Keväällä 2020, kun Covid 19-aalto iski voimalla päälle ja sulki maailman, näin ensimmäistä kertaa mainoksen virtuaalimatkasta. Ajatus tuntui kovin oudolta ja ristiriitaiselta. Matkailua ilman matkalle lähtöä, matkailua omalta kotisohvalta. Ajatus jäi kuitenkin kytemään, olisihan tämä matka ekologisesti hieno valinta. Hiilijalanjälki olisi tällaisella virtuaalimatkalla hyvin pieni ja näinollen pystyisimme omalta osaltamme hidastamaan ilmastonmuutosta.

Selattuani virtuaalimatkatarjontaa hetken, mieleeni hiipii ajatus onkohan virtuaalimatkailu kuitenkin flopannut. Matkaa joutuu etsimään useamman mutkan kautta. Osa palvelua järjestävistä toimistoista on lopettanut kokonaan matkojen myymisen. Huomaan miettiväni myös, onko kierros vain oppaan järjestämä näytös kohteesta. Puuttuuko kierrokselta kokonaan normaalimatkalla luonnollisesti ilmenevä vuorovaikutus. Minua kiinnostaisi kovasti tietää, miten ihmiset ylipäätään suhtautuvat virtuaalimatkailuun. Työpaikkani kahvihuoneessa virinnyt keskustelu virtuaalimatkoista selkiytti minulle myös sen, että kovin moni ei edes tiedä virtuaalimatkojen olemassaolosta.

Matkan valinta

Matkaksemme valikoituu Ikaalisten matkatoimiston tarjoama Hyppää Harry Potterin matkaan (Lontoo) – virtuaalimatka. Valinta on helppo, kun kotoa löytyy 9-vuotias Harry Potter -fani. Päätämme tehdä matkasta kokonaisvaltaisen taidekokemuksen. Lapsi saa pukeutua aiheeseen liittyen ja hankimme jokamaun karkkirakeita kaupungissamme sijaitsevasta karkkikaupasta.

Haastattelin aiheen tiimoilta Helena Viitalaa Ikaalisten matkatoimistosta. Haastattelun yhteydessä esiin nousi, että virtuaalimatkailu on palvelu, joka on suunniteltu oikean matkailun rinnalle. Virtuaalimatkailua ei siis ole suunniteltu missään nimessä korvaamaan oikeaa matkailua, niinkuin olin aiemmin ajatellut. Tällä hetkellä on myös otollisin aika lähteä virtuaalimatkalle, sillä talvi on parasta virtuaalimatkailun sesonkiaikaa. Virtuaalimatkat kun ovat kesäisin tauolla.

Ikaalisten matkatoimiston virtuaalimatkoille osallistutaan Zoom-sovelluksen avulla. Lisäksi matkatoimistolla on oma järjestelmä my.virtuaalimatka.fi, jossa asiakkaalla on oma profiilisivu. Tämän järjestelmän kautta asiakas näkee omat varatut matkansa ja pääsee kirjautumaan omalle matkalleen.

Ikaalisten matkatoimiston virtuaalimatkoille ei tarvitse myöskään virtuaalilaseja. Tämä olikin ehdoton plussa perheessämme, jossa virtuaalilaseja ei automaattisesti löytynyt.  Viitalan mukaan riittää, että asiakkaalla on hyvä nettiyhteys ja ruutu, josta voi matkaa seurata. Tietokone, älylaite tai televisio.

Vihdoin matkalle…

Virtuaalimatkalle lähtömme viivästyi kaksi viikkoa oppaan sairastumisen vuoksi. Matkapäivänä tunnelma olikin jännittynyt ja odottava. Matkan lähestyessä virittelimme laitteet kuntoon ja teknisten ongelmien jälkeen matka saatiin aloitettua. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että video ei yhteysongelmien vuoksi edennyt sujuvasti. Ensimmäinen epäilykseni oli, että oma yhteytemme pätkii, mutta pikkuhiljaa muutkin matkalaiset alkoivat ilmoittamaan videon rakeisuudesta ja pätkimisestä. Valitettavasti matkaopas ei saanut ongelmaa korjattua matkan aikana ja se vaikuttikin osaltaan matkan onnistumiseen.

Kartta, jossa näkyy virtuaalimatkamme vierailukohteet.

Matkalla kävimme Harry Potter-elokuvien kuvauspaikoilla. Ensimmäisenä paikkana olikin ruokamarkkinat, joissa olin itse käynyt aiemmin. Tämä herätti mukavia muistoja aiemmasta Lontoon matkastani ja virvoitti keskustelua aiheesta. Lähes joka kerta, ennen seuraavaan paikkaan siirtymistä näytölle tuli kuva oikeasta kuvauspaikasta ja kuva elokuvassa olevasta kohtauksesta kyseisessä paikassa. Ehkä pieni kohtaus elokuvasta olisi voinut olla mielenkiintoisempi vaihtoehto pelkän kuvan sijaan ja näinollen linkittänyt kuvauspaikat vielä paremmin elokuviin.

Koko kierroksen ajan teemana oli Thames- joki. Lontoossa uusi ja vanha kulkevat hyvin sopusoinnussa. Matkaoppaan kertomat yksityiskohdat Lontoon historiasta saivat mielenkiinnon heräämään ja muunmuassa oppaan kertoma tarina ananaksista vaurauden merkkinä oli hauska yksityiskohta, jota tulemme varmasti tutkimaan seuraavalla Lontoon reissullamme. Jäin myös miettimään, voisiko virtuaalimatkailua käyttää osana taide- tai historianopetusta kouluissa.

Kierroksen edetessä aloin kaivata musiikkia taustalle. Jäin myös kaipaamaan enemmän tarinankerronnallista otetta matkaan. Ehkäpä juuri sen vuoksi, kun kyseessä oli elokuviin liittyvä matka. Toisaalta, matkaopas teki työtään erinomaisesti perinteisen matkaoppaan tavoin.

Viistokuja oli hieno paikka.

Viistokujalle päästessämme tuli ensimmäistä kertaa olo, että olemme Harry Potter- maailmassa. Viistokujan paikat olivat juuri sellaisia, kuin olimme nähneet ne elokuvissa ja vastasivat ehdottomasti odotuksiamme. Myös Tylypahka/Etonin poikakoulu, Kings Crossin rautatieasema sekä Piccadilly Circus Aukio olivat mielenkiintoisia kohteita. Virtuaalilasien käyttö olisi varmasti tuonut matkaan enemmän niinsanottua taikaa, mitä olisimme odottaneet matkalta.

Matkan lopussa saimme keskustella matkaoppaan kanssa matkasta. Keskustelu jäi kuitenkin aika vähäiseksi. Jokatapauksessa aiemmin pohtimani vuorovaikutuksen puute oli olettamuksena väärä. Mielestäni matkaoppaan hyvä tuntemus matkakohteesta teki matkasta mielenkiintoisen ja vuorovaikutuksellisen. Ehkäpä matkaopppaan kannattaisi vielä miettiä muutamia aktivoivia kysymyksiä kierroksen loppuun tai väleihin, jotta keskustelua viriäisi enemmän.

Kokonaisuutena matka oli mukava ja uusi kokemus koko perheelle. Valitettavasti yhteysongelmat aiheuttivat turhautumista niin meillä, kuin muillakin matkailijoilla. Virtuaalimatkailu on ehdottomasti hyvä lisä oikean matkailun rinnalle. Tuskimpa olisimme päässeet kokemaan kaikkia näitä taianomaisia paikkoja, ilman tätä virtuaalimatkaa. Osaltaan tämä matka aiheutti myös matkakuumeen nousun koko perheessä.

Virtuaalimatkailun nykyhetki ja tulevaisuus

Virtuaalimatkailulla menee nykyisin hyvin ja  Ikaalisten matkatoimiston mukaan ne ovat myös taloudellisesti kannattavia. ”Suurimmat kuluerät muodostaa markkinointi, oppaiden palkat, varausjärjestelmien ylläpito, kuva -ja videomateriaalien hankinta ja erilaiset lisenssimaksut.”  Helena Viitala mainitsee. Korona-aikana Ikaalisten matkatoimisto teki paljon yksityisiä virtuaalimatkoja muunmuassa yrityksille.

Viitalan mukaan virtuaalimatkailu on edullinen tapa saada maistiaisia uusista matkakohteista suomenkielisellä opastuksella. Virtuaalimatka on myös ekologinen tapa nähdä maailmaa ja matkakohteita, joissa ei ehkä muuten tulisi käytyä. Myös virtuaalimatkojen interaktiivisuus erottaa matkat esimerkiksi youtube-videoista. Miinuksina Viitala näkee yhteysongelmat ja matkakuumeen iskemisen, juuri niinkuin meillekin kävi.

”Näemme tulevaisuuden hyvänä ja virtuaalimatkat ovat tulleet jäädäkseen oikean matkailun rinnalle. Kyseessä ei ole oikeaa matkailua korvaava tuote, vaan palvelu, joka kulkee sen rinnalla. Täydentävät toinen toisiaan.” Viitala sanoo.

Tämä blogijulkaisu on osa Oamkin Kulttuurituottamisen ja luovan talouden YAMK-opiskelijoiden juttusarjaa. Löydät ne kaikki hakutermillä ”Pieninkin Yhteinen Jaettava” sekä hashtagilla #KulttuuriaKerrakseen