Kohtaamisia loppuseminaarissa

Kirjoittajat: Jenni Holappa ja Tuula Harju

Kuvat: Minna Kamula

TIKO-silta-hankkeen loppuseminaari pidettiin 23.11. Rauhalassa. Seminaariin saimme yhteensä 27 osallistujaa sekä lukioista, korkeakouluilta ja yrityksistä. Puhujavieraaksi saimme Timo Nurmen, joka toimii Postilla viestintäjohtajana (strategia- ja vastuullisuusviestintä, konserni).  

Tilaisuus alkoi Fanny Vainionpään ja Tuula Harjun lyhyillä tilaisuuden ja TIKO-silta-hankkeen esittelysanoilla, jonka jälkeen tilaisuudessa kuultiin Oamkin Informaatioteknologian yksikön johtaja Eero Nousiaisen tervehdys. Tervehdyksessään hän otti esiin ICT-alalla olevien työpaikkojen kasvavan määrän ja edelleen voimassa olevan kapean mielikuvan tietojenkäsittelystä matemaattispainotteisena, vaikka todellisuudessa työnkuva on todella laaja. Lisäksi hän painotti TIKO-sillan merkityksellisyyttä potentiaalisen tulevan opiskelijan kannalta, jonka tietämystä alasta sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen eroja on hankkeen toimien avulla tuotu selkeämmin esille. Lopuksi hän teki muutamia nostoja hankkeen loppujulkaisusta, kuten nykytilan katsauksesta sen, että lukiolaiset eivät valitse tietojenkäsittelytiedettä toisella asteella saadun tiedon perusteella, joka tietysti on huomiona merkittävä ja varmasti jotain mihin tulisi tarttua.  

Hankkeen esittelyä tilaisuuden alussa

 

Yksikönjohtajan tervehdyksen jälkeen Tuula ja Fanny muistuttelivat mieliin aiempaa LUNO-hanketta, esittelivät hankehenkilöstön ja kertoivat hieman hankkeen työpakettirakenteesta. Tämän jälkeen Joni Rajala tuli avaamaan kuulijoille hankkeen nykytilan katsauksen sisältöjä, jonka pohjalta hanketoimintaa lähdettiin rakentamaan. Hän kävi läpi yhteistyön osapuolet, sen millainen käsitys tietojenkäsittelystä on, olemassa jo olleet yhteistyömallit sekä yhteistyön onnistumiset että sen esteet ja haasteet. 

Nykytilan katsauksen jälkeen palattiin käymään läpi Fannyn ja Tuulan johdolla hankkeessa tehtyjä toimia. He kertoivat hankkeessa tehdystä osallistavasta ideoinnista, pilotti-ideoiden ehdottamisesta lukioille, esimerkkejä mukana olleista piloteista, nostoja hankkeessa opitusta ja toiveista tulevaan, kun hanke päättyy. 

Tässä välissä pidettiin muutaman minuutin mittainen aktivointituokio, jonka aikana osallistujia pyydettiin esittäytymään vierustoverilleen ja keskustelemaan aiempien esitysten aiheista nousseista ajatuksista. Ilahduttava puheensorina täytti salin ja kuulosti siltä, että juttua olisi varmasti riittänyt enemmänkin kuin aikaa tuohon oli varattu käytettäväksi. 

Seuraavaksi ohjelmassa oli paneelikeskustelu aiheella Ideaalisilta yhteistyöhön, johon osallistuivat lukioista rehtori Tiina Partanen ja opettaja Arto Rimpiläinen sekä ammattikorkeakoululta koulutuspäällikkö Teppo Räisänen ja yliopistolta tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmavastaava Elina Annanperä. Paneelia oli vetämässä INTERACT-tutkimusyksikön johtaja professori Netta Iivari. Aluksi paneelissa pohdittiin miksi siltaa lukioiden ja korkeakoulujen välille tietojenkäsittelyalalla tarvitaan. Panelistit nostivat esiin monia seikkoja, kuten sen, että tietojenkäsittely on alana vieras lukiolaisille ja heille pitäisi alasta saada monipuolista tietoa alasta ja sen mahdollisuuksista. Korkeakoulujen näkökulmasta sekä naispuolisten että hyvin pärjäävien opiskelijoiden toivottaisiin löytävän alan paremmin. Alan työmarkkinoista huomioitiin, että alalle kaivataan lisää tekijöitä, alan palkkaus on hyvää, työtehtävät monipuolisia, ja työpaikkoja alalla löytyy Oulusta. Tämän ajateltiin myös olevan Oulun alueen pitovoimaan liittyvä kysymys.  

Paneelikeskustelu käynnissä

Paneelissa päästiin myös unelmoimaan; mitä, jos tämä ideaalisilta olisi rakentunut yön aikana. Esille nousseita asioita olivat esimerkiksi alalla olevan moninaisia ja monentyyppisiä ihmisiä, lukiolaisia näkyisi korkeakoulujen kampuksilla ja päinvastoin ja tästä syntyisi kohtaamisia eri asteiden opiskelijoiden välille. Viesti työelämän puolella olisi, että opiskeluvirrat ovat kunnossa ja osaavaa työvoimaa on saatavilla. Kontaktit voisivat myös olla monialaisia, ei vain tietojenkäsittelyyn rajattuja. Lisäksi keskustelun aikana huomioitiin, että erilaiset polut alalle päätymiseen, esimerkiksi myöhemmällä iällä, olisi tärkeää saada nostettua esille. 

Tästä jatkettiin pohtimaan, mitkä ovat esteenä näiden juuri keskusteltujen unelmien toteutumisessa. Merkittävinä haasteina nähtiin ongelmat korkeakoulujen ja lukioiden ja jopa eri lukioiden välisten aikataulujen yhteensovittamisessa, resurssien puute yhteistyön tekemisestä kaikilta osapuolilta, kirjoitusten suuri merkitys lukiolaisille, ja jo valmiiksi lukioiden opintosuunnitelmiin usein tulevat muutokset. Positiivisia kaikuja kuitenkin nousi esimerkiksi pandemian aikana lukioissa kehittyneiden digitaitojen ansiosta, kun etävierailuja voidaan nyt tehdä helpommin. Mahdollisia korkeakoulujen tarjoamia itseopiskelukursseja voitaisiin lukioissa fasilitoida ja avoimien korkeakoulujen opintoja tekemällä voi jo nyt päästä tutkinto-opiskelijaksi tietyin ehdoin. 

Viimeinen paneelin aihe oli sillan merkitys tietojenkäsittelyalan diversiteetin lisäämiseen. Tässä mainittiin monimuoto-opetus, saavutettava oppimateriaali, epänormaalien tai erilaisten urapolkujen esiin tuonti, ja nuorten käyttämien välineiden, kuten sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa ja imagon rakentamisessa. Keskustelun aikana mainittiin myös tärkeys saada nuoria eri puolilta Suomea opiskelemaan Oulun seudulle sekä verkko-opintojen sopivuus siinä, kuinka lukiolaiset voivat opiskella asioita mielenkiintojensa perusteella omaan aikatauluunsa sopivasti. 

Paneelikeskustelun jälkeisen kahvitauon jälkeen siirryttiin vierailijapuheenvuoron pariin. Aluksi Timo Nurmi kertoi omasta taustastaan alun perin vaasalaisena ja lukioaikanaan matemaattisista aineista kiinnostuneena nuorena, joka kuitenkin päätyi markkinointiviestinnän alalle. Hän oli osana perustamassa startup-yritystä ja työskenteli siinä aina siihen asti, kunnes lähti Postille, jossa hän nyt toimii viestintäjohtajana. Puheenvuoronsa punaisena lankana hän piti tekoälyyn liittyviä esimerkkejä. Näiden avulla hän halusi tuoda esiin tekoälyn perusteiden olevan kenelle tahansa – esimerkiksi lukiolaisille – täysin ymmärrettävissä olevia asioita sekä huomauttaa ettei tekoälyn hyödyntämiseen tarvita aina välttämättä syvää ymmärrystä koodauksesta. Lisäksi hän käsitteli puheenvuorossaan tekoälyn työelämään tuomia muutoksia, kuten sitä, että työpaikkoja katoaa mutta myös tulee lisää tekoälyn vaikutuksesta, innovaatioiden sykliä sekä uusien innovaatioiden syntyä kyvystä ajatella asioita uudesta näkökulmasta. Puheenvuoron päätyttyä osallistujilta nousi muutama mielenkiintoinen keskustelun aihe liittyen nuorten uhkarohkeuteen kokeilla erilaisia asioita, vaikka niissä voisikin epäonnistua ja siihen, miten innovatiivisuutta pidetään yllä eikä tukahduteta koulumaailmassa. 

Ajattele isosti – arkipäiväistä, Timo Nurmi

Hankkeessa tuotettavasta yhteistyömallista kertoi Matti Viitala. Hän esitteli yhteistyön vaiheet ja syklisen rakenteen. Lisäksi hän nosti esiin huomion siitä, että esimerkiksi Oamkin verkkosivuilla ei ole erillistä kohtaa lukioyhteistyölle ja huomautti tämän nostavan kynnystä jo valmiiksi kiireisille lukio-opettajille korkeakouluyhteistyön aloittamiseen. 

Tapahtuman lopuksi oli varattu aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle ja verkostoitumiselle, jonka yhteydessä lisäksi tilaisuutta varten tehtyjä postereita hankkeen sisällöistä oli mahdollista käydä tarkastelemassa. Keskusteluja syntyi ja toivottavasti niiden aikana syntyi uusia yhteistyöideoita tai suunnitelmia yhteistyöstä. 

Näin lopuksi haluamme vielä kiittää kaikkia seminaarin osallistujia mukanaolosta!