Kesäni HZPC Kantaperunan kenttäkokeiden parissa
Suoritin osan II-harjoittelustani HZPC Kantaperunan lajikekokeiden parissa. HZPC Kantaperuna on Tyrnävällä toimiva siemenperuna-alan yritys, joka tuottaa sopimusviljelijöidensä kanssa sertifioitua siemenperunaa niin kotimaan markkinoille kuin myös vientiin.
Harjoitteluni jaksottui pitkin kesää, alkaen toukokuussa istutuksien valmisteluilla ja jatkuen aina koekenttien nostoon lokakuun ensimmäisellä viikolla. Suurimman osan ajasta tein töitä yhdessä Kantaperunan tuotantopäällikön kanssa, jonka vastuulla lajikekokeiden toteuttaminen on. Harjoitteluni pyöri pääasiassa lajikekokeiden ja erillisen Annabelle-perunalajiketta koskevan projektin ympärillä.
Lajikekokeet
Lajikekokeiden tarkoituksena on kokeilla lupaavia uusia lajikkeita Suomen kasvuolosuhteissa. Näitä kenttiä oli viime kesänä yhteensä viisi. Kentät sijoittuivat merkittäville perunantuotantoalueille Suomessa, kuten Suupohjan alueelle ja Himangalle. Kentät olivat paikallisten yhteistyöviljelijöiden pelloilla ja viljelijät huolehtivat kenttien kasvukauden aikaisista viljelytoimista, kuten kasvinsuojelusta.
Kentät istutimme käsin mahdollisimman samaan aikaan viljelijän omien istutuksien kanssa. Kenttien perustamisessa on oltava huolellinen ja varmistettava aina, että on istuttamassa oikeaa lajiketta oikeaan paikkaan suunnitelman mukaisesti.
Koekenttien nostovaiheessa huomasin selkeästi, kuinka iso merkitys lajikevalinnalla ja lajikkeelle sopivalla lannoituksella on satoon. Perunat pakattiin säkeissä lavalle ja toimitettiin varastoon odottamaan myöhemmin tehtäviä laatuanalyyseja.
Koekentän istutus käynnissä
Annabelle- projekti
Lajikekokeiden lisäksi viime kesänä Kantaperunassa toteutettiin projekti Annabelle- perunalajikkeen siementuotannosta. Projektin taustana oli parantaa sopimusviljelijöiden viljelyn kannattavuutta ja vertailla eri viljelijöiden käytäntöjä ja toimintamalleja. Annabelle valikoitui lajikkeeksi siksi, että sitä on kaikilla sopimusviljelijöillä merkittäviä määriä. Lajikkeen hehtaarituotoissa oli myös merkittäviä viljelijäkohtaisia eroja.
Projektin yksi osa oli koekenttä, jossa vertailtiin kaikkia kantasiemeneriä keskenään ja tutkittiin niiden välisiä eroja. Kentälle istutettiin koeruutuja jokaisesta sinä kesänä viljelyssä olevasta kantasiemenerästä. Tarkoituksena oli selvittää, miten koekentällä olevat kasvustot eroavat viljelijöiden pelloilla olevista kasvustoista.
Ruutuja havainnoitiin kerran viikossa taimettumisen jälkeen ja havainnot kirjattiin. Jokaiselta ruudulta kirjattiin viikoittain kasvuaste ja tarkkailtiin ruutuja mahdollisten tautien ja ravinnepuutoksien varalta.
Elokuussa kävimme nostamassa viljelijöiden pelloilta näytteet, joita vertasimme koekentältä nostettuun näytteeseen. Tässä yhteydessä pidettiin myös sopimusviljelijöille pellonpiennarpäivä, jossa syntyi hyvää keskustelua eri viljelijöiden käytännöistä. Syyskuun alussa koeruudut nostettiin koko toimiston väen voimin ja toimitettiin Hollantiin tarkempiin analyyseihin.
Harjoittelussani opin paljon uutta perunan kasvusta ja kasvitaudeista, vaikka peruna onkin kotitilallani tullut tutuksi. Sain myös paljon käytännön kokemusta koekenttätyöskentelystä, josta on varmasti hyötyä myöhemminkin. Koekenttien perustamisen yhteydessä tuli myös tutustuttua muihin perunan viljelyalueisiin Suomessa.
Koekenttien nostossa kelit suosivat, mutta kentät olivat runsaiden sateiden johdosta paikoin aika märkiä
Arttu Kantola, agrologiopiskelija
