Tekstin on kirjoittanut Oamkin konetekniikan KTO18SP3-ryhmän opiskelija Roni Väärälä opintojaksolla YY00BB72-3133 Tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Olen viittä vaille valmis koneinsinööri, opinnäytetyön viimeisen version palautin toissa päivänä ja odottelen innolla saamaani palautetta. Tein opinnäytetyöni Oulun Infralle, missä olen tälläkin hetkellä töissä. Aloitin työt Oulun kaupungin varikon työnjohtajan tehtävissä vuoden 2019 kesällä. Työ oli minun ensimmäinen virallinen työpaikkani alalta. Työskentelin harjoittelijan tittelillä ja palkka oli sen mukainen. Suoriuduin kuitenkin tarpeeksi hyvin, sillä jatkopaikka aukesi helmikuussa 2020 ja olen siitä asti toiminut korjaamolla työnjohdon tehtävissä.

Tavallinen työpäivä menee kutakuinkin näin. Aloitan aamun aina kello 7 lukemalla muutaman sähköpostin ja tarkistamalla työkalenterin. Sen jälkeen menen asentajien kahvihuoneeseen niin sanottuun käskynjakoon. Ennen tehtävien jakoa yleensä rupatellaan niitä näitä vapaa-ajan tapahtumista tai kommentoidaan uutisia. Työn käynnistyttyä palaan yleensä toimistoon tarkastamaan juoksevia asioita, kuten alaisten työtuntien tarkastuksia ja laskujen maksua. Töitä yleensä tulee päivän mittaan lisää, joten niiden organisointi on iso osa työtä.

Scanian päällilaitteiden vaihto

Joskus asentajat tarvitsevat työssään neuvoja. Olisin tyhmä, jos luulisin osaavani kaiken paremmin kuin yli 30 vuotta alalla ollut asentaja. Kuitenkin on selvää, että kaikki tarvitsevat joskus apua. Koen tärkeimmäksi tehtäväkseni auttaa asentajia löytämään tarvitsemansa tiedon, esimerkiksi kytkentäkaavioita, varaosia, ja räjäytyskuvia. Mikäli jotain asiaa ei kukaan työyhteisössä tiedä, on minun tehtäväni ottaa siitä selvää.

Korjaamolla korjataan ja huolletaan Oulun kaupungin omistamaa ja hallinnoimaa kalustoa. Kaikki koneet ja laitteet on siis niin sanotusti ”omia” eli pelkoa asiakaspalvelutyöstä ei ole. Kalusto on korjaamolla kirjavaa, on kuorma-autoja, henkilöautoja, pyöräkuormaajia ja tiehöyliä. Kukaan ei ole seppä syntyessään enkä myöskään minä, raskaasta kalustosta minulla ei ollut aloittaessani mitään kokemusta. Tekemällä oppii?

Maakairan korjausta

Yllä olevassa kuvassa asentaja korjaa maakairaa – kyllä, luit oikein. Maakairaa. Tämmöistä konetta ei varmaan ihan joka korjaamolla korjata. Se on yksinkertainen laite, mutta vaatii rohkeutta ryhtyä purkamaan.

Koen, että insinöörikoulutuksesta on ollut työssäni hyötyä erityisesti vikadiagnostiikassa ja sähköpuolen asioissa. On erityisen tärkeää ymmärtää mekaanisen laitteen sielunelämä ja toimintaperiaatteet niin hyvin, että tietoa voi soveltaa vikatilanteissa. Koulussa pidin hyvänä sitä, että koneita ja laitteita sai kokeilla kurssien yhteydessä ja niitä sai käyttää myös vapaa-ajalla.