Unni Länsman lea min davvisámegielat oahpaheaddjeoahpuid studeanta.

Dábálepmosit olmmoš ádde bistevaš ovdáneami luonddu riggodagaid jierpmálaš ávkkástallama bokte sihke gálvvuid gávppašeami ja mátkkošteami geahpedemiin. Bistevaš ovdáneamis vuhtii váldojuvvo servodaga dárbbut nu, ahte dat eai goarit maŋit buolvvaid ovddas. Bistevaš ovdáneapmái gullet ekologalaš, ekonomalaš ja sosiála sihke kultuvrralaš bealit. Ekologalaš ja sosiála- ja kultuvrralaš válljejumiin šaddá smiehttat maiddái ruđalaš beliid nappo ekonomalaččat buoremus dietnasa unnimus goluiguin. Seamma áigge ollašuhttimis berre vuhtii váldit dásseárvvu, searalašvuođa ja buresveadjima. (Birasministeriija 2017, Suomen YK-liitto 2020).

Sámekultuvrras bistevaš ovdáneapmi leamaš vuođđojurddan jo don doložis. Sápmelaš lea váldán vuhtii iežas doaimmain luonddu go lea ožžon doppe ávdnasiid duddjomii, borramuššii, ássamii ja báikkis nubbái sirdáseapmái. Sámit ávkkástallet ain odnege olu luonddu materiálaid ja geavahit nu visot dan materiálas, ahte unnán báhcá dakkár mas ii juoga ávkkiid ja šaddá bálkestit. Váldoálbmot dávjá jearrá sápmelaččas ráđi bistevaš ovdáneapmái dasgo sii leat oaidnán sámiin lea árbevirolaš diehtu iešguđet eallima dárbbuide. Badjeolmmoš njuovvá bohcco aivve fal dárbui, son geavaha buot bierggu borramuššan, náhkki ja dávttiid biktasiidda ja eará atnudávviriidda. Sápmelaš árbevirolaččat mátkkošta unnán ja dalle fal go lea dárbu, sápmelaš muđuige ealla nu, ahte váldá vuhtii eallima maiddái moaddelogi jagi ovddos. Jus muorrameahcisge čuollá boaldinmuoraid, de ii čuola muoraid ovtta sajes báljisin dahje jeahkáliid duohppu duoppil dáppil vai ii šatta ovtta sadjái báljes eana. Sámeskuvllat leat hui čeahpit vuhtii váldit bistevaš ovdáneami oahpahusas sámekultuvrra árbevieruid dihte. Skuvllain bistevaš ovdáneapmi oidno maiddái nu, ahte háhkat lagasguovllu borramuššan bohccobierggu ja báikkálaš guoli.

Kuvituskuva: Tommi Karjalainen

Oahpaheaddji ja skuvla sáhttá skuvlaárggas jo oahpahit sirret ruskkaid, geavahit gálvvuid ođđasit ođđa vugiin, čálihit unnánat báhpiriid ja baicce geavahit digitála čovdosiid, vejolašvuođaid mielde ávkkástallat gáiddusoktavuođaid ovdm. dakkár beivviid goas eai leat nu guhkes beaivvit de sáhttet studeanttat maid seastit áiggi ja luonddu go eai mátkkoš skuvlii. Skuvllas oahpaheaddji sáhttá ekonomalaš beliide ieš váikkuhit nu, ahte mátkkošta unnit, dávvirháhkamiid ja -golaheami bokte geavaha áiggi dárkilut smiehttat maid dárbbaša. Sáhttá maiddái bivdit eará fitnodagaid muitalit oahppodiimmuide mo sii váldet vuhtii bistevaš ovdáneami iežaset doaimmain. Sosiálalaš- ja kultuvrralaš beliin oahpaheaddji barggus boahtá ovdan studeanttaid guovdu dásseárvvu ja demokratiija sihkkarastin. Oahpaheaddji láhčá ovttasbargovejolašvuođaid eará servodatdoibmiiguin ja láhčá oahpahusdili nu, ahte maiddái dearvvašvuođaváttisvuođaid dihte lea vejolaš čađahit oahpuid. Eandaliige oahpaheaddji bargun lea oahpahit studeanttaid diđolažžan bistevaš ovdáneamis bargoeallimis, muhto maiddái studeanttaeallimis.

Birasministeriija 2017. Mitä on kestävä kehitys. Čujuhuvvon 7.5.2020. https://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys

Suomen YK-liitto, Kestävä kehitys. Čujuhuvvon 7.5.2020. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys

Bloggačálli: Máijjo Jovnna Ilmár Unni
Oulu ámmátallaskuvla