Huom! Oamkin blogi poistuu käytöstä
Osana verkkoympäristön uudistustyötä blogisivusto poistuu käytöstä 30.6.2024. Blogien kirjoittajat vastaavat omien tekstien talteenottamisesta ja arkistoimisesta. Ajankohtaisten blogien julkaisemista kannattaa tarjota Oamk Journalille. Blogi on saatavilla lukutilassa sisäverkosta 31.12.2024 saakka.

Ohjelmoinnin opetus vaihtuu golfin opetteluun

Ohjelmistoalaa ja etenkin mobiiliohjelmointia opettanut lehtori Pertti Heikkilä päättää täysin palvelleena uransa Oamkin tietotekniikan tiimissä tänä kesänä ja toivoo aikaa vihdoin löytyvän intensiivisemmin golfille, kunhan viimeiset opinnäytetyöt saadaan pakettiin. Opettajan työvuosiin on mahtunut monia haasteita, muutoksia ja innostavia hetkiä.

Lähigolfkentät tulevat tutuiksi, kun Pertti Heikkilä aloittaa kesäloman ja pitkän vapaan

Nokia-vaiheesta jäi mukavia muistoja

Heikkilä aloitti Oamkissa koulutus- ja kehittämispalveluissa 2003 pitämällä mobiiliohjelmoinnin koulutuksia Nokian alihankkijoille. Matkapuhelinten Symbian-käyttöjärjestelmä oli myös ohjelmoinnin perusopiskelijoiden kursseilla keskeinen aihe.

Nokian panostus alan koulutuksen suuntaan näkyi tuolloin siinä, että Nokia koulutti ohjelmoinnin opettajia toimipisteissään Euroopassa ja tarjosi uusimpia laitteita opetuksen tueksi. Samoin opiskelijoita otettiin runsaasti harjoitteluun. Opettajan työssä tällainen etunojassa saatava tietämys vaati opetuksessa mm. salassapidon tarkkaa huomioimista.

Kun tarvetta Symbian-osaamiselle ja sen heikosti menestyneille seuraajille ei enää ollut, koko tutkinto-ohjelma oli haasteensa edessä: mihin opetus nyt suunnataan. Tyypilliseen tapaan kesän aikana Heikkilä kollegoineen otti haltuun uutena aiheena Android-ohjelmoinnin ja syksyn kurssit käynnistyivät uusilla sisällöillä. Aihe upposi myös opiskelijoihin, sillä osalla oli ensimmäisiä omia Android-puhelimia.

Tuoteideoita syntyy joka kurssilla

Tällä hetkellä mobiiliohjelmoinnissa hallitsee kaksi isoa, Android ja iOS, joille Heikkilä ei näe vakavaa kilpailijaa ihan lähiaikoina. Laitteissa tabletit ovat ehkä jäämässä taka-alalle. Puhelimet kiinnostavat kehittäjiä eniten, ja pientä eloa on esimerkiksi rannekokoisten laitteiden kehittelyssä. Laitteet toki paranevat koko ajan, ja laitteisiin on helpompi toteuttaa ohjelmistoja avoimempien rajapintojen ansiosta.

”Alun perin kun yritti opettaa kännykällä tekemään asioita niin palveluita ei ollut saatavilla tai niitä oli vaikea toteuttaa eikä Googlessa tosiaankaan ollut tietoa. Nyt kun kaikki on avointa, kehittäminen on aivan toista.”

Avoimessa datassa ja koodissa Heikkilä näkee paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi mobiilitietoliikenteen harjoitustöissä opiskelijat ovatkin kehitelleet monenlaisia uusia palveluita avoimien rajapintojen kautta esimerkiksi bussi- ja juna-aikataulujen pohjalta. Heikkilä hehkuttaa, että jokaisella kurssilla opiskelijoiden harjoitustöistä nousee ideoita, joita kannattaisi kehittää eteenpäin.

Opettajakin opiskelee jatkuvasti

Innostuksen säilyminen alaan on opettajalle yhtä tärkeää kuin opiskelijoillekin. Työn haasteena on koko ajan kehittyvän alan tekniikoiden opettelu samalla, kun asioita jo opettaa. Tähän Heikkilä toivoisi olevan enemmän aikaa kiireisen lukukauden aikana, sillä muut työt vievät entistä enemmän opettajan työaikaa.

Heikkilän mielestä on hyvä, että opinnoissa on viime vuosina lisätty aineiden yhteistyötä ja linkityksiä kurssisisältöjen välillä. Opettajayhteistyöllä vältetään päällekkäisyyksiä ja opitaan kollegan tapa toimia, jolloin yhteistyö helpottuu. Toisaalta opetettavien asioiden kirjo on kasvanut viime vuosina turhankin isoksi, joten sisältöihin perehtymiseen toivoisi varattavan työsuunnitelmassa enemmän aikaa.

Hollantilainen kollega ja Pertti Heikkilä opiskelijoiden projektityötilan tunnelmissa

Heikkilän kokemuksen mukaan opiskelijat ovat aiempaa taitavampia erilaisten ohjelmien, järjestelmien ja rajapintojen käyttäjiä. Harrastuneisuus ratkaisee, kuinka nopeasti ammattitaito kehittyy koulutuksen aikana. Aina täytyy muistaa, että aiemmin opittu on pohja seuraaville asioille ja että vielä töissä ensimmäiset 3–5 vuotta ovat koko ammatin haltuunottoa. Suunta on ollut koulutuksessa ihan oikea siinä, että opiskelijat pääsevät sisälle alan työelämän käytänteisiin jo yrityslähtöisten tuotekehitysprojektien aikana.

”Kerran yksi yritysprojektin ohjaaja muisteli, että aiemmin kun opiskelija tuli harjoitteluun niin hyvä jos hän sai koneen käyntiin. Nyt valmiudet on huomattavasti paremmat, kun laitteita jo käytetään muutenkin.”

Heikkilä muistuttaa, että opiskelussa kannattaa hyödyntää avoimesti tarjolla olevia ja ilmaisia materiaaleja. Ihan viime aikoina on alkanut olla tarjolla samaan tarpeeseen vaihtelevia menetelmiä ja toteutustapoja, jolloin opettajan haaste on valita niistä opetukseen sopivat.

Kohokohtina kiinnostavat reissut ja taitavat opiskelijat

Nokian koulutukset esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa olivat Heikkilän opettajan uran alussa mieleen jääneitä kokemuksia. Uusimpana merkittävänä yhteistyönä hän mainitsee Hollannin Fontys Hogescholenin ICT-osaston kanssa jo viitisen vuotta jatkuneen projektiyhteistyön. Siinä ryhmät kehittelevät opiskelijoiden käyttöön mobiilisovelluksia ja pitävät projektiryhmässä yhteyttä etäpalavereissa sekä vierailemalla toistensa korkeakouluissa.

Pertti Heikkilä (toinen vasemmalta) Hollannin yhteistyöopettajien ja kollega Susanna Kujanpään kanssa viikinkitunnelmissa Oulussa

Myös erityisen haastavat ja onnistuneesti ratkaistut harjoitustyöt ja opinnäytteet jäävät mieleen. Heikkilä toivookin, että opiskelijoilla olisi vainua yritystoiminnan mahdollisuuksiin, kuten eräällä opiskelijalla, joka kieltäytyi siitä syystä näyttämästä lähdekoodiaan edes opettajalle kurssin aikana. Hieman jää harmittamaan, että parhaiden opiskelijoiden kanssa ei ole pystynyt käyttämään enemmän aikaa. Välillä on opettajankin ollut mukavaa vain ihailla opiskelijan osaamista ja valmiutta tarttua haastaviin aiheisiin.

Yrityksille Heikkilä heittää haasteen: samanlaista yhteistyötä kuin Nokian kanssa aikanaan kannattaisi rohkeasti kehitellä, sillä se innostaa opiskelijoita ja antaa näkymää kehityksen eturintamaan jo opiskeluaikana.

Teksti: Tuula Hopeavuori

Kuvat: Pertti Heikkilän ja Susanna Kujanpään arkistot

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *