vaikka sanaa elämys/ elämyksellisyys käytetäänkin paljon markkinoinnissa. Elämys ei synny ilman kestävän kehityksen periaatteita. Tuotteiden ja palvelujen täytyy olla lähialueilta hankittuja, työllistäen paikallisia. Niiden täytyy olla yksilöllisiä ja aitoja. Ulkomailta hankitut edulliset, ”kertakäyttöiset” ja tunnistettavat tuotteet eivät tue elävää kulttuuriperintöämme eivätkä ekologisuutta. Meidän täytyy käyttää ja arvostaa omaa osaamistamme ja kulttuuriamme – se on kestävän matkailun perusta.
Kuvassa omaa kestävää kehittymistäni. Olen virkannut lappilaisesta villalangasta sekä vanhojen villatakkien langasta muotoja. Muodot täytin/ täytin koirani Ernon karvasta, ja huovutan ne ”kiviksi”. Lopuksi yhdistän ”kivet” yksilölliseksi, aidoksi, käytettäväksi ja (toivottavasti) kestäväksi villamatoksi.
Kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän olosuhteissa selviytymisessä.
Ammatillisten opettajien on tärkeää kouluttaa ja totuttaa tulevia ammattilaisia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan työssään. Onneksi opiskelijat ja nuoret ovat nykyään valmiiksi valveutuneita, ja voivat vastavuoroisesti opastaa opettajia asiasta. Tiedän, että tämä tehtävä on laaja ja vaatii suuria ponnistuksia — mutta ensimmäisenä se lähtee meistä itsestä, sekä kestävän kehityksen sisäistämisestä.
Lähteet
Kestävä kehitys. ”Mitä on kestävä kehitys?” Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.4.2020. https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys
Tarssanen, S. (toim.) 2009. Elämystuottajan käsikirja. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus. Rovaniemi. Viitattu 8.4.2020. http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/elmystuottaja%20ksikirja.pdf
Kirjoittaja
Tuulia Pulju
Opettajaopiskelija
Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
