Opettajaopiskelijoidemme vinkkejä osaamisperusteisen verkko-opintojakson suunnitteluun. 

Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinnoissa opiskellaan osaamisperusteisesti. Opintojen tavoitteet on kuvattu osaamistavoitteina, eli tekstinä, jossa ei kuvata opintojen sisältöä, vaan asioita, joiden osaaminen tulee osoittaa. Kuinka sitten osaamisperusteinen opetus toteutetaan ja vielä nykyaikaisesti verkossa – se on varmasti mahdoton yhtälö, vai onko? Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa harjoitellaan paljon osaamisperusteista verkko-opetusta, ja kerromme tässä, millaista se voisi olla oikeassa työelämässä.

Osaamisperusteinen opetussuunnitelma toimii pohjana opetustapahtuman tai kokonaisen opintojakson suunnittelulle. Opetussuunnitelmassa määritellään sisältö, osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi tarvitaan toteutussuunnitelma. Siinä tarkennetaan, miten ja millä keinoilla tavoitteet saavutetaan sekä miten sisältö työstetään oppimisprosessiksi. Toteutussuunnitelman sisältö voi vaihdella, mutta yleensä se kertoo vähintään opintojakson tavoitteet, toteutustavat, karkean aikataulutuksen ja mielellään myös arviointiperusteet. Toteutuksen suunnittelu on ehkä tärkein vaihe onnistuneen opetuksen kannalta, joten siihen kannattaa panostaa. Toteutussuunnitelmasta voi tehdä hyvinkin tarkan, mutta toisaalta laajojen opintokokonaisuuksien liian tarkka suunnittelu herkästi sitoo tekemisen juuri tietynlaiseksi. Jos kyseessä on aihe, jossa opiskelijan tulisi jo osata soveltaa aiemmin oppimaansa, voi kovin tarkka suunnitelma mahdollisesti rajoittaa liikaa.

Opetusmenetelmien valinnalla voi paljon vaikuttaa siihen, pääsevätkö opiskelijat haluttuun lopputulokseen. Arviointimenetelmät tulee valita sellaisiksi, että opiskelija voi osoittaa osaamisensa asianmukaisella tavalla. Onko opiskelijalle mitään hyötyä verkko-opintojaksosta, jos sen voi läpäistä vain osallistumalla opettajan pitämään webinaariin? Opiskelijaa voi helpottaa, että opintojakson suoritus tapahtuu selkeästi tiettynä aikana webinaariin osallistumalla eikä vaadi pohdintaa enää muulloin. Toisaalta monen opiskelijan aikataulua rajoittavat työ ja perhe-elämä, joten on inhimillistä antaa mahdollisuus osoittaa osaamista muulloinkin kuin lukujärjestykseen merkityssä aikataulussa.

Opetusmenetelmien valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että ne tukevat opiskelijan oppimista. Opettaja voi joutua ristiriitaan opiskelijoiden turhautuessa siihen, ettei kaikki opetuksessa jaettava tieto ole valmiiksi prosessoitua. Varmuutta siihen, ettei yritä työntää tietoa suoraan opiskelijoiden päähän, opettaja voi saada reflektoimalla omia kokemuksiaan oppimisesta. Joskus uudet asiat selkeytyvät yön yli nukkuneena, toisinaan ehkä viikkojen tai vuosienkin päästä. Arviointi, joka ei perustuu pelkkään loppukokeeseen, voi auttaa opiskelijaa irtautumaan asioiden pinnallisesta tenttiä varten ulkoa opettelusta.

Käytännön toteutus voisi yhden opetusaiheen osalta olla seuraavanlainen: ennakkotehtävä, osallistuminen webinaariin tai tutustuminen jo verkossa olevaan materiaaliin ja ehkä tärkeimpänä aiheeseen liittyvä tehtävä, jossa pääsee pohtimaan ja käsittelemään aihetta omakohtaisesti. Tehtävä on yleensä opiskelijan kannalta se opettavin osio. Sen voi toteuttaa verkkokyselyn, pelin, pienryhmäkeskustelun tai vaikka blogin kirjoittaminen avulla. Tehtävien tulee olla sellaisia, että ne osoittavat opiskelijan osaamista tavoitteiksi asetetuissa asioissa. Opiskelijoita motivoivat erityisesti työelämään kytkeytyvät todelliset ongelmat. Oppiminen tulee varmistaa esimerkiksi käytännön kokeiden tai testien avulla, mutta myös oppitunnin lopuksi käytävällä yhteenveto- tai palautekeskustelulla voidaan varmistaa, että oppitunnilla tai webinaarissa käsitellyt asiat on todella ymmärretty. Opiskelijalle tulee myös antaa palautetta hänen tekemistä tehtävistä. Toki opettajankin on hyvä kerätä palautetta opiskelijoilta opetuksensa kehittämiseksi.

Pakollisen ennakkotehtävän avulla opiskelija saadaan pohtimaan aihetta syvällisemmin. Eräs opettaja vertasi ihmisaivoja suureen arkistoon, jossa on miljoonia pieniä laatikoita. Kaikki opittu sullotaan näihin laatikoihin, mutta ilman jäsentelyä laatikot menevät sekaisin eikä arkistonhoitaja enää tiedä mitkä laatikot kuuluvat yhteen. Pidemmällä aikavälillä arkistonhoitajalla on aikaa järjestää laatikot siten, että opitut asiat löytyvät helpommin myös tulevaisuudessa.

Ennakkotehtävä auttaa opiskelijoita aktivoimaan aikaisempia tietojaan aihealueesta ja motivoitumaan luennon sisällöistä ja siten valmistelee opiskelijoita tulevaan tietoon. Ennakkotehtävän avulla voidaan myös säästää aikaa – koska opiskelijat ovat jo tutustuneet aiheeseen, voidaan opetuksessa mennä suoraan asiaan. Hyvä käytäntö on myös antaa luentomateriaali opiskelijoiden tutustuttavaksi ennen opetusta. Jopa koko opetus voi perustua siihen, että opiskelijat tutustuvat materiaaliin itsenäisesti etukäteen, jolloin opettaja voi käyttää opetusajan harjoitustehtävissä avustamiseen tai oppimista syventävään keskusteluun (ns. Flipped learning -malli).

Verkko-opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia opetussimulaattoreita ja sosiaalista mediaa sekä mobiililaitteita. Erilaisia simulaattoreita käytetäänkin melko yleisesti mm. metsä-, auto- ja logistiikka- sekä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalisen median sovelluksista opiskelijoiden suosiossa ovat mm. WhatsApp, YouTube, Snapchat ja Facebook – opettajalla onkin iso työ pysyä perässä uusissa sovelluksissa.

Ensimmäisellä kerralla osaamisperusteisen verkko-opintojakson suunnittelussa kaiken huomioiminen ei toki ole helppoa, mutta opettajankin pitää kehittyäkseen joutua välillä epämukavuusalueelleen. Lisäksi suunnitelma on vain suunnitelma, ja joskus siitä joutuu poikkeamaan yllättäen esimerkiksi teknisten laitteiden pettäessä tai ryhmäkoon poiketessa oletetusta. Onneksi opettajaksi opiskelu ja opettamisen harjoittelu monipuolisesti jo opintojen aikana valmentavat monenlaisiin tilanteisiin.

Opeopiskelijat eHope 1 -ryhmästä

Mari Heikkilä
Minna Korhonen
Paula Kukkohovi
Susanna Linko
Perttu Niskanen

Oulun ammattikorkeakoulu
Ammatillinen opettajakorkeakoulu