Aloitimme kolme kuukautta kestävän työharjoittelun heti vapun jälkeen koleissa keleissä.  Harjoittelumme aikana ehdimme tutustua perunan elinkaareen pellolla ja kasvihuoneissa. Yksi kasvihuoneista on pyhitetty aeroponiseen viljelyyn, siellä pystyimme näkemään perunan kasvun kokonaisuudessaan taimen istutuksesta valmiin sadon korjuuseen saakka.

Aeroponisen kammion näkymä

Kesän aikana pääsimme mukaan Kalajoelle perustamaan MOPTOP-koekenttää. Potato mop-top virus on perunan maltokaarivirus, jonka esiintymistiheyttä eri perunalajikkeilla seurataan vuosittain tehtävillä koeistutuksilla.

Peltokävelyt tulivat myös tutuiksi, kasvustokävelyillä kuljetaan perunapellolla järjestelmällisesti pellon reunasta toiseen ja etsitään mahdolliset poikkeavannäköiset kasvit. Näitä voivat olla esim. perunavirusten vaurioittamat varret ns. viroottiset kasvit ja off-type -kasvit, jotka kerätään pois ja joiden esiintyminen tilastoidaan.

Viikoittaisiin työtehtäviin kuului kasvien varsien ohjausta, kukkien poistoa, kastelua, kasvun tarkkailua. Kasvun tarkkailussa katsottiin yleiskuvaa ja etsittiin off-type -kasveja kasvuston seasta. Perunan ”off-type” tarkoittaa perunanviljelyssä sellaista perunaa, joka eroaa odotetusta lajikkeesta tai lajikkeen tyypillisestä ominaisuusprofiilista. Tämä voi tapahtua monista eri syistä, ja se on ei- toivottua viljelyssä, koska se voi vaikuttaa sadon laatuun ja tuottoon sekä voi aiheuttaa mutaatioita ja risteytyksiä.

Useissa työvaiheissa on paljon toistoja ja tämä teki oppimisesta helppoa ja sujuvaa, myös työnopastus oli mielestämme perusteellista. Työmme tuntui useasti meditatiiviselta. Olit ja teit työtä. Heinäkuun ajan, jolloin suurin osa sekä vakinaisesta väestä että harjoittelijoista oli kesälomillaan, pääsimme huolehtimaan yhteensä viiden eri kasvihuoneen kasvustojen kastelusta yhdessä MAA20SP –kurssikaverin Mikon kanssa, joka oli jo kolmatta kesää töissä SPK:lla ja vastasi kasvihuoneista heinäkuun ajan.

Perunanvarsien ohjailua kasvihuoneessa

Mukuloiden lajittelua kolomittarin avulla

Kasvihuoneista mukuloiden nosto oli tarkkaa työtä. Jokainen mukula lajiteltiin koon mukaan isoihin ja pieniin sekä laskettiin mukuloiden määrät. Mittauksessa käytettiin apuna kolomittaria.

Olimme kuulleet SPK:sta usealta eri taholta, jotka suosittelivat ja kehuivat sitä hyväksi harjoittelupaikaksi. Totesimme suositukset ja kehut paikkaansa pitäviksi.  Vakinaiset työntekijät olivat ystävällisiä ja ammattitaitoisia ja ottivat meidät mukaan kaikkeen toimintaan ja tekemiseen. Voimme vuorostaan lämpimästi suositella SPK:ta harjoittelupaikaksi.

Mitä opimme?

Pitkäjänteisyys tuli keskeiseksi asiateemaksi harjoittelun alusta alkaen. Tämä näkyi toistuvissa työvaiheissa läpi kasvukauden. Toistojen ansiosta myös opimme perusasiat hyvin rennon ilmapiirin vallitessa työpaikalla.

Jaakko-Matias Kyröläinen ja Niina Alajarva, agrologiopiskelijat OAMK