Kesä Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistenttina
Mikä on maatalouden asema ilmastonmuutoksessa? Tämä oli kaikkein keskeisin kysymys mielessäni, kun menin jo toiseksi kesäksi töihin Luonnonvarakeskus Ruukille. Suoritin siis ensimmäisen harjoitteluni kyseisessä paikassa nurmi- ja viljatutkimuksissa kesällä 2021. Ensimmäinen kesä oli niin mukava ja opettavainen, että tiesin heti haluavani tehdä toisenkin harjoittelun samassa paikassa, mutta eri työtehtävissä.
Hain Luonnonvarakeskus Ruukkiin tutkimusassistentiksi kasvihuonekaasututkimukseen. Tähän paikkaan oli kohtalaisen haastavaa päästä, sillä kilpailin samasta paikasta lähinnä yliopistotason opiskelijoiden kanssa. Onneksi agrologien on kokonaiskuvassa hyvät mahdollisuudet päästä töihin Lukelle käytännön hyvin tietojen ja taitojen ansiosta. Pieni muistutus muille opiskelijoille siitä, että agrologeilla on mahdollisuuksia myös tutkimusalalla: lähes jokainen Luke Ruukin ja Luke Maaningan vakiotyöntekijä on koulutukseltaan agrologi. Työllistymismahdollisuudet Luonnonvarakeskukselle ovat siis hyvät.
Harjoitteluni alussa sain työtehtäviä liittyen pääasiassa kahden hankkeen tutkimuksiin. Huuhtoumakenttä ja Hiilensidontakoe -hankkeissa suoritin mittauksia ja avustin koekenttien perustuksessa. Kun kasvukausi alkoi kiihtyä, tuli minulle enemmän työtehtäviä muidenkin hankkeiden kautta oman innostukseni ja mielenkiinnon mukaan. Tein esimerkiksi nurmi- ja viljakokeita, talouspuolen peltotöitä ja muita satunnaisia työtehtäviä.
Huuhtoumakenttä-hankkeen työtehtävät
Luke Ruukin suurin ja kaikkein hienoin tutkimuskenttä on 22 hehtaarin salaojitettu peltoala, jonka maalaji on pääasiassa turvetta. Se poikkeaa tavanomaisesta salaojitetusta pellosta siinä, että kaikki salaojituksen kokoojaputket päätyvät yhteen näytteenottokaivoon. Pellon ravinnehuuhtoumaa pystytään seuraamaan tämän ansiosta äärimmäisen tarkasti. Yksi työtehtävistäni oli kerätä vesinäytteitä koko kesän ajan. Näytteitä otettiin kerralla kuusi kappaletta kuudelta peltoalan lohkolta.
Huuhtoumakentälle rakennettiin vuonna 2022 talvella salaojitusjärjestelmän rinnalle kasteluallas, jolla pystytään säätelemään pohjaveden tasoa. Kevään valumavedet ajetaan kastelualtaaseen ja laskennallisesti kasteluveden pitäisi riittää kasvukauden puoleenväliin jatkuvalla kastelulla. Tarkoituksena on selvittää, miten pohjaveden nosto vaikuttaa metaani päästöihin eloperäisellä maalla. No, miten minä tähän liityn? Tehtävänäni oli seurata altaan vedentasoa ja pellon pohjavedentasoa ja näiden perusteella tehdä muutoksia kastelujärjestelmään, jotta kastelu olisi mahdollisimman tasaista lohkojen välillä. Parhaimmillaan järjestelmän säätely kesti jopa viisi tuntia, koska siihen kuului datan kerääminen ja analysoiminen sekä muutosten teko kullekin lohkolle.
Huuhtoumakentältä mitattiin kattavasti myös pohjavedentasoa ja kasvihuonekaasuja. Mittauspisteitä oli kaiken kaikkiaan 32. Yksi tehtävistäni oli suorittaa näitä mittauksia, pääasiassa pohjavesien mittauksia. Kaasumittaukset tehtiin kerran viikossa ja pohjavesimittaukset tehtiin noin kahden päivän välein.
Kastelualtaan laiturin rakentaminen
Luke Ruukilla pääsin tekemään paljon tutkimustyötä, mikä kuulostaa kivalta ja mielenkiintoiselta. Tässä huonona puolena on kuitenkin se, että työ saattaa joskus olla erittäin puuduttavaa, koska se sisältää toistoa toiston perään. Onneksi Luke Ruukilla on paljon muutakin tekemistä, jos vain intoa ja motivaatiota riittää. Yksi mukavimmista tehtävistäni oli rakentaa aiemmin mainitsemalleni kastelualtaalle työskentelytaso työturvallisuussyistä. Koko projekti kesti noin kolme viikkoa ja nautin rakentamisesta koko sen ajan.
Ajatukset koko kesästä
Luke Ruukilla on loistava työilmapiiri ja kaikki työntekijät arvostavat toisiansa. Työtehtävät olivat enemmän kuin monipuolisia ja toivat uusia haasteita ja ongelmanratkaisutilanteita. Kesä Luonnonvarakeskus Ruukilla oli mielestäni erittäin mieluisa ja nautin lähes jokaisesta työpäivästä. Olen jo saanut opinnäytetyöaiheen Lukelta, ja toivottavasti Luke Ruukki on myös työpaikkani opintojen jälkeen. Tulevaisuudessa toivoisin olevani tutkija Luonnonvarakeskuksella.
Agrologiopiskelija Iikka Jurva, MAA20SP